Työnhaku sinällään ei ole vaikeaa - ainakaan kun sitä on jo aikansa harjoitellut. Moniin haastatteluihinkin olen jo päässyt ja aika hyvin on ne vakiokysymyksetkin jo tulleet tutuiksi.
Mutta tässä kohtaa, kun jäljellä on kaksi hakijaa, alkaa hermostuttaa. Jo kaksi kertaa olen jäänyt kakkossijalle, onko se kohtaloni? Mitä se toinen hakija loppusuoralla tekee paremmin? Vai onko tämä vain pelkkää huonoa tuuria?
Mutta tässä kohtaa, kun jäljellä on kaksi hakijaa, alkaa hermostuttaa. Jo kaksi kertaa olen jäänyt kakkossijalle, onko se kohtaloni? Mitä se toinen hakija loppusuoralla tekee paremmin? Vai onko tämä vain pelkkää huonoa tuuria?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Valmistuttuani hain useampaan paikkaan ( noin 50 ) erilaisiin tehtäviin.
Pääsin kolmeen haastatteluun.
Eräs oli Skandinavian kattava ajoneuvoverkosto joka haki raskaan kaluston korjaamo- ja huoltamosuunnittelijaa.
Minulla oli ko. merkistä käytännön työkokemusta pari vuotta.
Haastattelun päätteeksi sovimme aloituksesta, palkasta, päivämäärästä, asunnon etsimisestä ym.
Olin todella onnellinen. Liiton suosittelemalla palkalla suoraan töihin.
Päästyäni kotiin seuraavana päivänä oli siellä odottamassa soittopyyntö. (Ennen kännykkäaikaa).
Soittaessani minulle ilmoitettiin heidän valinneen tehtävään kilpailevan merkin kokeneen suunnittelijan.
Voit kuvitella pettymykseni.
Sen jälkeen olen luottanut ainoastaan kirjallisiin, vahvistettuihin dokumentteihin ja suhtautunut niihinkin epäluuloisesti!
Luulen ymmärtäväni tunteesi!
Vielä joku muukin jää toiseksi.
Minullakin on sama tilanne. Ensi viikolla ilmoittavat kumman ottavat. Kyllä jännittää. Eipä olisi ensimmäinen kerta, kun jään kakkoseksi.