Löysin tällaisen tiedon margariinin valmistuksesta. Vieläkö joku ihmettelee, miksi margariinit ovat haitallisia.
1. Siementen jauhaminen ja öljyn poistaminen
Öljyä sisältävät siemenet, pähkinät tai pavut jauhetaan ja niistä poistetaan öljy erilaisten liuottimien avulla, joista yleisimpiä ovat heksaani ja heptaani (bensiinissä esiintyvä hiilivety).
2. Liuottimen poistaminen
Liuotin poistetaan seoksesta höyryttämällä seos noin 150oC lämpötilassa.
3. Öljyn valkaisu
Öljy valkaistaan eli siitä poistetaan väriaineita (lehtivihreä ja beetakaroteeni) erilaisilla suodatusmenetelmillä tai 110oC lämpökäsittelyllä.
4. Hajunpoisto
Hajujen poistamiseksi kuuma öljy käsitellään korkeassa alipaineessa 30-60 minuutin ajan. Prosessissa käytetään hyvin korkeaa 240-270oC lämpötilaa.
5. Lesitiininpoisto sekä puhdistus lipeäkivellä
Öljystä riippuen siitä voidaan myös poistaa lesitiini ja se voidaan puhdistaa lipeäkivellä. Lipeäkivi muodostaa öljyyn saippua-aineita, joiden poisto tarvitsee lisäkäsittelyitä.
6. ”Talvikäsittely”
Mahdollinen talvikäsittely käsittää öljyn jäähdyttämisen ja suodattamisen, jonka seurauksena öljy ei saostu jääkaappisäilytyksen aikana.
Lopputuloksena on kirkas, varsin stabiili ja melkein mauton öljy valmiina vietäväksi kaupan hyllylle myyntiin tai raaka-aineeksi margariiniteollisuudelle. Margariinin valmistamiseksi öljy tarvitsee vielä lisäkäsittelyn:
7. Vetykäsittely (hydrogenointi)
Margariinin tai leivontarasvan valmistamiseksi öljy käsitellään vetykaasulla, joka muuttaa öljyn kovempaan muotoon (helppo levittää leivälle). Prosessissa öljy käsitellään paineen alla korkeassa lämpötilassa (120-210oC) 6-8 tunnin ajan. Apuna käytetään metallikatalysaattoria, joka on yleensä nikkeliä tai nikkeli/alumiiniseosta. Katalysaattoria saattaa jäädä vähän lopulliseen tuotteeseen. Öljyn vetykäsittely voi olla ns. osittainen tai kokonainen hydrogenointi. Suomessa osa margariineista tehdään vetykäsittelyn sijasta jähmeään muotoon käyttämällä ns. kiteyttämismenetelmää.
8. Lisäaineet
Jotta margariinille saataisiin puoleensa vetävä voita muistuttava ulkonäkö sekä ”vitamiinirikas” koostumus, joudutaan siihen lisäksi lisäämään erilaisia lisäaineita ja keinotekoisia vitamiineja.
Onneksi kuolleille kasvisrasvoille on olemassa luonnollinen vaihtoehto: kylmäpuristetut kasvisöljyt (varsinkin kylmäpuristettu oliiviöljy) sekä raikas lisäaineeton meijerivoi!
1. Siementen jauhaminen ja öljyn poistaminen
Öljyä sisältävät siemenet, pähkinät tai pavut jauhetaan ja niistä poistetaan öljy erilaisten liuottimien avulla, joista yleisimpiä ovat heksaani ja heptaani (bensiinissä esiintyvä hiilivety).
2. Liuottimen poistaminen
Liuotin poistetaan seoksesta höyryttämällä seos noin 150oC lämpötilassa.
3. Öljyn valkaisu
Öljy valkaistaan eli siitä poistetaan väriaineita (lehtivihreä ja beetakaroteeni) erilaisilla suodatusmenetelmillä tai 110oC lämpökäsittelyllä.
4. Hajunpoisto
Hajujen poistamiseksi kuuma öljy käsitellään korkeassa alipaineessa 30-60 minuutin ajan. Prosessissa käytetään hyvin korkeaa 240-270oC lämpötilaa.
