Panostatteko syömisiin?
Mulla tulee pitemmillä juoksulenkeillä (10-20km) nälkä. Onko apua pitkistä hiilihydraateista?
En oo käyttänyt, mutta tarvis vissiin ottaa tavaksi.
Mulla tulee pitemmillä juoksulenkeillä (10-20km) nälkä. Onko apua pitkistä hiilihydraateista?
En oo käyttänyt, mutta tarvis vissiin ottaa tavaksi.
Vastaukset 7
Vanhimmat
syön tavallista ruokaa pieniä annoksia 5-6 kertaa päivässä.
1-2 tuntia ennen pitkää lenkkiä voi syödä esim. hieman ruisleipää tai puuroa tms. niin ei tule nälkä kesken lenkin.
2tuntia nennen lennkiä hiilihydraatipitoine ruoka ; leipää, pastaa, perunaa...
Ei kannata syödä liikaa jotttei tuu sulatusongelmia eli vatsaan alkaa koskea keskenkaiken.
Nesteytys on kaikkein tärkein ja urheilujuomaa jossa on sokereita auttaa yli parin tunnin...
Illalla lenkin jälkeen sitten purkillinen raejuustoa tai pari kanamunaa, niin harjoituksen vaikutus kasvattaa lihasta yöllä nukkuessa..
tarvitaan lenkistä palautumiseen, ei juoksun tarkoitus ole kasvattaa lihasta (eikä se sitä teekään vaikka kuinka söisi proteiinia). lihaksia hankitaan kuntosalilla.
ja mielellään ei urheilujuomaa pitkälle lenkille, koska yksi sen tarkoitushan on että elimistö oppii käyttämään rasvoja polttoaineena. tietysti hyvin kuumalla voi olla perusteltua käyttää urheilujuomaa.
Jos on vähänkään ongelmia nesteen imeytymisen kanssa, kannatta ehdottomasti ottaa pitkille lenkeille urheilujuomaa. Imeytyy huomattavasti paremmin. Ei se rasvanpoltto siitä paljoa kärsi, esim. Dexal lightissa on 13 kcal desissä.
Asiantuntijan tekstiä, mutta jos sallit pienen 'täsmennyksen’:
Myös juoksija kehittää harjoittelullaan lihaksistoa, mutta ei pyri
niinkään kasvattamaan LIHASMASSAA kuten salilla useimmiten
tehdään!
Tämä tietysti vaatisi lisäselvitystä, mutta uskon, että juoksijat
tietävät mitä tarkoitan?
Juu kyllä se jotenkin lihaksiin vaikuttaa. Ainakin jalkalihaksiin. Selkeästi on tullut muutosta. Mutta tuskin nyt mitään kauheita lihaksia tulee...
Yleisesti on liikunnankin fysiologiassa hyväksytty, että meillä on kahta
lihassäietyyppiä: hitaita lihassäikeitä (tyyppi I) ja nopeita lihassäikeitä
(tyyppi II), ja ... tyyppi II jakaantuu vielä tyyppeihin IIa ja IIb noin
vähän 'pelkistäen'.
Mutta tärkeämpää tässä on se, että kestävyysurheilija tietysti pyrkii
kehittämään enemmän noita hitaita (slow fiber) lihassoluja, ja voimaharjoittelija
(’power’ tai ’strenght’) taas pyrkii kehittämään enemmän nopeita (fast fiber)
lihassoluja (=lihassäie).
Ehkä tämä kuva vähän selkeyttää mistä on kysymys ..
http://www.lib.mcg.edu/edu/eshuphysio/program/section2/2ch6/2ch6img/oxidfig1.jpg