Mies kaverina

Eiköhän se ole ihan ymmärrettävää, että miehesi on mustasukkainen. Miltä sinusta tuntuisi jos miehesi tutustuisi baarissa johonkin naiseen ja roudailisi sitä myöhemmin paikasta toiseen, ihan kaverina vaan... Voitko tosissasi väittää, että se uusi "kaverisi" ei halua sinulta muuta kuin kaveruutta? Jotenkin kuulostaa vähän oudolta.

Tottakai voi olla miespuolisia kavereita, vaikka elät parisuhteessa, mutta että niitä löydetään yhtäkkiä jostain baarista niin aika epäilyttävältä vaikuttaa. Mitä sieltä baarista muuten olit hakemassa?

Tässä viestissäsi on tavallaan kaksi erillistä asiaa.

Enisnnäkin, miehesi suhtautumisen voi täysin ymmärtää. Hänestä on loukkaavaa, että olet baarissa tavannut miehen, jota nyt kuskailet.

Toisaalta, kyllä miehen kanssa voi olla kaveri. Minullakin on ollut pitkään kaksi miespuolista kaveria, ystävää. Eivät mieheni tietenkään niin kovin innoissaan ole kuullessaan, että minä tapaan heitä silloin tällöin, mutta kerron kyllä pyydettäessä rehellisesti, kuten sinäkin, missä olen heidän kanssaan aikaani viettänyt jne. Rehellisyys on tärkeä asia tällaisessa tilanteessa.

Sinun rehellisyytesi on ehkä 'liikaa' omassa tilanteessasi, olosuhteet huomioon ottaen. Kannattaako kaikkea edes kertoa? Juuri tuo, että olette vasta tavanneet baarissa jne. on miehesi mielestä pelkästään epäilyttävää. Olisi ehkä parempi olla pitää 'matalaa profiilia' asiasta, ja katsastella tilannetta rauhallisesti. Älä ainakaan 'provosoi' turhaan.

ja nyt hän toivoo, että eroaisimme ystävinä. Että hän voisi rauhassa leikkiä lasteni kanssa kotista tämän ystävänsä kanssa. Eikö olekin ystävällistä. Kuvittelin joskus, että ko. nainen olisi minunkin ystäväni.

...jota hän nimitti ystäväkseen. Hänen kanssaan exäni lenkkeili, risteili ja kävi elokuvissa.

Kommentoin ja ihmettelin, miksi hän ei voi ko. asioita harrastaa miesystäviensä kanssa tai vaimonsa kanssa. Ihmettelin myös miksi ystävää ei koskaan kutsuttu illanvietoon, mihin muut ystävämme kutsuttiin. Kunnes asia selkisi, lähdin sukujuhliin ja mieheni jäi hoitamaan kiireellistä työprojektiaan. Kappas kummaa, kun palasin aiemmin kotiini,löysinkin exäni ystävänsä kanssa kotonamme saunomasta. Ystävyys olikin syventynyt pidemmälle silti exä yritti vannoa ystävyyden nimiin. Mihin kaikkeen ihmiset ovatkaan valmiita ja ihmettelevät vielä jos puoliso on mustis??

Toki ystäviä saa olla sukupuoleen katsomatta, mutta mielestäni ne silloin kestää esitellä myös perheelle ja ottaa myös joskus puoliso mukaan, tekipä ystäviensä kanssa mitä tahansa.

Minkä takia menet baariin jos kerran olet naimisissa ja miksi siellä tutustut muihin miehiin? Jos sinun pitää kysyä neuvoja tämmöisestä asiasta et ehkä ole kovin kypsä. Kyllähän sitä pitää tietää mikä on oikein ja väärin! Lue vaikka Raamattua jos et muuten tiedä mikä on hyväksyttävää ja mikä ei!

Sinun on itse tiedettävä 'voiko minulla on miespuolinen kaveri?' - muut eivät voi vastata kysymykseesi. Jos et itse tiedä vastausta, se kertoo sinusta sen, että et ota vastuuta omista tunteistasi. Saatat tuntea vetoa tähän mieheen, ja sinun on silloin tehtävä itsellesi selväksi, mitä aioit seuraavaksi. Jos avioliittosi ei kestä tällaista tilannetta, niin sinun on silloin erottava tai jätettävä tämä kaveri-mies, koska et ilmeisesti osaa päättää, missä se raja 'kaverina' olosta menee. Asiat eivät loppujen lopuksi ole kovin monimutkaisia, kunhan vain ottaa vastuun omista tunteistaan ja valinnoistaan.

Munkin akalla ol noita "ystäviä" työpaikalta.
Laivareissuja ,lapinmatkoja ja tyttöjen iltoja terasseille ja ties minne.
Seksi loppui, enkä toisaalta enää uskaltanut koskeakaan, kun joka kutsut ystävän kotiin syömään alkoivat kestää aamuviiteen.
Gynekologille tuli asiaa tiuhaan. Tautiahan seiltä löytyi. Ja tuo saasta nukkuu lasten kanssa! Hyi hitto!
Ehkä on parasta, että et enää sido miestä itseesi. Et kuitenkaan osaa antaa hänelle kuuluvaa arvoa, koska olet jo temppusi tehnyt. Sua ei yhteiselämä oikeasti kiinnosta. Jos kiinnostaisi, et huitelisi perseesi kanssa baareissa ihan siltä varalta, että sattuisi jotain kivaa! Turha pitkittää miehesi kärsimyksiä!

hmm....eiköhän se ole selvää että voi olla myös miespuoleisia ystäviä, jos niiden kanssa ei pussaa eikä mene sänkyyn kun on naimisissa toisen miehen kanssa :-).

Aika arabimaisia kommentteja...itselläni on ollut miespuoleisia ystäviä ja on vieläkin.
Oma miheni on melkoinen tuppisuu. On antoisaa keskustella miehen kanssa joka osaa puhua. Ei siinä tarvita mitään muuta.
Joissain kulttuureissahan on rikos jos aviossa asuva nainen matkustaa autossa muun kuin aviomiehensä kanssa . Herranjestas, mehän eletään Suomessa.
Hyvät ihmiset, tuolla ajatusmaailmalla vangitsette toisenne henkisesti.
Täytyyhän luottamus olla.
Vinkki: esittele miesystäväsi miehellesi, keskustelkaa asiasta. Pyydä ystäväsi teille kun mies on kotona. Ehkä hekin ystävystyvät pian.
Minulla on aina ollut miesopuoleisia ystäviä koska tulen miehien kanssa hyvin juttuun, enkä tarkoita mitään sänkyhommia.