Yksi yö-liian vähän

Kun on elämänsä ensimmäistä kertaa hypännyt ventovieraan kanssa sänkyyn. Kivaa oli ja aamullakin oli kivaa.

Sitten kuukauden päästä nähtiin uudelleen ja kivaa oli illalla, yöllä ja aamulla ja vähän päivälläkin.

Sitten tekis mieli vielä lisää tota seuraa. Äh. Pitääkö unohtaa ja deletoida "ihastus"?

Voi voi tätä tunnetta, joka tuolla sisällä kaihertaa. Miten sen kanssa oikein pitäisi elää? Uutta putkeenko, että entiset unohtuu?
192965
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 19

Vanhimmat

Vedä ittes jojoon, HUORA !!!!

Äänestä
  • Ei paljoa auttanut.

    Millä ihme ilveellä mua huoraksi haukut. Melkein kahteen vuoteen ei mitään tekemistä miesten kanssa ja sitten tapasin tämän miehen. Kauanko sitä naisten pitää puutteessa elää, että ei ole huora, kun saa miestä?

    Äänestä

ei se haikailu ja viruminen niissä unelmissa muuta kuin masentaa . Tee asioita ja elä ja ota sellainen mies jonkakanssa elät pitempään ei yhden yön juttuja . Siinä se salaisuus.
Ei niihn kannata jäädä haaveileen ja haikaileen se ei johtais mihinkään . menneet menneitä elämä jatkuu

Äänestä
  • Tämä ei varsinaisesti ollut mikään unelma. Huomasin vaan yhtäkkiä, että se mies onkin tosi mukava tyyppi. Olen kyllä kuullut, ettei sänkyjutusta lähtenyt tuttavuus kanna hedelmää.

    Silti se ei oo kiva tunne, kun toinen jääkin mieleen ja ei tiedä, miten itsensä kanssa elää sen jälkeen. Kait se jonkinlaista ikävää on. Mutta miten sellainen tunne voi tulla noin nopeasti jonkun ihmisen kanssa? Takana on yksi pitkä suhde, joten ei tässä ihan eilisen teeren tyttöjä olla. Olen vain aika hämilläni.

    Äänestä

  • Noora kirjoitti:

    Tämä ei varsinaisesti ollut mikään unelma. Huomasin vaan yhtäkkiä, että se mies onkin tosi mukava tyyppi. Olen kyllä kuullut, ettei sänkyjutusta lähtenyt tuttavuus kanna hedelmää.

    Silti se ei oo kiva tunne, kun toinen jääkin mieleen ja ei tiedä, miten itsensä kanssa elää sen jälkeen. Kait se jonkinlaista ikävää on. Mutta miten sellainen tunne voi tulla noin nopeasti jonkun ihmisen kanssa? Takana on yksi pitkä suhde, joten ei tässä ihan eilisen teeren tyttöjä olla. Olen vain aika hämilläni.

    Joskus tuntuu että miehet haluavat naista niin kauan kun eivät saa, ja naiset vasta sen jälkeen kun ovat olleet sängyssä miehen kanssa.. (liiallisesti kärjistettynä)
    Kivoissa yhden illan jutuissa on se huono puoli että ne jäävät painamaan mieltä mutta jos kerää itsensä, on iloinen kivasta yöstä ja aamusta niin saa energiaa taas arkielämään, tai sitten jättää seuraavan kerran väliin kun tietää että siitä seuraa kuitenkin mielenkaiherrusta myöhemmälle..

    Äänestä

  • Noora kirjoitti:

    Tämä ei varsinaisesti ollut mikään unelma. Huomasin vaan yhtäkkiä, että se mies onkin tosi mukava tyyppi. Olen kyllä kuullut, ettei sänkyjutusta lähtenyt tuttavuus kanna hedelmää.

    Silti se ei oo kiva tunne, kun toinen jääkin mieleen ja ei tiedä, miten itsensä kanssa elää sen jälkeen. Kait se jonkinlaista ikävää on. Mutta miten sellainen tunne voi tulla noin nopeasti jonkun ihmisen kanssa? Takana on yksi pitkä suhde, joten ei tässä ihan eilisen teeren tyttöjä olla. Olen vain aika hämilläni.

    Just joo, miks kyselisit tollaista muuten kun että petät jotain. Ehkä sinulla on kesken joku suhde vielä?? Tai olet eronnut ex:si mutta kaipaat yhä häntä ja siksi kysyt tällaisia

    Äänestä

  • Noora kirjoitti:

    Tämä ei varsinaisesti ollut mikään unelma. Huomasin vaan yhtäkkiä, että se mies onkin tosi mukava tyyppi. Olen kyllä kuullut, ettei sänkyjutusta lähtenyt tuttavuus kanna hedelmää.

