Minussa on ilmeisesti jotain aivan kammottavaa,sillä miehet eivät kerta kaikkiaan kiinnostu minusta. (Yhdenyönjuttuja varteen seuraa hakevia känniläisiä ja pelimiehiä ei tässä tapauksessa mukaan lasketa.)
Minuun ei edes haluta tutustua, saati sitten että olisi mahdollista, että joku rakastuisi minuun tai haluaisi seurustella kanssani.
En etsi täydellistä miestä; enhän ole täydellinen itsekään, mutta kaitpa sitten minun epätäydelliset ominaisuuteni ovat niin suunnattomia ennen kaikkea miesten silmissä, että ne pilaavat kaikki mahdollisuuteni siihen, että joku voisi rakastaa minua.
Ja mitä siihen tulee, että itse yrittäisin lähestyä jotain miestä, niin en oikein luota onnistumiseeni. Olen lähes varma siitä, että mies jota lähestyisin, vain nolaisi minut julkisesti. Sitäpaitsi en edes tiedä, miten jotain tuntematonta ihmistä voisi lähestyä, ymmärrykseni mukaan, kun suurin osa ihmisistä pitää seuraansa tuppautuvaa vierasta ihmistä lähtökohtaisesti lähinnä häiritsevänä tekijänä, josta halutaan päästä eroon mahdollisimman nopeasti.
Monet miehet väittävät toivovansa naisten olevan aktiivisempia, mutta luulenpa, että miehet haluaisivat aktiivisuutta lähinnä niiltä ulkonäöltään ja luonteeltaan täydellisiltä kaunottarilta, ei tavallisilta naisilta.
Minuun ei edes haluta tutustua, saati sitten että olisi mahdollista, että joku rakastuisi minuun tai haluaisi seurustella kanssani.
En etsi täydellistä miestä; enhän ole täydellinen itsekään, mutta kaitpa sitten minun epätäydelliset ominaisuuteni ovat niin suunnattomia ennen kaikkea miesten silmissä, että ne pilaavat kaikki mahdollisuuteni siihen, että joku voisi rakastaa minua.
Ja mitä siihen tulee, että itse yrittäisin lähestyä jotain miestä, niin en oikein luota onnistumiseeni. Olen lähes varma siitä, että mies jota lähestyisin, vain nolaisi minut julkisesti. Sitäpaitsi en edes tiedä, miten jotain tuntematonta ihmistä voisi lähestyä, ymmärrykseni mukaan, kun suurin osa ihmisistä pitää seuraansa tuppautuvaa vierasta ihmistä lähtökohtaisesti lähinnä häiritsevänä tekijänä, josta halutaan päästä eroon mahdollisimman nopeasti.
Monet miehet väittävät toivovansa naisten olevan aktiivisempia, mutta luulenpa, että miehet haluaisivat aktiivisuutta lähinnä niiltä ulkonäöltään ja luonteeltaan täydellisiltä kaunottarilta, ei tavallisilta naisilta.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Oot säälittävä tyhmä urpo....
En mä tota kirjoittanut.
Voidaan keskustella lähemmin jos osuu yksi yhteen?
"Ja mitä siihen tulee, että itse yrittäisin lähestyä jotain miestä, niin en oikein luota onnistumiseeni. Olen lähes varma siitä, että mies jota lähestyisin, vain nolaisi minut julkisesti. Sitäpaitsi en edes tiedä, miten jotain tuntematonta ihmistä voisi lähestyä, ymmärrykseni mukaan, kun suurin osa ihmisistä pitää seuraansa tuppautuvaa vierasta ihmistä lähtökohtaisesti lähinnä häiritsevänä tekijänä, josta halutaan päästä eroon mahdollisimman nopeasti. "
tervetuloa miesten maailmaan. tuota se on joka päivä, sillä erotuksella että lähestyttävä on nainen eikä koskaan voi tietää mikä haukkuryöppy tain naurunremakka neidin suussa odottaa seuraavaa uhriaan.
