Minulla oli noin vuosi sitten yhden illan syrjähyppy toisen miehen kanssa, mitä en ikinä olisi kuvitellut voivani tehdä. Miehelläni ja minulla oli tällöin erityisen hankala vaihe suhteessamme ja omassa elämässäni tapahtui valtavia muutoksia. Pakenin ongelmia ja epävarmuutta typerimmällä tavalla, syrjähypyllä.
Päätimme kuitenkin jatkaa yhdessä, sillä tajusimme rakastavamme toisiamme ja haluavamme vielä yrittää, olemme keskustelleet paljon ja välillä meillä onkin mennyt jo oikein mukavasti.
Ongelmani on kuitenkin se, ettei mieheni ole enää pystynyt ollenkaan harrastamaan seksiä kanssani. Olemme viimeisen vuoden aikana rakastelleet ehkä n. 3 kertaa, jotka kaikki lomamatkalla. Olen ymmärtänyt häntä, sillä uskon (ja myös tiedän) kuinka vaikeaa tuollaisesta voi olla toipua. Alan kuitenkin olla hieman epätoivoinen, sillä vaikka meillä muuten meneekin hyvin, ei läheisyyden suhteen ole tapahtunut mitään positiivista kehitystä. Mieheni ei koskaan ole ollut kovin aktiivinen ja aikaisemminkin olen lähes poikkeuksetta tehnyt aloitteet seksiin, mutta tuntuu, että kun seksittömät kuukaudet vain matavat ohitse, tuntuu, ettei tämä enää voi jatkua.
Miten te, jotka petettyinä olette päätyneet jatkamaan suhdettanne olette suhtautuneet seksiin kumppaninne kanssa tapahtuneen jälkeen? Onkohan meillä vielä toivoa, ja mitä voisin oikein tehdä parantaakseni tilannetta. Olen kuunnellut, ollut painostamatta jne. Voihan olla että vain tein jo korjaamattoman virheen, mutta mieheni kuitenkin sanoo haluavansa olla minun kanssani..... Sekava olo. Olemme 26-vuotiaita.
Päätimme kuitenkin jatkaa yhdessä, sillä tajusimme rakastavamme toisiamme ja haluavamme vielä yrittää, olemme keskustelleet paljon ja välillä meillä onkin mennyt jo oikein mukavasti.
Ongelmani on kuitenkin se, ettei mieheni ole enää pystynyt ollenkaan harrastamaan seksiä kanssani. Olemme viimeisen vuoden aikana rakastelleet ehkä n. 3 kertaa, jotka kaikki lomamatkalla. Olen ymmärtänyt häntä, sillä uskon (ja myös tiedän) kuinka vaikeaa tuollaisesta voi olla toipua. Alan kuitenkin olla hieman epätoivoinen, sillä vaikka meillä muuten meneekin hyvin, ei läheisyyden suhteen ole tapahtunut mitään positiivista kehitystä. Mieheni ei koskaan ole ollut kovin aktiivinen ja aikaisemminkin olen lähes poikkeuksetta tehnyt aloitteet seksiin, mutta tuntuu, että kun seksittömät kuukaudet vain matavat ohitse, tuntuu, ettei tämä enää voi jatkua.
Miten te, jotka petettyinä olette päätyneet jatkamaan suhdettanne olette suhtautuneet seksiin kumppaninne kanssa tapahtuneen jälkeen? Onkohan meillä vielä toivoa, ja mitä voisin oikein tehdä parantaakseni tilannetta. Olen kuunnellut, ollut painostamatta jne. Voihan olla että vain tein jo korjaamattoman virheen, mutta mieheni kuitenkin sanoo haluavansa olla minun kanssani..... Sekava olo. Olemme 26-vuotiaita.
Vastaukset 9
Vanhimmat
..kohtaloni on hyvin samantapainen kuin miehesi tilanne.
