Nyt te joilta kumppaninne vonkaa seksiä niin toivon vastauksia ja mielipiteitä. Joskumppaninne vonkaa teiltä seksiä, niin miten te suhtaudutte siihen? onko se teidän mielestä söpöä, uuvuttavaaa vai aluksi söpöä ja sitten uuvuttavaa? tästäkin voi tietenkin olla monenlaisia mielipiteitä mutta onko vonkaaminen parisuhteen lopun alku? viekö vonkaaminen vähätkin halut?
Viekö vonkaaminen
sinulta halut?
71479
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Jos suhde muuten ok, niin ei multa ehdi eikä tartte vongata. Jos vonkaamaan joutuu jotain on jo pielessä, ja minulta se kyllä vie sitten ne viimeisetkin halut.
Normaalisti haluan paljon seksiä, mutta jos toinen painostaa ja on tyytymätön ja tunteeton jne.. niin kyllä halut katoaa. Jos minun vapaasti omana itsenäni annetaan haluta niin haluan kyllä. Vonkaaminen tuntuu lähinnä kiusaamiselta ja alistamiselta.
Ei seksiä tarvitse vongata jos se toimii. Sitä halutaan ja se on molemminpuolista.
Eli tarkoitat sitä, että sinä olet se joka päättää että milloin ja missä seksiä harrastetaan ja kumppanisi on oltava vuoksesi aina valmiina, että saisi edes sen verran seksiä että taas jonkun aikaa pärjää ettei tarvii tarpeitaan lähtee tyydyttämään parisuhteen ulkopuolelle.
Se on niin väärin! Siis se, että alkaa parisuhteeseen ja kaikki toimii. Sitten jostakin syystä, ilman mitään järjellistä syytä toinen alkaa olla aina vetoamassa päänsärkyyn, niskakipuihin, väsymykseen jne. Kohta varmaan tulee nilkkamurtumat ja niskanikamien nyrjähdyksetkin kuvioihin.
Ei me naisetkaan aina (lue: joka kerta!) kaivata sitä lässyttämistä ja armotonta hipelöintiä, joskus spontaani, melkein tunteeton seksi on ihan jees.
Vonkaaminen on nimenomaan sitä, että joutuu anomaan saadakseen. Ja toisella, vain sillä toisella osapuolella on ohjakset käsissä joko antaa tai olla antamatta. Ymmärtäähän toki hetkelliset sellaiset ajat puolin että toisin, että seksi ei juurikaan jostain syystä kiinnosta, mutta jos se on enemmän sääntö kuin poikkeus että toiselta ei heru, niin ei sitä kukaan viitsi jatkaa loputtomiin. Ihan tosiasia että seksuaalisesti aktiivinen ja seksuaalisesti pysähtynyt eivät tuo toisilleen juurikaan lakanoiden välissä iloa.
Ennemmin kuin se, että oma, hehkeä, miellyttävä ja rakastava puoliso vonkaa seksiä olisi kiusaamista ja ahdistavaa; minusta se, että parisuhteessa joudut vonkaamaan omalta kullaltasi saadaksesi on enemmän kiusallista ja alistavaa. Jos sitoudut suhteeseen jossa kaikki tulee tyydyttää yhden kumppanin kanssa, niin voisihan tuota olettaa että homma myös toimii niin. Mikä oikeus on lakata antamasta ja seksin kiinnostamasta heti kun suhteesta tulee ns. vakituinen?
Monesti mietityttää, että eikö ihmiset osaa puolin eikä toisin arvostaa sitä että on saanut sen haluamansa kumppanin elämäänsä. Se on niin itsestäänselvyys kaikkineen kun se siinä on, että voi alkaa kokeilemaan rajoja, että miten vähällä työllä parisuhteessa voikaan selvitä. :)
Riippuu mitä vonkaaminen tarkoittaa? Jos sitä, että toinen osoittaa halukkuuttaan seksiin, niin sehän on vallan ok!!!
Jos tilanne on ajatunut siihen että itseäni ei huvitaisi ollenkaan ko. kumppanin kanssa, niin sitten ei olis vonkaamiselle tarvettakaan, koska suhde olisi jo loppunut....
Oisko vonkaaminen esim. sitä että mies vaan alkaa tunkemaan äkkiä päälle ja kourimaan?
Jaiks, kyllä vie!
seksin pyytämistä ja tilaamista vaikka itse en ole innostunut on se aina aina aina lopun alku.
Eli vie loputkin halut jopa seuraavasta kin kerrasta.