    Silti se ei oo kiva tunne, kun toinen jääkin mieleen ja ei tiedä, miten itsensä kanssa elää sen jälkeen. Kait se jonkinlaista ikävää on. Mutta miten sellainen tunne voi tulla noin nopeasti jonkun ihmisen kanssa? Takana on yksi pitkä suhde, joten ei tässä ihan eilisen teeren tyttöjä olla. Olen vain aika hämilläni.

    Kysymyksestäsi huomaa, että taidat tosiaan olla hämilläsi.

    Silloin, kun todella pidät jostakin, et luultavasti ole hiukkaakaan hämilläsi, vaan tuon ihmisen vetovoima vetää vastustamattomasti puoleensa.

    Ehkä sinun kannattaisi yrittää tunnistaa, mitkä tunteista ovat rakkauden/hellyyden kaipuuta, ja mitkä todellista ihastumista. Jos suhteesi on päättynyt hiljattain, saattaa olla että sinun olisi hyvä elää hetkinen ihan itseksesi vielä.

    Tiedät varmaan itse, menetkö 'rikki' seikkailuista. Jos sinusta tuntuu hauskalta elää villiä elämää, tee se! Nauti, sillä kenenkään on turha tulla moralisoimaan ja opettamaan, miten elät.

    Vastaus löytyy sisältäsi :-)

    Äänestä

  • Noora kirjoitti:

    Tämä ei varsinaisesti ollut mikään unelma. Huomasin vaan yhtäkkiä, että se mies onkin tosi mukava tyyppi. Olen kyllä kuullut, ettei sänkyjutusta lähtenyt tuttavuus kanna hedelmää.

    Silti se ei oo kiva tunne, kun toinen jääkin mieleen ja ei tiedä, miten itsensä kanssa elää sen jälkeen. Kait se jonkinlaista ikävää on. Mutta miten sellainen tunne voi tulla noin nopeasti jonkun ihmisen kanssa? Takana on yksi pitkä suhde, joten ei tässä ihan eilisen teeren tyttöjä olla. Olen vain aika hämilläni.

    ...jos se mies mietiskelee noita samoja juttuja. Kannattaisiko ottaa selvää?! Vai oletko jo selvittänyt miehen aikeet ja tuntemukset? Vai oletko vain omassa pienessä mielessäsi ajatellut, että tää oli miehen puolelta vain tällainen pikkuseikkailu? Et kai mitään menetä, vaikka kysyisitkin haikailujesi kohteelta tunteeko hän mahdollisesti samoin.

    Äänestä

  • N kirjoitti:

    ...jos se mies mietiskelee noita samoja juttuja. Kannattaisiko ottaa selvää?! Vai oletko jo selvittänyt miehen aikeet ja tuntemukset? Vai oletko vain omassa pienessä mielessäsi ajatellut, että tää oli miehen puolelta vain tällainen pikkuseikkailu? Et kai mitään menetä, vaikka kysyisitkin haikailujesi kohteelta tunteeko hän mahdollisesti samoin.

    Olen itse päässäni kehitellyt kuviot, että se mies ei ole minusta kiinostunut. Olen kehitellyt myös muita kauhutarinoita siitä, että sillä on varmaan muitakin seikkailuja ja varmasti hakkaa naisiaan jne. Ja ihan vaan siksi, että se järki palautuisi päähäni.

    Tekisi tietysti mieli kysyä, että mitä oli hänen puoleltaan, mutta siinä voi hävitä sen, että jos toinen vastaa suoraan, että ei kiinnosta. Sitten se tuntuu pahalta. Olin ajatellut tässä odotella, jospa hänestä kuuluisi jotakin ja sitten jossei kuulu, sillai alle kuukauden, niin sitten voisin ehkä kokeilla tai sitten antaa olla.

    Äänestä

  • Noora kirjoitti:

    Olen itse päässäni kehitellyt kuviot, että se mies ei ole minusta kiinostunut. Olen kehitellyt myös muita kauhutarinoita siitä, että sillä on varmaan muitakin seikkailuja ja varmasti hakkaa naisiaan jne. Ja ihan vaan siksi, että se järki palautuisi päähäni.

    Tekisi tietysti mieli kysyä, että mitä oli hänen puoleltaan, mutta siinä voi hävitä sen, että jos toinen vastaa suoraan, että ei kiinnosta. Sitten se tuntuu pahalta. Olin ajatellut tässä odotella, jospa hänestä kuuluisi jotakin ja sitten jossei kuulu, sillai alle kuukauden, niin sitten voisin ehkä kokeilla tai sitten antaa olla.

    ... ihan niin kuin parhaalta tuntuu. En osaa enkä pyrikään antamaan mitään ohjeita tilanteeseen, jota en tunne.