Vaimoni petti ventovieraan miehen kanssa, mutta avioliittomme ei siihen päättynyt. Halusin antaa anteeksi ja toivoin, että kaikki palaisi ennalleen. Niin ei kuitenkaan käynyt.
Tapahtuneesta on nyt kulunut kolme vuotta, enkä edelleenkään ole täysin päässyt asiasta yli. En kykene tuntemaan halua vaimoani kohtaan, sillä tuo petos muistuu mieleeni joka kerralla kun kosken vaimoani.
Päähäni hiipii kuva vaimosta nauttimassa toisen miehen kanssa... ja samantien oma halu ja mielihyvä on tiessään. Moni rakasteluyritys on päättynyt molemminpuoleiseen itkuun. Seksielämämme on pilalla, kenties iäksi? Olen yrittänyt hakea apua ja olen käynyt kahdellakin eri terapeutilla, mutta mikään ei ole auttanut. Rakkaimman ihmisen julma teko oli kai liian kova koettelemus kestettäväksi.
Kuulostaa kovin tutulta... Sinulla aikaa on kulunut jo vieläpä kolme vuotta ja meillä vain vuosi. Pistää kyllä miettimään miten asiat välillämme voivat korjaantua.
Eroaminen olisi kovin helppoa, jos ei enää rakastaisi. Mutta ei toisaalta voi elää tällaisessa kämppissuhteessakaan. Minkälaista apua olet saanut terapeutilta?
Tuntuu hullulta, että vaimon yhden yön hairahdus pilaa seksielämän, mutta niin siinä vaan meidän kohdalla on käynyt. Olen 28-vuotias ja tuntuu siltä, etten pysty enää koskaan nauttimaan seksistä.
Meillä vaikea tilanne johtuu ehkä siitä, että olimme vaimon kanssa toisillemme ensimmäiset, en siis ole koskaan rakastellut kenenkään muun kanssa. Vaimon syrjähypyn myötä väliltämme hävisi jotain puhdasta ja hyvää, joka oli minulle suunnattoman tärkeää. Kuulostaa lapselliselta, mutta omille tunteilleni en voi mitään.
Rakastan vaimoani ja haluan sydämeni pohjasta antaa anteeksi ja unohtaa. Mutta pääkoppani ei suostu asiaa jättämään... Terapeutit ovat yrittäneet saada minua ymmärtämään, että vaimon erehdys on inhimillinen, että hän on sama ihminen kuin ennenkin ja rakastaa minua todennäköisesti nyt enemmän kuin ennen syrjähyppyään.
Siitä huolimatta en voi olla ajattelematta vaimoani ja tuota miestä yhdessä. Muistan vaimoni lupaukset, jotka hän lausui niin monta kertaa. Että minun ei koskaan tarvisi pelätä uskottomuutta. Kun nuo lupaukset sitten ensimmäistä kertaa toden teolla punnittiin, lähti vaimolta pöksyt jalasta.
Se viiltää syvältä edelleen.
On kulunut puoli vuotta. Vaikeaa on, seksielämä teeskenneltyä....
En tiedä pääsenkö koskaan yli...
Muista kuitenkin seksin puutteeseen ei kuole rakkauden puutteeseen ainakin melkein kuolee...
Mietin itsekin tuossa, kun meillä tuntuu myös hiukan "teeskennellyltä" koko homma. Jotenkin sitten kun päästään vauhtiin, homma menee kuten ennenkin, mutta se aloittaminen on jotenkin outoa.
Meillä vaimo petti, oli sekä henkinen että fyysinen suhde.
Aikaa tuosta ei ole ihan hirveästi... jotain pari kuukautta.
Itse olen petetty nainen ja mieheni se pettäjä.
Minä en siis tehnyt mitään väärää, mutta mieheni teki.
Uutena vuotena tuo paljastui ja tunne side tuohon naiseen katkesi mieheltäni vasta noin kuukausi sitten.
Silloin hän itkien pyysi anteeksi ja kysyi vieläkö huolit ja otat takaisin.
