Yhteiselo=Naisenmiellytys

Mietinpä vaan tuossa taannoin kun ajattelin niitä paria kertaa kun asuntooni on muuttanut nainen siinä tarkoituksessa, että eletään yhdessä ja haaveillaan yhteisestä tulevaisuudesta ja ollaan loppuelämä silleen "lässynlässyn". Näinhän se menee, että ensin se tulee kapsäkin kanssa ja laittaa sen johonkin nurkkaan, josta käsin se operoi hetken aikaa ja näyttää säälittävältä, kunnes lupaat sille hyllytilaa. Ei tässä mitään mutta pikkuhiljaa se hyllytila alkaa laajeta kuin syöpä ja pian huomaat, että omat tavarasi alkavat katoamaan johonkin käsittämättömiin paikkoihin, kuten varastoon yms. Niitä kamojasi tungetaan pahvilaatikoihin ja piilotellaan ympäri huoneistoa. Pian se huoneisto onkin kopio tämän naisen äskettäin irtisanomasta omasta asunnosta ja mies huomaa, että mihinkäs tässä nyt on tipahdettu? Ihan tuntematon asunto mulla tässä...
Miksi tämän pitää mennä näin? Missä yhteispeli?
8726
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 8

Vanhimmat

Kai sun päältä kävellään, jos makoilet vaan.

Naisetkin ymmärtää ihan puhetta, kun vaan puhuu tarpeeks hitaasti.

Minun hylly tämä hylly, ei ole ollenkaan sinun hylly tämä. Jos ilmestyy roskia (kuivakukkia), Reginoita tai jotai sisustuspaskaa tälle hyllylle, niin takkaan menee ne roinat.

No eihän sitä tietenkään heti usko pelkästä sanomisesta, mutta vedäs ne ylioppilaskukat takkaan siitä omalta hyllyltäs nii alkaa uskomaan.

Sama juttu ku yhtäkkiä hävinny ne sun risaset lempikalsarit. Äkkiä vaan Nalle Puh pyjama parvekkeelta alas tai anna Itiksessä jollekki pummille.

Naiselle tarttee opettaa, että miehelläkin on jotai oikeuksia. Tasa-arvon aikana tämä ei välttämättä ole itsestäänselvää naiselle.

Äänestä
  • Jos luulet, että parisuhde ja yhdessä asuminen toimii noin,
    niin olet varmasti yksin koko ajan.

    Mun mielestä yhdessä asuminen on sitä, että molemmat osallistuu
    kodin sisustamiseen, kotitöihin ja yhteisiin menoihinkin.
    Tuo teidän näkemys asiasta on liian itsekeskeinen.
    Ei me naiset olla mitään kodinvaltaajia.

    Kyllä minuakin välillä ärsyttää mieheni tapa kerätä tavaraa/papereita keittiön tiskipöydän kulmalle tai penkille.
    Mutta se on sen tapa ja se on hyväksyttävä.
    Kunhan kasat ei ala olemaan turhan isoja.
    Olenhan minäkin vallannut tilaa omille tavaroilleni olohuoneesta ja kylppäristä.
    Ei meillä ainakaan koskaan ole tavaroista riita tullut.
    Yrittäkää nyt olla solidaarisempia..

    Äänestä

  • nainen kirjoitti:

    Jos luulet, että parisuhde ja yhdessä asuminen toimii noin,
    niin olet varmasti yksin koko ajan.

    Mun mielestä yhdessä asuminen on sitä, että molemmat osallistuu
    kodin sisustamiseen, kotitöihin ja yhteisiin menoihinkin.
    Tuo teidän näkemys asiasta on liian itsekeskeinen.
    Ei me naiset olla mitään kodinvaltaajia.

