Kun ajattelen niitä naisia jotka ovat elämän varrella kolahtaneet kaikkein vahvimmin niin yhteinen piirre heissä kaikissa on ollut avoin konstailemattomuus. Ei teeskentelyä, ei roolin vetämistä, ei teennäistä itsekorostusta.
Oikeastaan kun asiaa ajattelen niin olen aina ollut heikkona rohkeisiin oikeasti vahvoihin naisiin jotka uskaltavat olla aidosti oma itsensä.
Vastakohtana inhoan ja pelkään "vahvoja" naisia joille elämän tarkoitus tuntuu olevan ikuinen aina jatkuva sukupuolten välinen kamppailu ja miesten nujertaminen ja nöyryyttäminen.
Ikä, pituus, paino, koulutus sun muut ovat - näin jälkeenpäin ajatellen - aika toisarvoisia asioita. Sellaiset naiset jotka uskaltavat elää ja antaa toistenkin elää ovat kultaakin kalliimpia.
Onko muita miehiä joita tällaiset naiset voivat kietoa pikkusormensa ympärille?
Oikeastaan kun asiaa ajattelen niin olen aina ollut heikkona rohkeisiin oikeasti vahvoihin naisiin jotka uskaltavat olla aidosti oma itsensä.
Vastakohtana inhoan ja pelkään "vahvoja" naisia joille elämän tarkoitus tuntuu olevan ikuinen aina jatkuva sukupuolten välinen kamppailu ja miesten nujertaminen ja nöyryyttäminen.
Ikä, pituus, paino, koulutus sun muut ovat - näin jälkeenpäin ajatellen - aika toisarvoisia asioita. Sellaiset naiset jotka uskaltavat elää ja antaa toistenkin elää ovat kultaakin kalliimpia.
Onko muita miehiä joita tällaiset naiset voivat kietoa pikkusormensa ympärille?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Kummallista. Minä en ole törmännyt vielä koskaan oikeasti vahvoihin naisiin. Kaikki ovat olleet kuitenkin lopulta riippuvaisia elämäntilanteensa suotuisuudesta, kokemastaan rakkaudesta tai elämänviisaudesta jota on vielä saatettu pillerin voimalla vahvistaa.
kommentoimalla että miehen nöyryyttäminen voi joidenkin miesten kohdalla tarkoittaa vain sitä että tienaa enemmän tai on koulutetumpi tai jotain sellaista...
Tutkimusten mukaan miehet (useimmat) arvostavat naisessa ulkonäköä ja naiset puolestaan (useimmat) miehessä asemaa ja varallisuutta. Jos haluamme etsiä ne oikeat äijät ja muijat jotka eivät elele stereotypioiden mukaan vaan näkevät syvempiä arvoja niin nostamme katseemme naisiin jotka rakastavat köyhiä ja syrjytyneitä miehiä, ja miehiin, jotka rakastavat rumia naisia.
Sulle vielä tyytö. Minä olen oikeasti vahva nainen. Olen niin vahva että olen osannut olla välillä ihan helvetin heikkokin. Ja se vasta vahvuutta on vaatinut. Mutta olenkin tyytö 43.
Missä luuraavat ne miehet, joiden itsetuntoa ei tarvitse koko ajan pönkittää? Jotka kestävät sitä, että nainen on joissain asioissa parempi, toisissa taas mennään toisinpäin.
Pidän itseäni aika herkkänä ja arkana, mutta ulospäin annan ilmeisesti aika vahvan kuvan itsestäni, kun olen kova juttelemaan enkä ujostele kertoa mielipidettäni. En kyllä mielestäni jyrää muita, minusta on ihan OK, että ihmisillä on asioista eri näkemyksiä. Sehän se vasta on kivaa, että syntyy keskustelua.
Mistä löytyy vahva mies, joka antaisi minun olla herkkä ja haavoittuva. Miksi minä joudun aina terapeutiksi?
Olen täydellisen kyllästynyt olemaan aina se vahva, joka hoivaa toista. Vahvuutta on tosiaan sekin, että saa ja osaa olla joskus heikko.
Vahvat, tasapainoiset miehet taas tuntuvat juoksevan karkuun. Aina välissä yritän teeskennellä pikkupimua ja naisellista, pyöritellä silmiäni ihmetyksestä kun miehet kertovat viisauksiaan. En kerro, mitä teen työkseni, jottei mies katoa. Mutta eihän sitä loputtomiin jaksa olla kananaivo. Se tuntuu olevan kuitenkin markkinoilla se tärkein ominaisuus.
Tuo varmasti johtuu monesta ulkoisesta asiasta, taustathan vaihtelevat. Ehkä se voi joskus olla vaikeata, jos ottaa heti kaikki aloitteet. Iän myötä sitä kypsyy varmemmaksi itsestää, eikä se tule mielestäni kuin kasvamalla, kokemalla ja elämällä. Itse en voisi kuvitella eläväni niin ettei vierelläni olisi itsenäinen vahva nainen. Olen sinkku, joten ei niitä niin helpolla löydä..
Kirjoituksesi oli kuin minun kirjoittama. Olen miettinyt aivan samoja asioita.
Miehet, joilla on terve itsetunto ovat todellesia harvinaisuuksia. Miehet eivät tosiaan yleensä tunnu kestävän sitä, että nainen on heitä parempi missään. Siitä sitten seuraa kaikenlaisia ongelmia parisuhteessa.
Itse olen ulospäinsuuntautunut, iloinen, menevä ja vahva (sekä henkisesti että fyysisesti) nainen. Osa miehistä juoksee karkuun minunlaistani amatsoonia ja osa miehistä taas ihailee, mutta minussakin on se hellä, herkkä ja avuton puoleni. Kaipaan itseäni vahvempaa (henkisesti) kumppania rinnalleni, joka olisi tukenani ja turvanani silloin kun häntä tarvitsen.
Ei minusta voi elää tasa-arvoisessa parisuhteessa, jos itse tuntee olevansa aina se, joka tukee toista kaikessa, mutta ei itse koskaan saa tukea silloin kuin sitä kaipaa. Silloin tuntee olevansa enemmän kuin äiti toiselle ja niin ei kuulu olla parisuhteessa.
Onneksi olen vihdoin löytänyt etsimäni ja olen todella onnellinen.
Eipä ole paljon miesten kommentteja tässä stringissä. No, ehkäpä se ei kerro yhtään mitään miehistä yleensä vaan ainoastaan niistä miehistä jotka näitä keskusteluja lukevat.
Itse kuvittelen olevani Mies isolla alkukirjaimella ja tykkään tehdä tämmöisiä miesmäisiä juttuja kuten vaikka hirven suolistamista tai maasturin vaihdelaatikon remontointia. Äijät tekee äijien juttuja ja hyvä niin. Eivät ne ole sen parempia tai huonompia kuin Naisten (isolla alkukirjaimella) jutut, erilaisia vaan.
Arvostan hyvällä itsetunnolla varustettuja Naisia. Toivottavasti hekin arvostavat meitä Miehiä.
ihannemieheni ;)
Ihan kolahti tuo sun juttus
Ja niin hyvä oli että laitoin paperille seinälle luettavakseni joka päivä, niin se rohkaisi.
On siis olemassa sellaisiakin miehiä joita etsin :)