Tottakai otin ja haluan jatkaa en minä haluaa koko elämääni menettää yhden typerän "ihastumisen" vuoksi.
Ja niin siinä sitten kävi, että seksi meillä sujui tuon uuden vuoden jälkeen aivan hyvin vaikka tunsinkin, että miehelläni on tunteita vielä tuota naista kohtaan, mutta sitten kun mieheni itkien kertoi, että nyt nämä tunteet ovat loppuneet loppui häneltä myös mieskyky.
Olen itse miettinyt mistä se voi johtua, meillä ei tapahtunut mitään muuta kuin, että puolisoni tunnepuolella rakastui minuun uudestaan ja nyt ei pelitä enää.
Itsekin pelkään nykyään akteja sillä ne lopahtavat siihen, että miehellä yksinkertaisesti lörpsähtää ja minulta on keinot vähissä.
Miksi tuo pettäjä pelkää minua nyt niin kauheasti etti hänellä enää onnistu vai tunteeko hän syyllisyyttä edelleen vai onko tuo ihastus toiseen naiseen vieläkin päällä, tuskin sillä silloin kun oli seksi sujui meiltä , mutta nyt jätettynä hän ei kykene enää vaimonsa kanssakaan...mitähän pitäisi tehdä....
Meillä pettäjä oli mies ja seksielämämme toimi koko pettämisen ajan normaalisti, jos kolmesta viiteen kertaan viikossa on normaalia. Pettämisen paljastuttua seksielämämme lakkasi viikoksi, mutta oli sitten suorastaan intohimoista muutamia kuukausia. Näin jälkeen päin tulkitsen sen molemminpuoliseksi hukkuvien oljen korteen tarttumiseksi. Varmaan jossain alitajunnassa oli, että jos seksi on näin loistavaa, kannattaa jatkaa. Oikeastaan vuosi pettämisen jälkeen seksielämämme taantui totaalisesti ja parisuhteemme oli todellisessa aallonpohjassa. Kävimme jälleen kerran läpi parisuhdettamme ja jatkoa. Mieheni uskottomuus ei ollut enää varsinainen kriisin syy, mutta yksi syistä. Seksielämämme on kohtalaista, muutama kerta viikossa.
Vaikea arvioida kenenkään toisen tilannetta ja saattaa olla, että on erilaista olla nainen ja petetty kuin mies ja petetty. Uskottomuudesta selviäminen vaatii petetyltä aikamoista tahtoa. Toisaalta pettäjäkään ei voi loputtomiin ja jatkuvasti olla syytettyjen penkillä. Petetyllä on oikeus katkeruuteen ja vihaan, mutta eihän se voi loppuikää jatkua. Koska pettämisesi oli yhden illan juttu ja siitä on jo aika paljon aikaa, voisitko itsekin alkaa vaatimaan oikeuksiasi ja keskustella miehesi kanssa, ettet voi loputtomiin odottaa tilanteen normalisoitumista. Aika ajoin petetty saattaa palata uskottomuuteen, mutta ainakin itseni kohdalla tuo pettämiseen palaaminen on enää hetkellistä. Toisaalta ei ole mitään normia, miten nopeasti pettämisen yli on päästävä tai kannattaa erota. Jotkut jaksavat odottaa vuosia, jotkut muutaman päiviä.
tämä noin vuoden kuluttua taantuminen johtui miehen uusien "ystävien" paljastumisesta.
Tämän jälkeen on tuntunut siltä, että vaikka kuinka haluaisin miestä ja hänen läheisyyttään, niin en pysty ja halua avautua hänen kanssaan, koska pelkään taas tulevani haavoitetuksi.
Meillä on toisin päin. Vaimo petti, mutta sen jälkeen nimenomaan hän ei ole halunnut. Minä olen yritänyt asiaa käsitellä, eikä se ole vaikuttanut haluihini, vaikka muuten tietenkin kyllä.
Aika vaikeaa tämä on näinkin päin.