Miten niin muka miesten maailmaan? Minun käsittääkseni kun törkeä käyttäytyminen muita ihmisiä kohtaan ei ole mitenkään sukupuoleen sidottu ominaisuus.
Vai väittääkö joku muka tosissaan, että sinkkumies aina olisi ilahtunut jos joku nainen on kiinnostunut hänestä.
Ja mitä siihen tulee, että itse yrittäisin lähestyä jotain naista, niin en oikein luota onnistumiseeni. Olen lähes varma siitä, että nainen jota lähestyisin, vain nolaisi minut julkisesti. Sitäpaitsi en edes tiedä, miten jotain tuntematonta ihmistä voisi lähestyä, ymmärrykseni mukaan, kun suurin osa ihmisistä pitää seuraansa tuppautuvaa vierasta ihmistä lähtökohtaisesti lähinnä häiritsevänä tekijänä, josta halutaan päästä eroon mahdollisimman nopeasti.
Monet naiset väittävät toivovansa miesten olevan aktiivisempia, mutta luulenpa, että naiset haluaisivat aktiivisuutta lähinnä niiltä ulkonäöltään ja luonteeltaan täydellisiltä komistuksilta, ei tavallisilta miehiltä.
Ei se ole helppoa kenellekkään. Olkoon kysymyksessä mies tai nainen. Olkoon vaikka kuinka koulutettu ja hyvännäköinen.
Omalta kohdalta en lähesty toista sukupuolta iskemismentaliteetilla. Jos tapaan mukavan miehen, yleensä juttelen kuin kaverille. Suurimmassa osassa tapauksissa ei johda mihinkään, mutta mukavasta jutustelusta nousee kummankin mieliala.
"Ja mitä siihen tulee, että itse yrittäisin lähestyä jotain miestä, niin en oikein luota onnistumiseeni. Olen lähes varma siitä, että mies jota lähestyisin, vain nolaisi minut julkisesti. Sitäpaitsi en edes tiedä, miten jotain tuntematonta ihmistä voisi lähestyä, ymmärrykseni mukaan, kun suurin osa ihmisistä pitää seuraansa tuppautuvaa vierasta ihmistä lähtökohtaisesti lähinnä häiritsevänä tekijänä, josta halutaan päästä eroon mahdollisimman nopeasti."
Kuten yllä olevissa vastauksissa on sanottu, tämä on jokaisen tavallisen miehen arkipäivää. Olen vaatinut täällä naisilta aloitteellisuutta ja olen edelleen lakossa, se pitää. On naisilta todella itsekästä vaatia, että miehen pitäisi voittaa este, jota he itse eivät edes yritä voittaa. Ymmärrän, jos ihminen on ujo, se on vaikeaa, mutta jos mies on ujo, naiset eivät yritä auttaa häntä, vaan jättävät hänet yksin, sellaista miestä kohdellaan kuin jotain arvotonta luuseria. Hänen olemassaolonsa kielletään, hänet vaietaan kuoliaaksi. Kuinka monta miestä tässä maassa on jo unohdettu, kun naiset eivät ole välittäneet? Vastuu on yhteinen, naisten on aika kantaa vastuunsa.
"Monet miehet väittävät toivovansa naisten olevan aktiivisempia, mutta luulenpa, että miehet haluaisivat aktiivisuutta lähinnä niiltä ulkonäöltään ja luonteeltaan täydellisiltä kaunottarilta, ei tavallisilta naisilta."
Tämäkin on miehille todella tuttua, arkipäivää. Kyllä ainakin minä olen todella tarkoittanut, mitä olen sanonut, eivät kaikki miehet etsi mitään täydellistä kaunotarta. Osa etsii, mutta niinhän monille naisillekin miehen ulkonäkö on kaiken a ja o.