    Kyllä minuakin välillä ärsyttää mieheni tapa kerätä tavaraa/papereita keittiön tiskipöydän kulmalle tai penkille.
    Mutta se on sen tapa ja se on hyväksyttävä.
    Kunhan kasat ei ala olemaan turhan isoja.
    Olenhan minäkin vallannut tilaa omille tavaroilleni olohuoneesta ja kylppäristä.
    Ei meillä ainakaan koskaan ole tavaroista riita tullut.
    Yrittäkää nyt olla solidaarisempia..

    "Jos luulet, että parisuhde ja yhdessä asuminen toimii noin,
    niin olet varmasti yksin koko ajan. "

    Kannattaa välillä lukee sieltä rivien välistäkin ja vähän miettiä onko kaikki aina niin tosissaan...

    "...kodin sisustamiseen, kotitöihin ja yhteisiin menoihinkin. "

    Tuli vaan tuosta itsekkyydestä mieleen, että kahteen jälkimmäiseen pitää ottaa osaa, mutta tohon ekaan on aika vähän sanomista.

    Miehen romut ei yleensä sovi siihen eleganssiin ja tyyliin millä se lyyli haluaa sisustaa.

    Äänestä

  • Piru kirjoitti:

    "Jos luulet, että parisuhde ja yhdessä asuminen toimii noin,
    niin olet varmasti yksin koko ajan. "

    Kannattaa välillä lukee sieltä rivien välistäkin ja vähän miettiä onko kaikki aina niin tosissaan...

    "...kodin sisustamiseen, kotitöihin ja yhteisiin menoihinkin. "

    Tuli vaan tuosta itsekkyydestä mieleen, että kahteen jälkimmäiseen pitää ottaa osaa, mutta tohon ekaan on aika vähän sanomista.

    Miehen romut ei yleensä sovi siihen eleganssiin ja tyyliin millä se lyyli haluaa sisustaa.

    Onko se sitten niin kamalaa jos niistä romuista joutuu luopumaan!?
    Naisille on ominaista ollut aina laittaa kotia kauniiksi.
    Vanha sanontahan on: "Mies tekee talon, nainen kodin", mutta eipä enää useinkaan ole jäljellä kuin tuo jälkimmäinen..
    Että olkaa vaan tyytyväisiä kun ette joudu sitä taloa väsäämään.

    Äänestä

Jos nainen muuttaa luoksesi niin yhteispeli alkaa sillä, että raivaat ENTISESTÄ SINUN asunnostasi noin puolet kaapeista naisellesi valmiiksi! Kylppärin hyllyiltä jätät itsellesi noin 2/10, koska naiset TARVITSEVAT purkeilleen enemmän tilaa..

Jo ennen muuttoa pitää käydä pienehkö yhteispelineuvottelu kodin sisustamisesta. Nainen voi ilmaista ne yksityiskohdat mistä hän pitää asunnossasi vähiten ja kertoa muutosehdotuksensa. Itse sanot mitä et ainakaan haluaisi muuttaa.

Huomattavasti helpompaa muuten tuo yhteenmuutto on silloin, kun molemmat muuttavat uuteen asuntoon.

Äänestä

On aina hankalaa jos joutuu muuttamaan toisen jo valmiiseen kotiin: sitä en oikein edes luokittelisi "yhteenmuuttamiseksi", enemminkin se on alivuokralaissuhde. :-) Kaikkein parasta olisi aloittaa nollapisteestä, eli hankkia uusi kämppä jota sitten yhdessä sisustetaan. Silloin riidat on ainakin minimoitu, joskaan ei täysin eliminoitu.

Kyllähän se tietysti niin on, että nainen on innostuneempi laittamaan kotia, kai se on sitä pesänrakennusviettiä. Ainakin oman huomioni mukaan kaikki miehet eivät edes ole suuremmin kiinnostuneita siitä millaisessa kodissa asuvat, ja jättävät sisustushommat suosiolla naisen kontolle. Tai sitten mies on oppinut että pahimmilta riidoilta välttyy kun antaa naisen tehdä tahtonsa mukaan... ;-) Hynttyiden yhteenlyömisessä ongelma syntyy usein siitäkin, että kummallakin on omat tavaransa ja kaikkea tarpeellista on kaksin kappalein. Siinähän sitten tapellaan kumman sohva/sänky/ruokapöytä jne. saa jäädä ja kumman rojut kuskataan kirppikselle...

