Olen ollu tupakoimatta nyt reilu 6 kk. Olo on ihan mieletön vieläkin kun muistelee sitä takkinsa kanssa tappelua lopettamisen alussa. Mutta onnistuin!!!
Nyt olis sitten aika päästä sujuiksi syömisen kanssa ja hommaa tosiaan riittä. Painoa on nyt kertynyt HUIKEAT 113 kiloa. Ihan kamalaa. Viimeiset 18 kg tuli tupakoinnin lopetuksen ja lopputyön tekemisen takia. Eli olen tunne- ja stressisyöppö. Painoindeksi on yli 40 eli lihavuus ottaa jo niveliinkin.
Ensimmäinen tavoite on päästä ylimääräisestä suklaan ja pullien himomässäyksestä eroon. Herkkukertoja saa olla viikossa 2, mutta vähemmän jos tuntuu, että lähtee käsistä.
Nyt olis sitten aika päästä sujuiksi syömisen kanssa ja hommaa tosiaan riittä. Painoa on nyt kertynyt HUIKEAT 113 kiloa. Ihan kamalaa. Viimeiset 18 kg tuli tupakoinnin lopetuksen ja lopputyön tekemisen takia. Eli olen tunne- ja stressisyöppö. Painoindeksi on yli 40 eli lihavuus ottaa jo niveliinkin.
Ensimmäinen tavoite on päästä ylimääräisestä suklaan ja pullien himomässäyksestä eroon. Herkkukertoja saa olla viikossa 2, mutta vähemmän jos tuntuu, että lähtee käsistä.
Vastaukset 11
Vanhimmat
onneksi olkoon ja tsemppiä elämäntapamuutokseen! :) itsellä on toisin päin, pian olen painotavoitteessani, mutta seuraava haaste onkin sitten tupakoinnin lopettaminen! iloa ja onnistumista sulle painonpudotuksessa, hiljaa hyvää tulee! :)
Minullakin elämäntapamuutos lähti tupakoinnin lopettamisesta.Olen nyt ollut vuoden verran polttamatta.Lopettamisen jälkeen on ollut niin mahtavan hyvä olo,että päätin sitten myös laihduttaa.Nyt kun jaksaa liikkuakin paremmin,kun saa happea kunnolla.
Toivotan sinulle paljon onnea.Ajattele kuten minä:
Pystyin lopettamaan tupakanpolton,joten pystyn myös laihduttamaan.Pystyn ihan mihin vaan!
Kiva kuulla, että muillakin "kaksisuuntainen" elämänmuutos on ajankohtainen. Oma painonhallinta on vasta toista päivää alulla, joten saapi nähdä kuinka pitkään tänne kiroittelen.
Ongelmanani on ollut rakkaus suklaata kohtaan. Tavoitteena on taltuttaa se sellaiseksi elämän kestäväksi syväksi, mutta ei liian energiaavieväksi roihuvaksi rakkaudeksi. Täyskieltoon en suostu enää, sillä siitä olen jo lipsunut muutamaan otteeseen raskain seurauksin. Kohtuukäyttö on siis tämän hetken valita.
En minäkään ihan kaikkia herkkuja ole jättänyt pois.Minä olen ihan hulluna Fazerin pieniin suklaapatukoihin,niihin jugurttitäytesuklaisiin.Olen vaan tehnyt päätöksen,että jos tekee mieli,ostan sellaisen.Yleensä suklaanhimo menee ohi,kun syö yhden.
Niin,ja varastoon ei kannata ostaa herkkuja.Silloin ne menee helposti kaikki kerralla.Juu,ja kärsivällisyys on valttia painonpudotuksessa.
Joo, ne Fatzerin patukat on ihania, mutta oletko maistanut Ritter Sportin Cappucino -makua. Vie minut mennessään jo ajatustasollakin ja riippuvuus voi kestää useita päiviä... Mutta hyvää on! =)
Mä lopetin kessuttamisen 1.1 tänä vuonna, enkä kertaakaan oo retkahtanu, vaikka ehdin polttaa melkein 17vuotta.
Painoa olen keräilly vasta 7 vuotta mutta tästä ei oo yhtään niin helppoa päästä eroon. Retkahduksia sattuu :(
Mulla röökin lopettaminen toi 10 lisäkiloa mutta ne on ihan kohta tiputettu. Sitten onkin aika käydä niiden loppujen (30kg) kimppuun...
Eikö oo aika mahtava fiilis kun pääsee eroon tupakasta. En ole hetkeäkään katunut liikakiloja, mutta jos edelleen tupakoisin, olisi mieliala paljon matalampi.
Meillä taitaa olla suht yhtäläiset tavotteet kilojen suhteen. Ei kun stemmpiä sinnekin. Ei oo ehkä helppoa päästä kilosta, mutta aina se on mahdollista!
Aurinkoista viikonloppua!
Niin kuin dellaa tuossa aiemmin totesi laihduttamisesta, että ei kannata kiirehtiä. Olen aivan samaa mieltä!
Kävin lääkäriläkin juttelemassa näistä tavoitteistani. Hän siihen sitten rohkaisevasti että laihduta nyt ensin 30 kiloa ja sitten voidaan aloittaa hienosäätö. Ei tolle tokaisulle voinu kun nauraa.
"Hienosäätö"? Lääkärillä oli huumorintajua. :)
Joo minuun tehoaa kaikki jugurtti-täytteiset suklaat.Ritteriä en ole tainnut maistaa koskaan.Toinen intohimoni on valkoinen suklaa.Harvoin sitä syön,mutta kun syön,voisin ahmia sitä vaikka kuinka.
Mutta asiasta reikäleipään,kiirettä ei painonpudotuksen kanssa kannata olla.Välillä voi tulla ihan tippa linssiin,kun ei paino tunnu tippuvan. Välillä taas voi melkein itku päästä,kun on lähtenyt vaikka vaan edes kilo.Se onnistumisen tunne on mahtava!
Jaahas.Se olisi kohta päivälenkin aika.Sää ainakin on tänään sopiva lekkeilyyn. :)
Luin tänään Hesarista kuinka yli 15 kg ylipaino ennen 50 ikävuotta lyhentää elinaikaa. Ai että muuten kismitti. Taas "tiedetään" yksi syy lisää, mikä voi lopettaa meikäläisenkin elämän "ennen aikaisesti". Niin että varokaa vaan, jos ette elä keskimääräisen pituista elämää hyvät pullukat!
On siinä taas joku saanut aikaiseksi tutkimuksen ja muka argumentin lihavuutta vastaan. Voi koska tää homma loppuu ja päästään eroon lihavien sormella osoittelusta.
No kaikesta huolimatta en aio kärsiä liikakilojeni takia syylisyyden tuntoa! Vaan aion kaikessa rauhassa nauttia herkkupaloista viikonloppunakin! Ylipainoisenakin!
Pitäis ehkä kirjoittaa vastine siihen Hesrin juttuun...
Ei pitäis ottaa niin itseensä noita lehtijuttuja. Onneksi ne on jo eilisen uutisia =)
Omat viikonlopun herkuttelut sisälsivät pizzan, juustokakun palan, vihreän rullan ja ritter Sportin suklaan. Että lähti sitten vähän käsistä..
No, joo. Tästä siis oppimaan seuraavaa viikkoa varten.