Minun omat aloitteeni eivät aikoinaan tuottaneet tulosta, yritin aikani, mutta se tuntui täysin mielettömältä. Jos joku nainen joskus tulee juttelemaan minulle, vedän todella ison ristin seinään. Olen mieluummin yksin kuin naisten edessä pomppiva orja, niin kauan kuin pelimiehet ovat enemmän naisten mieleen, he saavat pitää pelinsä. Sitten jos asenneilmapiiri muuttuu ja naiset alkavat tekemään aloitteita, voimme alkaa puhumaan lakon lopettamisesta. Sitä aiemmin täältä ei tule naisten suuntaan minkäänlaista yritystä.
varsinaisesti ujo vaan pohdit vaan tuota onnistumista, niin suosittelen kuitenkin lähestymään miehiä. Ei sitä iskemistarkoituksessa tarvitse tehdä joten olet onnistunut jo jos mies ylipäätään vastaa jotain mikä on lähes varmaa (jos puhut kuuluvalla äänellä). Tämä myös moninkertaistaa mahdollisuutesi tutustua lähemminkin itsesi mielestä mielenkiintoisiin miehiin.
Tavallisen näköinen (mitä sitten ikinä tarkoittaa) nainen kelpaa miehelle kuin miehelle. Suomen mies ei osaa iskeä naista ja hoitaa naissuhteensa huonosti, lisäksi hän ei luota itseensä.
Kyllä niiltä tavallisen ja itsensä näköisten naisten olevan hivenen aktiivisempia.
Miten sitä tälläinen tavallisen näköinen mies löytää oikein itselleen sen sopivan kumppanin kun naisetkin vaan odottavat ottajaa. Ei sitä itsekkään välttämättä huomaa kaikkia kiinnostavia naisia jos he eivät tee asian eteen mitään, pieni vinkkauskin voisi riittää et tulee huomatuksi.
Tuntuu vaan välillä mahdottomalta arpapeliltä löytää tuollainen tavallinen nainen hyvine ja huonoine puolineen.
Tervetuloa miesten maailmaan. Tarkoitan tuolla sitä että nuo sinun kommenttisi on useimmille miehille aikaslailla, ettenkö sanoisi arkea. Te naiset (useimmat teistä) saatte usein seuraa hyvinkin helposti. Miehelle jätetään yleensä kaikki työ mitä suhteen rakentamiseen tulee, mies on yleensä se osapuoli joka saa nolata itsensä, mies on myös se osapuoli jolle ne rukkaset annetaan. Joten, tervetuloa kokemaan miesten elämää. "Hauskaa" että joku nainenkin saa tuon kokea.
"Monet miehet väittävät toivovansa naisten olevan aktiivisempia, mutta luulenpa, että miehet haluaisivat aktiivisuutta lähinnä niiltä ulkonäöltään ja luonteeltaan täydellisiltä kaunottarilta, ei tavallisilta naisilta."
kun kivannäköiset mimmit tulis jutteleen. Mut kyllä tavallisemmannäköisetkin saa tulla. Meillä miehillä kun ei yleensä noita naisia pyöri ympärillä hätisteltäväks asti. Tää ei nyt tarkoita sitä et kenentahansa kanssa oltas heti menossa kihloihin mut siis juttelemaan saa tulla.
Viallinen, omituinen... "Viallinen nainen" kirjoitit juuri samoista asioista, joita olen itse pohtinut pitkään ja hartaasti. Helpottaa jotenkin, että on olemassa muitakin, joille ihmissuhteet eivät ole itsestään selvyyksiä tai ainakin, että niiden puute ei vältämättä ole puhtaasti oma valinta! Ja meitä taitaa loppujen lopuksi olla paljon?
Ulkoisesti asiat ovat niin hyvin kuin ne vain voivat olla. En ole ”Roope täti”, mutta pärjään ihan mukavasti. Sen eteen olen tehnyt paljon työtä, vaikka en mikään uraohjus olekaan. Ajattelin aina, että jos nyt ponnistelen, mulla on jotain tarjottavaa omalle tulevalle perheelle ...sitten joskus.