5. Lesitiininpoisto sekä puhdistus lipeäkivellä
Öljystä riippuen siitä voidaan myös poistaa lesitiini ja se voidaan puhdistaa lipeäkivellä. Lipeäkivi muodostaa öljyyn saippua-aineita, joiden poisto tarvitsee lisäkäsittelyitä.
6. ”Talvikäsittely”
Mahdollinen talvikäsittely käsittää öljyn jäähdyttämisen ja suodattamisen, jonka seurauksena öljy ei saostu jääkaappisäilytyksen aikana.
Lopputuloksena on kirkas, varsin stabiili ja melkein mauton öljy valmiina vietäväksi kaupan hyllylle myyntiin tai raaka-aineeksi margariiniteollisuudelle. Margariinin valmistamiseksi öljy tarvitsee vielä lisäkäsittelyn:
7. Vetykäsittely (hydrogenointi)
Margariinin tai leivontarasvan valmistamiseksi öljy käsitellään vetykaasulla, joka muuttaa öljyn kovempaan muotoon (helppo levittää leivälle). Prosessissa öljy käsitellään paineen alla korkeassa lämpötilassa (120-210oC) 6-8 tunnin ajan. Apuna käytetään metallikatalysaattoria, joka on yleensä nikkeliä tai nikkeli/alumiiniseosta. Katalysaattoria saattaa jäädä vähän lopulliseen tuotteeseen. Öljyn vetykäsittely voi olla ns. osittainen tai kokonainen hydrogenointi. Suomessa osa margariineista tehdään vetykäsittelyn sijasta jähmeään muotoon käyttämällä ns. kiteyttämismenetelmää.
8. Lisäaineet
Jotta margariinille saataisiin puoleensa vetävä voita muistuttava ulkonäkö sekä ”vitamiinirikas” koostumus, joudutaan siihen lisäksi lisäämään erilaisia lisäaineita ja keinotekoisia vitamiineja.
Onneksi kuolleille kasvisrasvoille on olemassa luonnollinen vaihtoehto: kylmäpuristetut kasvisöljyt (varsinkin kylmäpuristettu oliiviöljy) sekä raikas lisäaineeton meijerivoi!
Vastaukset 35
Vanhimmat
Naurettavaa pelottelupropagandaa. Mainittuja hiilivetyjä esiintyy muuallakin luonnossa. Esimerkiksi.
Miksi vain muiden pitäisi niitä esittää?
jos ei voi uskoa. Saman valmistusmetodin olen lukenut monesta eri lähteestä. Mutta eihän sitä voi uskoa kun ei voi. Vaikka voi olisikin terveelisempää,voi veljet. "mitä myrkkyä laitettin leivälle ennen kuin oli f...a myrkkyä?."
Syö veikkonen margariinia jos uskot sen olevan terveellistä. Ei se ainakaan minua haittaa. Mutta jos et usko valmistusmenetelmään ota asiasta tarkempi selvyys. Ajan säästämiseksi voin sanoa saman kaavan löydät muualtain. Mutta älä usko minua ota itse selvää.
voi löytää mitä tahansa.
Ihmeellistä nykyään: nettiä voi käyttää kuka vaan, mutta harva osaa. Kaikki purraan nielemättä, vaikka olisi seiskalehden tasoa (ehkäpä juuri siksi).
Mee kouluun. Vaikka iltaoppilaitokseen.
tunteisiin vetoavaa propagandaa levitetään "monessa eri lähteessä" ei tee siitä totta. Eli kuka on alkuperäinen kirjoittaja, mitkä ovat hänen ansionsa ja intressinsä?
Jos kerran tiedät mistä löytyy luotettavampaa tietoa, niin kerro toki.
Kuka tahansa pystyy väittämään toisen esittämää tietoa vääräksi, mutta harva pystyy osoittamaan sitä oikeaa tietoa.
Pystytkö sinä?
Eli löytyvätkö esim. nämä aloitusviestin väittämille:
http://www.jkouke.fi/tietop/kir_opinnaytetyo_tieto_int.html
Internet tiedon luotettavuus
Internetistä hakupalvelimilla saatu hakutulos ei täytä laatuvaatimusta eikä aina totuusvaatimustakaan. Kukaan ei arvioi internet aineistoa eikä vastaa sen oikeellisuudesta. Verkossa voi periaatteessa kuka tahansa julkaista mitä tahansa. Älä luota perustelemattomaan tietoon. Seuraavassa joitakin ohjeita internetaineiston luotettavuuden ja laadun arviointiin.
• Luotettavuus
- Mieti kuinka luotettavaa ja virheetöntä tieto on?
- Onko aineisto saatavissa jossakin muussa muodossa, kirjana tai CD-ROMina?
- Onko sivuilla mainittu lähteitä, joihin tieto perustuu?
- Tarkastele sivujen kieliasua ja arvioi tiedon tuottajan asemaa ja asiantuntemusta.
- Kokeile toimivatko sivuilta lähtevät linkit.
• Tekijyys
- Kuka on sivujen ylläpitäjä ja tekstien laatija?
- Mikä on kirjoittajan asiantuntemus ko. aihealueella?
- Mitä muuta hän on kirjoittanut?
- Yhteystiedoista ja sivujen URL-osoitteesta voit jo päätellä jotakin.
• Puolueettomuus
- Onko sivuilla esitetty tieto puolueetonta, vääristelemätöntä?
- Yritetäänkö mielipiteeseesi vaikuttaa jotenkin?
• Ajantasaisuus
- Onko sivujen sisältö ajantasaista?
- Tutki koska sivut on viimeksi päivitetty.
- Miten palvelua ylläpidetään?
• Julkaisun kate
- Mitä julkaisussa käsitellään ja kuinka syvällisesti.
- Onko sisällys- tai lähdeluetteloja, linkkihakemistoja.
- Onko ns. sisäistä hakemistoa (sitemap).
• Julkaisun muoto ja tekninen toimivuus
- Onko sivujen navigoitavuus hyvä?
- Saatko riittävästi ohjeita, opasteita ja taustatietoja palvelusta?
Vaikka tuossa puhutaan gradutyöstä, sama koskee mitä tahansa aineistoa. Se kriittisyys. Hullu ei aina ole se, joka puhuu, vaan se joka uskoo.
että sama luotettavuuden arviointi koskee myös sinun viesitäsi/linkkiäsi. Tuolla tekstillä mitätöit oman luotettavuutesi.
ja peräänkuuluttanut vain aloitusviestin voimakkaiden väitteiden esittäjän eli lähteen perään. Ellei eroa huomaa, ei ole ihme, että kaikki muukin on hukassa.
Todistustaakka on väitteen esittäjällä, ei kritisoijalla. Nuo alkuperäiset väitteet kun tuskin olivat kirjoittajan omia.
http://www.finfood.fi/finfood/ffom.nsf/0/7DBB2ECD592C5212C225653E00282A86?opendocument&ryhma=
http://www.flora.fi/fakta_valmistus.php
mutta ei sen perinteisen. Tuo ei myöskään koske niitä margariineja jotka sisältävät kovetettuja kasvirasvoja.
on ylläpito julkisesta herjauksesta.
on julkista herjausta?
"Raisiosta kissat katos, kun niistä tehtiin margariiniä.... "
Sinulle tuo voi olla totta, todellisuudessa lähinnä herjaamista
mitä tarkoittaa kasvirasvojen hydragenointi. Se ei tolellakaan tarkoita vain sekoittamista.
vedyn lisäämistä, vedyttämistä.
Vetyä on vedessä, jota juot ja ilmassa, jota hengität. Eikö olekin KAMALAA?
korkeat lämpötilat ja siitä syntyvät transrasvat,jotka on kielletty Tanskassa ja USA:ssa. Mutta Suomalaisillehan ne ei ole vaarallisia,eihän. Meillä kun ruuansulatus on tyystin erilainen kuin Taskassa ja USA:ssa. Meillä verisuonet ovat jo synrymästä asti varjeltu transrasvoilta. Olemme siis onnen pekkoja meihin kun transrasvat ei vaikuta. Siis olemme ainoa kansa maailmassa,olemmeko valittu kansa. Olemme siinä ainoa kansakunta mailmassa,hyvä me.
ihmisiä on yleensä vapaana. Kyllä suljetuille osastoille olisi tunkua. Mutta onneksi sinä itse et sitä tiedä,etkä tiedä järin paljon muutakaan,et ainakaan ihmisen anatoomiasta ja aineenvaihdunnasta sekä siihen vaikuttavista hormooneista.
Olet todella säälittävä!
tiedä mitä tarkoittaa
anatOOmia saati
hormOOni.
Mutta veikkaanpa, että minulla on paljon pidempi koulutus ja kokemus lääke- ja terveystieteen aloilta mitä sinulla.
Anatomialla ja margariinilla en tosin näe mitään yhteistä. Suljetuille osastoille ei viedä tyhmiä ihmisiä, vaan niitä joiden harhat ja eriskummalliset käsitykset - yhdistettynä usein epäsosiaaliseen käytökseen - estävät ns. normaalielämän.
että kaikki margariini Suomessa valmistetaan vedyttämällä?
Transsejahan on muuallakin, mm. voissa. Mutta pahimpia lähteitä meillä ei ole leivänpäällysmargariini, jonka luulisi jokaisen jo tietävän.
Hysteria on useimmiten pahinta. Juuri siihen koloon puoskari iskee ja lietsoo pelkoa.
Taidat olla aika nuori, ellet muista aikaa, jolloin alettiin enemmän noita margariinejä valmistaa: juttuja oli jo jonkinlaisia, vaikka kukaan silloinkaan tuskin uskoi, että mirreistä tehtiin suvikultaa (vanha magariinimerkki) tai että kisut oikeasti Raisiosta sen kummemin katosivat. Nyt on vain keksitty taas uusi keino pelotella margariininkäyttäjiä.
ettei täälläkään ihan kaikkea saa kirjoittaa.
mutta se ei pidä paikkaansa.
voin ja kovetettujen kasvirasvojen transsit ovat erilaisia. Vain kasvirasvojen transsien on todettu olevan vaarallisia, CLA:ta taasen tutkitaan sen terveysvaikutusten takia.
lotossa?
pitäisi tranrasvojen haitoista puhumista pelotteluna.
KTL ei vielä tunnusta transsien ongelmaa, mutta kuten kaikessa niin tässäkin tullaan viiveellä seuraamaan Jenkkien jälkiä, ja transsit tullaan merkitsemään elintarvikkeisiin.
Miksi muuten luulet että esim Floran koostumusta muutettiin muutama vuosi sitten?
Miksi joistain margriineista "terveellinen kovetettu kasvirasva" on vaihdettu "epäterveelliseen" kookosrasvaan?
Joissain margariineissä koostumus saadaan nykyään aikaan emulgointiaineilla. Eikö näille muutoksille ole olemassa mitään järkisyitä?
maitoa? Erehtyminen on inhimillistä. Talidomidiakin annettiin aikanaan raskauspahoinvointiin.
Asiat voi aina korjata niin, ettei uusia vahinkoja synny. Siitä huolimatta joidenkin ihmisten tehtävä tuntuu olevan virheiden toistelu ja niiden pilkkaaminen, sen sijaan että olisivat itse rakentamassa uutta ja parempaa.
Tuosta jenkki-asiasta mm. tässä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Transrasva
mikä ero on lottovoiton todennäköisyydellä, ja fifti-fifti-tilanteella. Tilastomatematiikka voisi auttaa.
Ihminen, joka ei osaa kirjoittaa edes peruskäsitteitä ("anatoomia", "hormooni") oikein, ei ole kompetentti arvioimaan toisen tietämystä lääketieteen alalla.
mutta sinä tuskin tiedät mitään lääketieteen alalta. Et ainakaa ole sitä vielä osoittanut.
Ihmisestä, joka kirjoitaa jenkit isolla alkukirjaimella, ei saa uskottavaa millään ilveellä!
ja syö transrasvoja. Ei se ole mulle ongelma.
mutta miksi minun pitäisi tietojani sinulle jakaa?
Toisaalta margariinin valmistuksella ja lääketieteellä on niin vähän rajapintaa, ettei sitä tässä keskustelussa tarvitakaan. Se oli toinen kirjoittaja, joka epäili minun "anatoomian ja hormoonien" tuntemustani.
Margariinin valmistuksessa ja sen prosessin ymmärtämisessä tarvitaan enemmän kemiaa, johon ihmisten aineenvaihduntaa alettiin käsitteet hukassa sotkemaan.
mutta tämäkään viesti ei edistänyt asiaa ollenkaan.
Margariinin valmistus jäänee salaisuudeksi ja voimme vain arvailla miten se tapahtuu.