Monet laittaa että harrastaa liikuntaa, mutta eihän moinen ole harrastus alkuunkaan, vaan täysin normaaleihin elämäntavoihin kuuluva asia. Vai moniko väittää harrastavansa ruuanlaittoa koska tekee itse omat ruuansa (onko se edes yleistä nykyään?) ja/tai vähän katsoo ettei ihan mitä tahansa tule työnnettyä poskeen.
Liikunta on harrastus vasta siinä vaiheessa kun treenaa jotakin varten. Maratoonari on liikuntaharrastaja (jollei ole sponsorisopimusta), mutta kolme kertaa viikossa korttelin ympäri kävelijä ei takuulla ole.
Paljastaahan se jo jotakin ihmisestä jos joutuu väkisin vääntämään tällaisia juttuja. Joko rahat ei riitä oikeisiin harrastuksiin, tai ei yksinkertaisesti harrasta yhtään mitään.
Liikunta on harrastus vasta siinä vaiheessa kun treenaa jotakin varten. Maratoonari on liikuntaharrastaja (jollei ole sponsorisopimusta), mutta kolme kertaa viikossa korttelin ympäri kävelijä ei takuulla ole.
Paljastaahan se jo jotakin ihmisestä jos joutuu väkisin vääntämään tällaisia juttuja. Joko rahat ei riitä oikeisiin harrastuksiin, tai ei yksinkertaisesti harrasta yhtään mitään.
Vastaukset 16
Vanhimmat
kysymys tämä harrastusasia kaiken kaikkiaan, olen sitä ehkä joskus jo pohtinutkin. Milloin voi sanoa harrastavansa jotain? Jos aloittaa joka syksy jumpan ja käy siellä kaksi kertaa ja kyllästyy, niin voiko sanoa harrastavansa "aerobicia"? Tai jos on lasketellut viimeksi 1900-luvun puolella, ja sukset ovat vielä varastossa (mutta ei vaan tule lähdettyä mutkamäkeen), niin onko laskettelun harrastaja? Milloin "lukemisesta" tulee harrastus? Pitääkö kuulua kirjallisuuspiiriin vai riittääkö, että lukee Seiskaa ja Seuraa viikoittain? Nuo ruuanlaitto ja "lenkkeily" kuuluvat tavallaan samaan luokkaan, eli kyllä kai ne jossain vaiheessa voivat muuttua harrastuksiksikin.
Voisiko harrastukseen liittää esimerkiksi sellaisen määreen, että se on johonkin *tähtäävää* toimintaa? Esimerkiksi ruuanlaitto olisi harrastus silloin, kun se ei tarkoittaisi päivittäisen pottu-kastikkeen tekoa vaan esimerkiksi jonkin alueen ruokakulttuuriin perehtymistä ja ruuanlaitossa kehittymistä? Lenkkeily olisi harrastus, jos tavoitteena olisi juosta Naisten kymppi tai vaikka se maraton?
Minulla ei ole näihin vastauksia, vain kysymyksiä.
Itse vetäisin rajan Niin että Lenkkeily kuuluu ns sekavaan kastiin amatöörit eli minä. ja jos aletaan harrastamaan tosimielessä niin onkin jo juksusta kyse Tai jos joku kävelee tosissaan niin sitten niin.
Mutta kyllä lenkkeilyn silti voi laittaa harrastukseksi tavoitellaan sillä mitä hyvänsä vaikka vain mielihyvää.
Mutta en tiedä:
on sellainen elämäntapa, jota tekee säännöllisesti ja mielellään. Jos laittaa mielellään gourmet aterioita, voi sanoa harrastavansa ruuanlaittoa. Lenkkeilystä tulee harrastus silloin, kun ilman sitä ei voi olla vaan todella pitää siitä ja pururata tai luontopolku suorastaan kutsuu lenkkeilemään. Muuten, onko se niin haudanvakavaa mitä kukakin sinne on laittanut. Kysymys on siitä miten asian itse kokee... Minäkin harrastan vaeltamista, mutta en tietenkään tee sitä kuin silloin, kun käyn Lapissa ja erämaassa. Ei kuulu päivittäisharrastuksiin...
*täysin samaa mieltä*
"Liikunta on harrastus vasta siinä vaiheessa kun treenaa jotakin varten."
Eihän kukaan nyt varmasti huvikseen lenkkeile. Okei, saahan siinä raitista ilmaa ja hyvän olon, mutta ennen kaikkea kunto pysyy kohdillaan ja paino kurissa. Eli treenataan sitten vaikka itseä varten. Jos jotain tekee säännöllisesti niin kyllä se harrastuksissa voidaan mainita.
Samaa mieltä olen ruoanlaitosta. Ei kaikki todellakaan kokkaile. Jonkun pottujen tai pastan keittämistä en nyt vielä laskisi mukaan, mutta jos tykkää tehdä vaihtelevia ruokia niin voihan tämän myös mainita harrastuksena.
lenkkeily, ruuanlaitto ja lukeminen selittyy näin; lenkkeilen= kävelen kotiovelta autolle v.-94 ostetussa tuulipuvussa, poltan matkalla vain 2 tupakkaa. Ruuanlaitto= osaan lämmittää eineksiä mikrossa, bravuurina pakastepizzan lämmitys uunissa. Lukeminen= olen 2.n pornolehden kestotilaaja, satunnaisesti ip-lehden urheilusivut.
"Vähän kaikkea" Eli siis useita kertoja viikossa vähän kaikkea.
Olen itsekin ihmetellyt tuota jo pitkään miten jotkut määrittelee harrastuksen. Jotkut sanoo harrastavansa elokuvia kun katsovat ehkä leffan viikossa. Sitähän me kaikki teemme, ei se ole mikään harrastus. Samoin kuin tuo ruoanlaitto. Pakkohan kaikkien on syödä ja tehdä ruokaa. Harrastukseksi se muuttuu vasta sitten kun ihan oikeasti alat rakentelemaan gourmet ruokia vaikka aina viikonloppuisin ja muutenkin kokeilet joka päivä uusia juttuja. Nuo lenkkeilyt, pyöräilyt yms ovat kuntoilua jota jokaisen pitäisi tehdä, eivät ne ole harrastuksia. Tai pyöräily voi muuttua harrastukseksi siinä vaiheessa kun ostetaan maastopyörä ja ihan oikesti lähdetään harrastamaan sitä maastopyöröilyä vakavissaan, tai maantiepyöräilyä. Tavallinen perus pyöräily on vain kuntoilua. Se lukeminen on myös aika venyvä käsite milloin sen voi mieltää harrastukseksi.
Mielestäni harrastus on sellainen jota tehdään säännöllisesti esim viikottain. Esimerkkeinä voisi mainita vaikka soitto- tai lauluharrastuksen, semmoiset miellän harrastukseksi. Harrastus on siis juttu jota EI tarvita jokapäiväisessä elämisessä mutta sitä tehdään säännöllisesti. Joku mainitsi joskus pienoisrautatiet tai lennokit. Ne on niitä asioita joita minun näkemyksen mukaan voi kutsua harrastukseksi.
rahat ei riitä oikeisiin harrastuksiin...
juupajuu. toisten takiako sitä harrastetaan eli siksi että että voi sanoa harrastavansa?
Harrastan lukemista, lenkkeilyä eli kävelen ja juoksen luonnossa, talvella hiihdän ja kesällä uin kun ei halliin tarvitse mennä. kaikki siis ilmaista.
Eli en harrasta mitään. Okei.
Itse pidän kokkailuani harrastuksena ja otankin sen jokseenkin vakavasti. Mikäli tarkoituksena on kehittää taitoja ja pyrkiä olemaan paras siinä mitä tekee (kokkailu) niin on mielstäni kyseessä harrastus. Ruokaa kun teen niin useimmiten se tulee jollekkin muulle kuin itselleni ja jos kotona teen esim. makaroonilaatikon ei silloin olekkaan kyse harrastuksestani vaan pakollisesta tarpeesta saada ravintoa.
harrastan lenkkeilyä ja ruuan laittoa.= Olen liikunnallinen (en vain makaa kotona kaikkea vapaa aikaani, eikä minua huvita liikkua)
Toivoen että sinusta saisi lenkille seuraa.
Kokkaan usein ateriakokonaisuuksia ja minulle on ruoka ja kuinka se tarjoillaan tärkeä asia = (jos tarjoat minulle ensitapaamisella kahvia tatinaisesta, korvattomasta kupista emme ehkä tapaa toistamiseen)
Enpä löytänyt elämäni ihastusta Suomi24-profiilillani, mutta monta mukavaa lenkkikaveria kyllä;)
Kiitos vain Matti, Jani, Jukka ja Kalle! Kovakuntoista lenkkiseuraa, hyviä keskusteluja, huippu tyyppejä!
Harrastan lenkkeilyä pilkesilmäkulmassa jatkossakin!!!!
Jaaha, Jean-L on vaihtanut opiskeluista vänkäämisen parisuhde vänkäilyyn.
Onnea vaan alan vaihdolle.
En ole kirjoittanut tänne vähään aikaan, en, mutta muistaakseni vielä vähemmän sinne opiskelupuolelle?
Nänhän se on, että jos yh-mamma tekee päivittäin kaksi ateriaa viikonloppuisin ja yhden viikolla, ei se ole harrastus. Ruuanlaitto muuntuu harrastukseksi vasta silloin, kun kyseessä on hiukan avuton sinkku, joka koittaa kerran kuussa tehdä sitä "oikeaa ruokaa". Vaikka yh-mamma osaa keittokirjat kannesta kanteen ja vähän vielä omasta päästäänkin, ei hän harrasta ruuanlaittoa. äideille on kaikki must, muille jotain hienompaa.
..hiusten kampaamista ja hampaiden pesua. Joskus katson myös televisiota tai puhun puhelimessa. Löytyisköhän ketään samanhenkistä?
kaikki akat. voivat pohtia sitä, miten määritellä harrastus objektiivisesti.