Kuluu vuosi, kaksi, kolme.. nyt lasketaan vuosia jo pitkälti toisella kymmenellä. Saldona muutamia kohteliaisuuksia, kaverillisia poskisuudelmia, ensisuudelma ja muutamat viattomat treffit, lähinnä omasta aloitteestani. Ikää on kuitenkin pian tuplasti niin paljon kuin pitäisi olla, kun nämä asiat yleensä tapahtuvat. Mua hävettää sisäisesti. Todellisuuden ja unelmien välinen kuilu syvenee. OOn onnistunut lähes kaikessa muussa paitsi yhdessä elämän luonnollisimmista asioista -ihmissuhteessa. Oon luoteeltani touhukas, iloinen, puhelias ja rohkeakin, kaikessa muussa paitsi ihmissuhteissa niihin, joita en tunne kovin hyvin.
En ole kuihtunut neljän seinän sisällä enkä ole myöskään ”nipo”, joka moralisoi toisten käytöstä, koska minusta kaikki saavat valita tyylinsä olla ja elää. Musta tuntuu lähinnä, että olen äitien ja tätien unelmaminiä, mutta niiden pojille vain kaveri, joka voidaan ohittaa ulkonäön, koulutuksen ja omien aikataulujen takia. Jotenkin sielu alkaa olla syvillä haavoilla. Kerta toisensa jälkeen tuntuu surulliselta, kun huomaa katseen lipuvan ohi ihan kuin mua ei olisikaan siinä. Tai kuinka mielenkiintoiseksi kokemani mies tulee ylistämään, kuinka ihana nainen joku porukassa mukana oleva kaverini on. En usko, että ulkonäkö on ainut asia, mikä tähän tilanteeseen on mut ajanut. Mä olen miettinyt, että puuttuuko musta jotain oleellista? Joku primitiivinen juttu, jota mä en voi itse tietää..
Tiedän, että itsestähän tämä on kiinni monella tapaa. On vain niin vaikeaa kasata kaikkien niiden pettymysten jälkeen usko siihen, että joku voisi kiinnostua. Musta on olosuhteiden pakosta tullut vahva. Auto on huollettava, laskut maksettava, huoltomiehet tilattava, ja remontit tehtävä oli sitä miestä tai ei. Mua pelottaa asettua haavoittuvaan tilaan, kun pettymyksistä toipuminen vie koko ajan kauemmin ja kauemmin. Osaisinko minä edes? Oman elämän tilan tunnustaminen jollekin ulkopuoliselle on vaikeaa, kun tietää, kuinka ympäristö nykyään suhtautuu yli-ikäisiin omillaan olleisiin sinkkuihin. Naisten lehdissä sanoma on melko selvä: ”viallinen”.
Olisi ihana nähdä, jonkun tavallisen miehen silmissä pieni kiinnostuksen pilke. Miten uskomatonta olisi, jos joku tulisi puolitiehen vastaan. Tällä vähällä seurustelukokemuksella voin myös todeta, että pitkän yksinolon jälkeen ei ole helppoa antaa periksi siitä elämän hallinnasta, jonka on rakentanut ihan vaan selvitäkseen. Ei se ole ainakaan mun kohdalla itsekkyyttä. Se on vaan turvamekanismi, jonka on rakentanut, jottei jokainen pieni elämänkolhu romuttaisi arkipäivää.
Olen aina ihastunut tavallisiin suomalaisiin miehiin, ammatista tai varallisuudesta riipumatta. Mua viehättää miehessä terve suhtautuminen työhön, läheisiin ihmisiin ja se, että tämä ei juo itseään tautiseen tilaan. Unelmanikaan eivät ole suuria. Ne on arjen unelmia. Marketeissa katson onnellisen näköisiä pariskuntia ja toivon, että ne pitäisivät toisistaan kiinni.
Kaikkeen sopeutuu, kai. Koen sen kuitenkin vääryydeksi, jos en saa koskaa osoittaa kenellekkään, että mä välitän aidosti ja oikeasti. Tai että joskus olisi olkapää, jota vasten voisi painaa pään ja tietää, että se olisi ele kahden ihmisen yhteisestä toiveesta.