    Tottakai se tuntuu pahalta, jos toinen sanoo, ettei kiinnostakaan, mutta omalla kohdallani olen huomannut, että varmuus asiasta on kuitenkin helpottava ja vapauttava tunne. Epävarmuudessa kun on niin raastavaa elää.

    Jaksamisii =)

    Äänestä

  • Tony kirjoitti:

    Kysymyksestäsi huomaa, että taidat tosiaan olla hämilläsi.

    Silloin, kun todella pidät jostakin, et luultavasti ole hiukkaakaan hämilläsi, vaan tuon ihmisen vetovoima vetää vastustamattomasti puoleensa.

    Ehkä sinun kannattaisi yrittää tunnistaa, mitkä tunteista ovat rakkauden/hellyyden kaipuuta, ja mitkä todellista ihastumista. Jos suhteesi on päättynyt hiljattain, saattaa olla että sinun olisi hyvä elää hetkinen ihan itseksesi vielä.

    Tiedät varmaan itse, menetkö 'rikki' seikkailuista. Jos sinusta tuntuu hauskalta elää villiä elämää, tee se! Nauti, sillä kenenkään on turha tulla moralisoimaan ja opettamaan, miten elät.

    Vastaus löytyy sisältäsi :-)

    Olen yli 30-vuotias ja pitkäpitkä suhde päättyi yli vuosi sitten. Olen "irronnut" entisestä suhteesta, enkä siihen kaipaile, enkä myös petä, kuten joku yritti ehdottaa.

    En ole ikuna hypännyt tollai sänkyyn kenenkään oudon kanssa ja sinänsä tämä juttu on jo aika isonlainen minulle. Nautin kyllä tästä tilanteesta tavallaan, koska tyyppi oli mukava. Ja nautin myös siitä, että eka kertaa elämässä heitin vapaalle ja tiukat pipot nurkkaan. Kaverit kun on harrastelleet näitä yhden illan juttuja ovat sanoneet, että ne ei oo kivoja ja jälkeenpäin tympii jne. Odotukset oli siis luokkaa, että voi ei, ei enää ikinä tollasta. Mutta kun tää ei mennytkään niin.

    Sitä kyllä olen yrittänyt analysoida, että onko tämä vain jotakin seuran/läheisyyden/jne. kaipuuta. En oikein osaa sanoa. Itsensä tutkiskelu lienee paikallaan. Mutta silti se on kummaa, että jotenkin kait ei pitäisi olla ikävä sitä miestä, jos se vaan oli tollanen kertakäyttöjuttu. Tai sitten se ei kuitenkaan ollut kertakäyttöjuttu, vaikka piti olla. No suunniteltu se ei ainakaan ollut.

    Äh. Mitä tässä nyt horisee. Päässä surraa ja sellasta, mutta kait sitä vaan pitää rauhottua ja antaa kerrankin itselleen tilaisuus nauttia siitä, jos vielä tapaisimmekin. JOtenkin sitä on vaan niin arka, kun ei haluais antaa kenenkään enää satuttaa itseään.

    Äänestä

  • N kirjoitti:

    ... ihan niin kuin parhaalta tuntuu. En osaa enkä pyrikään antamaan mitään ohjeita tilanteeseen, jota en tunne.

    Tottakai se tuntuu pahalta, jos toinen sanoo, ettei kiinnostakaan, mutta omalla kohdallani olen huomannut, että varmuus asiasta on kuitenkin helpottava ja vapauttava tunne. Epävarmuudessa kun on niin raastavaa elää.

    Jaksamisii =)

    No pakit tuli. Ehkä kokeilin liian nopeasti tai sitten ei vaan kiinnostanut.

    Harmittaa. Voi ei. Mutta nyt on sitten tullut se varmuus, että ei. Harrastaa kuulema vain kahden illan juttuja.

    Joo. Olisihan noita mukavia hetkiä ottanut vaikka kuinka monta, mutta tietysti toisenkin pitää viihtyä. Ihan on olo, kun olisi varkaissa käynyt ja salaa nauttinut jonkun ihmisen seurasta ihan määrättömästi. No niitä kivoja hetkiä ei kukaan saa multa enää pois. Ja niillä jaksaa jo pitkään.

    Äänestä

  • Noora kirjoitti:

    No pakit tuli. Ehkä kokeilin liian nopeasti tai sitten ei vaan kiinnostanut.

    Harmittaa. Voi ei. Mutta nyt on sitten tullut se varmuus, että ei. Harrastaa kuulema vain kahden illan juttuja.

    Joo. Olisihan noita mukavia hetkiä ottanut vaikka kuinka monta, mutta tietysti toisenkin pitää viihtyä. Ihan on olo, kun olisi varkaissa käynyt ja salaa nauttinut jonkun ihmisen seurasta ihan määrättömästi. No niitä kivoja hetkiä ei kukaan saa multa enää pois. Ja niillä jaksaa jo pitkään.

    Enpä usko, että se asia ois siitä miksikään muuttunut, vaikka olisit odotellut pidempään. Paitsi ehkä sulla ois saattanu mennä hermo.

    Etäpaijauksia sulle ja jaksamisii. Tiedän, että sua harmittaa, mutta kyllä se harmitus lähtee tiehensä ajan kanssa.

    Äänestä

  • N kirjoitti:

    Enpä usko, että se asia ois siitä miksikään muuttunut, vaikka olisit odotellut pidempään. Paitsi ehkä sulla ois saattanu mennä hermo.

    Etäpaijauksia sulle ja jaksamisii. Tiedän, että sua harmittaa, mutta kyllä se harmitus lähtee tiehensä ajan kanssa.

    Näin se voi olla. Mutta jotenkin silti harmittaa. Tosin onhan se parempi jo tässä vaiheessa katkoa siivet asioilta, ettei enää enempää kerkee tykkääntyä toisen luonteeseen.

    On vaan ehkä vaikee täältä pk-seudulta löytää miehiä, jotka ei esitä mitään, vaan ovat oma itsensä, oli ammatti mikä hyvänsä. Tämä oli akateemisesti koulutettu, mutta ei peitellyt sitä eikä toisaalta mainostanut rahojaan. Ei ollut näitä itsensä, ammatin vuoksi, yleväksi tuntevia ihmisiä. Muutenkin oli sellainen jalat maassa tyyppi. Puhuttiin autojuttuja ja kaikkea muuta höpöhöpöä ja se just on kivaa sellainen tavallinen. Semmosen seurassa tietysti viihtyis vaikka monta päivää putkeen.

    Mutta kyllä tästä selvitään, jossei muuten niin ainakin ajatuksella, että taisin välttyä pahemmilta sydänsuruilta.

    Äänestä

Elämä kohtelee oikeudenmukaisesti. Olet aloittanut "suhteen" alapäästä ja olet saanut sitä mitä olet tilannut. Minä en tuollaisiin yhden yön juttuihin edes suostuisi. Olenkin kunnon mies.

Äänestä

Yhden yön jälkeen treffailtiin ja vietettiin yhdessä vielä kolme yötä. Paljon hellyyttä ja mukavaa yhdessäoloa. Tunteita ei pitänyt tulla kuvioihin, tarkoitus oli vain ottaa rennosti ja pitää hauskaa hyvässä seurassa. Mutta kas, taisin vähän ihastua, enkä ole varma onko fiilikset yksipuolisia vai oliko hänen puoleltaankin ilmassa jotain muutakin... Olen yrittänyt pitää mielessä, että kyseessä oli pelkkä seksisuhde, joka saattaa sellaisena jatkua tai sitten ei, mutta toisaalta en yhtään panisi vastaan jos tämä kehittyisi muuksikin. Never say never.

Itselleni jäi todella hyvä mieli, en haikaile liikoja mutta muistelen hymy huulilla ja toivon tapaavani hänet pian ;)

Äänestä
  • mistä te löydätte seksikumppanin yhdeksi yöksi.... olisi kiva jos tulisi pikku vinkkejä ;)

    Äänestä

  • nina kirjoitti:

    mistä te löydätte seksikumppanin yhdeksi yöksi.... olisi kiva jos tulisi pikku vinkkejä ;)

    Minä, joka aina olen luullut, etten lähtisi baarista kenenkään tuntemattoman matkaan, tulin siellä totaalisesti isketyksi, ja lähdin miehen luo yhtään epäröimättä. Ja se kannatti!!

    Äänestä

  • nina kirjoitti:

    mistä te löydätte seksikumppanin yhdeksi yöksi.... olisi kiva jos tulisi pikku vinkkejä ;)

    Löytyi mukava mies. Mutta kannattaa sitten jättää yhteen yöhön ja ilman aamukahveja ukko ulos aamulla.

    Siinä on se joku piste, missä toisen luonne alkaa tuleen esiin ja sitä pistettä ei kannata jäädä odottaan, ettei se osoittaudukkin mukavaksi mieheksi, kuten tämä minun tapaukseni. Sitä haluais sitten lisää pian.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Noora kirjoitti:

Kun on elämänsä ensimmäistä kertaa hypännyt ventovieraan kanssa sänkyyn. Kivaa oli ja aamullakin oli kivaa.

Sitten kuukauden päästä nähtiin uudelleen ja kivaa oli illalla, yöllä ja aamulla ja vähän päivälläkin.

Sitten tekis mieli vielä lisää tota seuraa. Äh. Pitääkö unohtaa ja deletoida "ihastus"?

Voi voi tätä tunnetta, joka tuolla sisällä kaihertaa. Miten sen kanssa oikein pitäisi elää? Uutta putkeenko, että entiset unohtuu?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu