Jos ei osaa lopettaa

???

Sitähän naiset vaativat mieheltä, pitää olla sinnikäs mut uskoo kun sanotaan ei.

Mulle on siitä tullu palautetta että jos toinen sanoo "ei" niin minä vetäydyn heti. Nainen vissiin nauttii siitä että mies kiertää sitä kuin kissa kuumaa puuroa. Paitsi sillon ku se ei tarkottaa että ei eikä vain ehkä.

Kyllä se on ihan nais"rodun" itseaiheuttama ongelma.

JA mistä se olikaan merkkinä... Että miehelle jolla ei ole tilannetajua on historian opit menny hyvin perille.

Jos sinnikkäästi vaan esim. juot, vaikka pitäisi lopettaa, niin...huonosti käy.

Työnteossakin, jos sinnikkäästi vaan jatkat, niin paikat hajoo tai sitten sinulta nuppi.

Niin ja rakastelussa...jos sinnikkäästi jatkaa, saattaa saada orkut...tai sitten turpaansa, kun et osaa lopettaa ajoissa vaan haet vaan omaa tyydytystä.

Yhteenveto: Jos homma ei toimi, semmoinen asiantila pitää osata tunnistaa ja vaihtaa toimintastrategiaa. `-´

tyhmyydestä... tai sitten varmuudesta *.*

Et kertonut tarkemmin että mitä ei osaa lopettaa. Syömistä, juomista, tupakoimista, ihmissuhdetta / suhteita vai jotain muuta?
Arvelen että puhut nyt suhteessa roikkumisesta, epätoivosta ja liiallisesta sinnikkyydestä ts. riippuvuudesta.
Pahinta kai ei ole päästää irti, vaan ne vierotusoireet... Niiden pelossa ihminen on valmis tekemään melkein mitä tahansa. Jos koukku on riittävän syvällä, ei ole mitään väliä mitä tekee tai miten hullua se on, kunhan saa annoksen jota ilman ei voi elää.

Ihan sama onko kyseessä ruoka, rööki, huumeet vai ihmissuhteet.

Vaarallista on puhua yleisellä tasolla. Kun puheen voi ymmärtää viittaamaan mihin tahansa. Pitäisi puhua aina jostain täsmällisestä tapauksesta tietyssä ajankohdassa.

Mutta sanottakoon sitten ihan yleisellä tasolla. Jos ei osaa jotain, niin se on merkki osaamattomuudesta, taitamattomuudesta. Turha sitä on sen enempää ruotia, yleisellä tasolla.

Jos ei osaa/halua lopettaa voi olla kyse sinnikkyydestä, pakkomielteestä, lujuudesta, riippuvuudesta, epätoivosta, kokemattomuudesta jne.

pitäisi olla esimerkkitapaus. Joissakin asioissa sinnikkyys on hyvästä, joissakin pahasta. Kysymyksesi asettelu "jos ei osaa lopettaa" sisältää mielestäni jo ajatuksen, että liikaa jatketaan, olipa kyseessä mikä hyvänsä? Lapsikin on terve kun leikkii, mutta sairas, kun ei osaa lopettaa.

Jos puhutaan vaikka toisen piirittämisestä, niin minusta pahasta. Piiritys siis tässä tapauksessa pitkään jatkunutta yksipuolista toimintaa. Riippuu piiritettävästä, mutta jos tämä ei ole selvästi osoittanut kiinnostuksen merkkejä tai kertonut tunteistaan piirittäjälle, niin pakkia ja lujaa. Jossain vaiheessa pitää antaa toiselle rauha osoittaa merkkejä takaisin. Mikään ei ole niin väsyttävää, kuin sitkeä piirittäjä, joka ei osaa erotella omia tunteitaan eli kuvittelee kohteen tuntevan presiis samoin.

Sitkeä piirittäjä kuvittelee toiminnallaan herättävänsä kohteen tunteet? Tämä kun on vain tapaus, joka vaatii herättelyä...Valitettavan usein sorrutaan hellimään ajatusta, että kohde on vain kokenut niin kamalia ja ei vielä ymmärrä kuinka ihana minä olen ja ihan erilainen kuin kukaan aikaisempi. Sinnipiirittäjän motiiveja voi vain arvailla muilta osin.

Missä kohtaa tuo ilmenee.

Jossain tapauksissa se on sinnikkyyttä ja luonteenlujuutta. Silloin kun kyseessä on jotkut ongelmat, työasiat, ym vastaavat.

Sit muissa asioissa kyseessä saattaa olla pelkkää luonteen heikkoutta mikä rinnastetaan jossain määrin sinnikkyydeksi.

Liiallinen sinnikkyys muutenkin on pahaksi kun asiat alkaa meneen enemmän pään hakkaamiseksi seinään. Sinnikäs ja lujaluonteinen osaa antaa periksikin kun huomaa et nyt ei hommat luonnaa.

Yhessä työasiassa menen vaikka harmaan kiven läpi, prkle...

Ei se ole välttämättä väärässä, joka on yksin. Voi olla oikeassa, vaikka koko maailmaa vastaan. Ja minähän uskallan tehä senkin...

Ny kun minulta sitten pyydetään 'esiintymisiä', en tee enää mitään. Prkle miksette sillos tulleet minua vastaan kun teitä tarvitsin? Menkää omaa hel....tiinne.