Voi venäjä että ex kummittelee vielä tunteissa eli suoraan sanoen rakastan häntä edelleen vaikka hän jätti minut. Nyt olen tavannut kivan tytön mutta sydän ei oikein anna antautua uuteen suhteeseen ja sitä vaan kirjoittelee kuin jokin robotti että on ikävä jne. vaikka nää tunteet on vielä pieniä verrattuna tunteisiin ex:ää kohtaa.
Tuntuu että on kahden naisen loukussa vaikka vaan toinen antaa ymmärtää että meillä voisi olla jotain. Ei viitsisi lopettaa tätä nykyistä 'suhdetta' näitten tunteiden takia koska voihan siitä jotain tullakkin.
Nykyinen ystävä kysyi että olenko jo päässyt yli ex:stä ja vastasin että kyllä koska juuri sillä hetkellä tuntui siltä, nyt vastaisin ihan toista.
Tuntuu että on kahden naisen loukussa vaikka vaan toinen antaa ymmärtää että meillä voisi olla jotain. Ei viitsisi lopettaa tätä nykyistä 'suhdetta' näitten tunteiden takia koska voihan siitä jotain tullakkin.
Nykyinen ystävä kysyi että olenko jo päässyt yli ex:stä ja vastasin että kyllä koska juuri sillä hetkellä tuntui siltä, nyt vastaisin ihan toista.
Vastaukset 9
Vanhimmat
jos jotain ihmistä on todella rakastanu ni miks siitä pitäis luopua.. onhan se rankkaa jos sitä entistä vertaa kaikkiin jne mutta life goes on. elämä jatkuu. Mäkin olen menettänyt sen jota eniten rakastin mutta onneks ollaan vielä yhteydessä. Kukaan muu ei ole kuin hän mutta haluan silti yrittää ja etsiä kun koskaan ei tiiä mitä ja kenet löytää.. surullista.
mulla vähän sama juttu. Kyllä aika on kullannut muistot, en enää muista kuinka kamalasti kärsin siinä suhteessa, vaikka ex muuten oli aivan ihana ihminen. Kun menettää läheisen...se sattuu yhtä paljon kuin toisen kuolema, kenties enemmänkin. Me emme ole enää missään tekemisissä. Ikävä on vieläkin joskus kova, mutta tiedän nykyään, että se on vain sitä hyvien muistojen ikävää...ja sitä etten yhtään tiedä mitä hänen elämäänsä nykyään kuuluu, miten hänellä menee.
Olen oppinut välittämään paljon nykyisestäni, kenties rakastamaankin. Mutta ei se sama asia ole, eikä pidäkään olla. Samalla tavalla ei pysty kahta ihmistä rakastamaan. Se on aika usein niin, että suhteessa aina toinen rakastaa enemmän. Sinun vuorosi meni jo, nyt saat elää sellaisen kanssa joka olisi valmis tekemään vuoksesi mitä tahansa. Niin, kumpi on lopulta tärkeämpää...rakastaa vai tulla rakastetuksi?
erottii exän kaa,en päässy yli.
tapasin uuden tytön-ajattelin exää.
otin exää yhteyttä ja nyt oltu taas vuos yhdessä...
että näin..
Hänelläkin on oikeus saada tietää noista tunteista, hän ei ole syyllinen ikävääsi toisen luo. :(
Ei tunnu tosiaan reilulta toista kohtaan jos itse ikävöi vielä ex:ää joten pitää miettiä ottaako aikalisän vai keksii jotakin...
Tai sitten asiat vaan järjestyy itsestään.
Kiitos viesteistä!
Katson asiaa hyvinkin läheltä naisen näkökulmasta, ja toivon että luet mitä minä tunnen.
Exä kaipaa minua kovasti, vaikka erosta on yli puoli vuotta. Hän ei ole vielä päässyt lähellekään yli. Hän tapaili mukavaa tyttöä jonkin aikaa, mutta jätti tämän, koska ei ollut vielä valmis. Minulle tuli syyllinen olo. Miksikö? En tiedä. Toisaalta on imartelevaa, että joku rakastaa minua niin kovasti, mutta en halua kantaa harteillani sitä, että tavallaan minun takiani jollekin tulee paha mieli.
Minä puolestani olen todella ihastunut, sydämeni menettänyt eräälle uudelle miehelle elämässäni. Olisin mielestäni valmis kokemaan jo jotain uutta kaunista. Mies on kuitenkin vielä kiinni exässään, vaikka heidänkin erosta on jo kulunut aikaa. Hän sanoo että olen mukava, kanssani on hyvä olla, vaikuttaa hyvältä jne, mutta hän ei ole valmis. Eikä hän voi luvata mitään. Sattuu hemmetisti! Siksi tiedän, että oman exäni uusi nainen kärsii myös. Mitä minä voi tehdä? Odottaa että mies on valmis? Se tekee TODELLA huonoa itsetunnolle. Seuraa saisin kyllä helposti muualtakin, mutta kun en halua. Haluaisin saada sen arvostuksen ja kiinnostuksen juuri tältä mieheltä.
Olen sanonut odottavani, vaikka hän ei sitä pyytänytkään. Pidämme yhteyttä toisinaan. Jokainen hetki tästä odotuksesta tappaa jotakin minussa. Tuntuu kuin iloni, jota ei liikaa muista syistä elämässäni nyt ole, viedään minulta pois. Tuntuu kuin riutuisin. Kukaan ei pakota tietysti odottamaan, mutta miten voin sulkea tunteeni? Enkä voi pakottaa miestä avaamaan silmiää, ja huomaamaan että meidän olis hyvä olla yhdessä.
En tiedä kauanko jaksan. Tämä ei tee hyvää minulle. Enkä ole tätä ansainnut.
Niin jäi sanomatta, että ei ne asiat itsestään järjesty. Ei mitään tapahdu tekemättä. Se on toiveajattelua. Itse ainakin haluaisin mieheltä tekoja. Vaikka sitten sanoisi suoraan, että olen väärä nainen hänelle. Ja jos hän sen sanoo, niin voin edes yrittää uskotella itselleni, että olen moiselle miehelle vain liian hyvä... Se on ihmisen selviämiskeino, kun kovasti sattuu. Vihainen en olisi hänelle koskaan, mutta nyt tuntuu että hän vaan satuttaa itseäänkin, kun ei tartu kiinni hyviin asioihin! Ei hän ketään muitakaan naisia elämäänsä päästä, eli ei ole kyse vain minusta.
Älä satuta ketään tahallasi. Odottamalla sen teet.
pyöritään myös 2:den naisen kiirastulessa,tahtois toisen sydän sanoo toista...ei kiva...
Minun välit meni poikki exään..ja järki sanoo että hyvä oli että erottiin.. mutta kun tunteet eivät kuuntele järkeä.. vaikka kuinka selitän tunteelle että olisi hiljaa niin tunne ei kuuntele..
Päätin kuitnkin että se mies saa jäädä koska arki ei sujunut lainkaan hänen kanssaan.
Meni muutama kuukausi ja tapasin erään ihanan miehen, jonka kanssa olen nyt. Täydellinen mies sanoo järki..
Nyt exä otti yhteyttä ja tunteet nousi pintaan ja päädyimme samaan sänkyyn..
Nyt en tiedä kumman valitsen.. haluan pitää molemmat.. koska toisesta ei ole muuhun kuin hyvään seksiin.. toisessa taas kaikki muu on kohdallaan..