Yhteiselo tarkoittaa yleensä sitä, että todellakin tehdään asiat yhdessä, keskustellaan, päätetään, tehdään kompromisseja. Tehdään MEIDÄN kotia, ei MINUN kotia jossa tuo toinenkin asuu. Ja aina pitää löytyä sen verran siviilirohkeutta että osaa sanoa mielipiteensä, jos jokin asia ei miellytä!

Äänestä
  • Itsellänikin edessä tuossa lähitulevaisuudessa yhteenmuuttaminen, asiaa on jo puitu jonkin verran=)

    Onneksi molemmilla on niin pieni asunto että käytännön syistä siis on aloitettava siitä "nollapisteestä".

    Totta tuokin on että nainen on innostuneempi sisustaja ja itselleni asia on yhdentekevä, totun kyllä uuteen maisemaan ihan helposti=)Eikä tosiaan tarvi kiistellä tahi kuunnella hammasten kiristelyä kun antaa toisen touhuta, hän suorastaan nauttii tilanteesta.

    Mun romuthan ne taitaa lentää pihalle mutta ne ovatkin jo kräsiä eikä mulla sen suurempia tunnesiteitä huonekaluihini ole.

    Mutta jos jotaki pinkkejä kukka-virityksiä alkaa ilmestymään ni no way! joku tolkku sentään ;D Tuskin siitä mitään ongelmaa tulee, molemmat suhtkoht fiksuja ja keskustelutaitoisia.
    Naiset joo tarvii enemmän hyllytilaa, on niitä purnukoita ja muita tilpehöörejä ni pal enempi. Eiku muuttamaan =)

    Äänestä

Ensinnäkin tuo asenteesi, "asuntooni on muuttanut nainen" eli et ehkä ole itse ollut valmis tekemään siitä teidän kotia, vaan SINUN asuntoon muuttaa nainen.

Toinen juttu on se, että jos pyydät tai suostut naisen pyyntöön, että hän muuttaa asuntoosi, niin eikö tietyt asiat olisi hyvä tehdä selväksi, jo ennen kun muutatte yhteen?

Olen täysin samaa mieltä, että naisilla on tapana enemmän osallistua näihin kodinsisustuspuuhiin. Vatekaapistakin tahtovat viedä suurimman osan, kun monesti niitä vaatteita on enemmän naisilla kuin miehillä.

Ehkäpä tästä parista kerrasta olet jo oppinut ennakoimaan kuviot, joten kolmas kerta ei pääse yllättämään.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Kummaksuja kirjoitti:

Mietinpä vaan tuossa taannoin kun ajattelin niitä paria kertaa kun asuntooni on muuttanut nainen siinä tarkoituksessa, että eletään yhdessä ja haaveillaan yhteisestä tulevaisuudesta ja ollaan loppuelämä silleen "lässynlässyn". Näinhän se menee, että ensin se tulee kapsäkin kanssa ja laittaa sen johonkin nurkkaan, josta käsin se operoi hetken aikaa ja näyttää säälittävältä, kunnes lupaat sille hyllytilaa. Ei tässä mitään mutta pikkuhiljaa se hyllytila alkaa laajeta kuin syöpä ja pian huomaat, että omat tavarasi alkavat katoamaan johonkin käsittämättömiin paikkoihin, kuten varastoon yms. Niitä kamojasi tungetaan pahvilaatikoihin ja piilotellaan ympäri huoneistoa. Pian se huoneisto onkin kopio tämän naisen äskettäin irtisanomasta omasta asunnosta ja mies huomaa, että mihinkäs tässä nyt on tipahdettu? Ihan tuntematon asunto mulla tässä...
Miksi tämän pitää mennä näin? Missä yhteispeli?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu