Pystyykö joku teistä perustelemaan loogisin syin, miksi haluaa parisuhteen tai ylipäätänsä kontaktia vastakkaisen sukupuolen kanssa?
Itse en ole koskaan ollut missään tekemisissä naisten kanssa, enkä näe mitään syytä miksi tuhlaisin kallisarvoista aikaani naisiin. Onko tosiaan äärimmäisen epänormaalia, että ei halua seksiä tai parisuhdetta? Tämä on vähän sellainen aihe, mistä ei pysty livenä keskustelemaan kuin parhaan kaverin kanssa, koska ihmiset pitää sekopäänä/friikkinä jos sano suoraan, että EVVK naiset/suhteet/seksi/lapset/perhe. :-)
Olen miettinyt, että ehkäpä olen erittäin itsekäs luonteeltani, koska haluan elää elämääni juuri tietyllä tavalla. Toki on monia muitakin syitä miksi en naisista ole kiinnostunut (olen kuitenkin hetero), mutta ehkäpä tuo tietynlainen itsekkyys on se suurin tekijä ikisinkkuuteeni.
Itse en ole koskaan ollut missään tekemisissä naisten kanssa, enkä näe mitään syytä miksi tuhlaisin kallisarvoista aikaani naisiin. Onko tosiaan äärimmäisen epänormaalia, että ei halua seksiä tai parisuhdetta? Tämä on vähän sellainen aihe, mistä ei pysty livenä keskustelemaan kuin parhaan kaverin kanssa, koska ihmiset pitää sekopäänä/friikkinä jos sano suoraan, että EVVK naiset/suhteet/seksi/lapset/perhe. :-)
Olen miettinyt, että ehkäpä olen erittäin itsekäs luonteeltani, koska haluan elää elämääni juuri tietyllä tavalla. Toki on monia muitakin syitä miksi en naisista ole kiinnostunut (olen kuitenkin hetero), mutta ehkäpä tuo tietynlainen itsekkyys on se suurin tekijä ikisinkkuuteeni.
Vastaukset 59
Vanhimmat
on kivaa
siihen mitään lisättävää.
on jokseenkin turhanpäiväistä ajan haaskausta ja ollakseen jonkinarvoista, pitää olla vahva side kumppaneiden kesken. On satoja paljon hauskempia ja mielenkiintoisempia asioita elämässä. Avioliitossa normaalia. Muuten yök.
ja sitä, että miehenä asuisin samassa asunnossa jonkun naisen kanssa, vaikka olen hetero. Olisi hirvittävän stressaavaa ja kaikki omat asiat ja harrastukset pitäisi lopettaa, kun koko ajan olisi jonkinlainen sekoilu naisen taholta päällä.
Ei voisi edes silmiään ummistaa, etteikö se naaras olisi kimpussa. Olen ketjun kirjoittajan kanssa ihan samaa mieltä asioista. Näin pahaan maailmaan kun ei kannata edes lapsia hankkia.
Onpa sinulla omituinen kuva parisuhteesta. Et ilmeisesti
ole koskaan edes ollut vakavassa ja pitkäaikaisessa suhteessa?
Miksi ihmeessä ne kaikki omat harrastukset täytyisi lopettaa?
Onko pakko pariutua sellaisen naisen kanssa, joka haluaa
kieltää mieheltä kaiken oman? Itse ainakin olen seurustellut naisien
kanssa, joilla on ihan omakin elämä. Eivät he silloin
ole jatkuvasti kimpussa ja kyyläämässä, tai kieltämässä
minulta kaikkea mahdollista.
Ketjun aloittajalla on ilmeisesti tavanomaisesta poikkeavat
tunnemaailma. Valtaosa ihmisistä kuitenkin on kykenevä
tuntemaan rakkautta ja yhteenkuuluvuuden tunnetta
kumppaniaan kohtaan ja nauttii seksin tuomasta läheisyydestä.
yli 50% pareista eroaa, avoereot hyvin yleisiä,
sinkkuja toista miljoonaa, toisten jämiä kun en huoli, ei oikein hellyys luonnistuisi, olen vähän liian älykkö ryhtymään mihinkään naiviin suhteeseen, enkä välitä, että yksityisyyttäni kukaan hutsukka häiritsee. Täytyy olla jokin aivan erityinen tapaus, ei niitä ole enää, joskus muinoin oli. Ehkä olen aseksuaali, mutta en vaihtaisi omaa elämääni kenen huntsukan kanssa styylaamiseen ja kyhnyttämiseen tai muuhun täysin turhaan jynssäämiseen. Luulin, että miehet eivät ole niin alta lipan-vedettäviä, mutta erehdyin. Minä en pane vaaleanpunaisia piilareita päähäni.
lapsia. Pari-kolme tenavaa ja alkaa maailma valjeta. Omat harrastukset ovat muisto vain ja
silmäpussit kun roikkuu väsymyksestä ja jatkuvasta valvomisesta, niin eiköhän ne iki-ihanat sinkkuajat kangastele vielä mielessä.
Lisääntykää!!!!!!!
Parit eroavat, koska elämä ei aina ole kuin elokuvaa, vaan
arki on aina arkea. Asiat eivät aina mene kuten niiden
haluaisi menevän.
Ihmiset muuttuvat, kasvavat erilleen, on liian suuret odotukset
ja sitten petytäänkin kun se arki alkaa. Sitten ihastutaan
muihin kun halutaan jännitystä siihen arkeen. Nämä ovat
vain esimerkkejä, eikä kaikille suhteille niin käy.
Kaikissa suhteissa on hyviä ja huonoja aikoja, on lapsellista
odottaa suhteen olevan pelkkää juhlaa ja romantiikkaa.
Kuitenkin suhde yleensä antaa sen verran enemmän, että
ne ongelmatkin yritetään selvittää, eikä heti lähdetä
suhteesta lipettiin. Jos suhde ei antaisi mitään, eikä
ihmisillä olisi tarvetta pariutua, miksi suurin osa
sitten kuitenkin päättää niin tehdä?
Se ettet itse halua suhteeseen, ei tarkoita etteivät
muutkaan haluaisi. Sinulla on oikeus olla onnellinen
yksin, mutta niillä toisilla on myös oikeus hakea sitä
onnea parisuhteesta.
Sitä minä en ymmärrä, että miksi sinulla on niin kauhea
tarve haukkua naisia ja heidän tekemisiään, jos et ole
edes kiinnostunut heistä? Mikä idea on jatkuvasti kritisoida
esim. naisten seksuaalikäyttäytymistä, jos et edes
halua heitä elämääsi?
Ihmisillä on erilaisia arvoja. Itse kyllä vietän ihan
mielelläni aikaa kumppanini kanssa, vaikka se sitten
olisi muista asioista pois. Mitähän se ei-turha tekeminen
sinulle merkitsee? Kirjojen lukemista ja rahan tekemistä?
Itse en oikein ymmärrä miksi elämän pitäisi koko ajan
olla niin pirun tehokasta ja älykästä. Omaa elämäähän
tässä eletään, eikä vain suoriteta suorittamisen perään.
älykäs elämä ja asioiden perinpohjainen pohdiskelu eikä se, että kaatelen joitain hutsukoita siistin asuntoni sohville tai sängyille levittelemään seksitauteja ja turruttamaan aivojeni energiaa. Tuon tässä omat näkemykseni ja olen varma, että kun teillä se
naminami-suhde kaatuu, minä sitkeänä sissinä löydän sen elämäni naisen. Pitkäjänteisyys ja moraalin vartijana toimiminen tuottavan aina iloisen yllätyksen. En alenna itseäni naisten ylivallalle, vaan pidän oman valtani itselläni.
Huorat älkööt todellakaan vaivautuko. Todella hyviäkin on, jossain ihan yllätyksellisellä tavalla saattaa se oikea tulle eteen. en ole sanonut etten voi sietää naisia, en vain siedä nykyajan kertakäyttökulttuuria piste
Seksi tekee gutaa ja nainen hoitaa siivoamisen ja ruoanlaiton.
Tässä on toinen "epänormaali hetero", joka haluaa
olla oman elämänsä "herra" eikä kenenkään naikkosen määräiltävissä. Seksi ei ole senarvoista eikä yhtikäsmitään vapaissa suhteissa.
Yököttävää! Täysin moraalitonta! Ei myöskään mistään kotoisin ja olen huomannut, koska olen pitkälle opiskellut, että monet pitkälle opiskelleet ja todella fiksut miehet eivät harrasta seksiä, vaan elävät selibaatissa.
Järkiperäinen ajattelu ja älylliset harrastukset vievät voiton monin verroin tuollaisesta alamaailman kertakäyttökulttuurista ja nimenomaan avioliiton koen hyvin kahlitsevaksi ja lisäksi turhauttavaksi, ajan ja toisen ihmisen manipuloimaksi olotilaksi, jossa ei voi edes vapaasti hengittää. tämä on mielipiteeni ja
sen mukaan elän, enkä ole vielä katunut.
"Tämä on vähän sellainen aihe, mistä ei pysty livenä keskustelemaan kuin parhaan kaverin kanssa, koska ihmiset pitää sekopäänä/friikkinä jos sano suoraan, että EVVK naiset/suhteet/seksi/lapset/perhe. :-)"
V: Hyvin sanottu. Itsekin olen joutunut juorujen ja haukkumisten kohteeksi, koska panostan opiskeluun, enkä kaipaa (vielä) parisuhdetta. Sinkkunaisissa ei ole mitään ihmeellistä, mutta kun joku ikäiseni poika yrittää nauttia elämästä vapaana, niin heti haukutaan homoksi jne. Mielestäni naiset pääsevät tässä asiassa paljon helpommalla.
iässä säästynyt homo-nimityksiltä, yleensä sanotaan erakoksi tai muuten yritetään sitä ihmeellistä naimisissa-olemis ihanuutta korostaa ja kaikin keinoin sitä tuputtaa vieläkin. Tiedän tasan tarkkaan erään tuttavapariskunnan
tuntemisen johdosta, mitä se on. Yöt joutuu noin kymmenen vuotta valvomaan lasten takia, omat menemiset on menemättä, ulkokuori rapistuu, koska silmäpussit roikkuu silmissä ja nainen vaatii omakotitaloa ja velkaa 400 000 eukkua ja sitten riidellään ja riidellään ja sitten erotaaan ja omat lapset ei kohta tunne omaa isäänsä, kun joku bodaripuupää asuu ex-naisen kanssa, kun on kovempi kiima kuin itsellä. Itse haluan tutustua hyvään kirjallisuuteen, seurata oman alani kehitystä jatkuvasti, naiset kun vihaavat rahaa, niin voin jatkuvasti seurata pörssikursseja ja tehdä ihan silmittömiä sijoitusjuttuja. Jos olisi vaimo, se huutaisi lähikauppaan ostamaan vaippoja ja mahdollisesti vielä niitä "siivekkäitä" hui kauhistus sentään!
Varsinkin tuo velka, ero ja bodaripuupää. Noin se juuri menee. Miehiä pitäisi enemmän valistaa asian suhteen, niin yhä harvemmat menisivät lankaan.
Että naiset pääsee helpommalla?! :) En ole läheskään samaa mieltä.. lähes aina kun tapaan jonkun sukulaisen ensimmäisenä kysytään: "no, jokos se poikakaveri on löytynyt" tms.
Ja monet kaverit on jo löytänyt "sen oikean" ja alkavat perustaa perhettä, niin jotenkin heistäkin loistaa se "minulla on jotain mitä sinulla ei ole"
Minun mielestäni ja minun kokemusteni mukaan monet(varsinkin sukulaiset) odottaa että naiset vakiintuisivat todella aikaisin...
mahtava huumorintaju, kaikin puolin hieno juttu :)
"läheisyys." Olisi kiva olla joku kenen kanssa jakaa elämän ilot ja murheet. Mitään erityisen hyvää kaveria minulle ei ole koskaan ollut, eikä se miespuolinen kaveri nyt ikinä yhtä läheinen ole. Eikä nyt edes ole kyse seksistä mielessä naiminen, vaan halailusta yms.
Tietty tuollainen läheisyys voi olla lyhytaikaista, jolloin voikin olla aika lopettaa suhde... jos sellaisen nyt joskus edes saisi aikaiseksi. Sen pystyykö antamaan periksi osasta sinkkuuden vapauksistaan näkee sitten. Mitään avioliittoa minä en todellakaan edes halua. En kaipaa mitään ylimääräistä tekemistä valtion ja kirkon instituutioiden kanssa, ja avioliitto kuuluu typerien aikansaeläneiden kahleiden sarjaan, joita ilman haluan olla. Kirkkoon toki en edes kuulu.
ja tietysti vanhenmat, heistähän parhaan tuen saa. Kyllä ne hyvät ystävät ovat ihan hyvä juttu, naisen kanssa yleensl riipellään, kun se soidinlaulu on laulettu ja munasolu hedelmöitetty ja luonto siis on tehnyt tehtävänsä,alkaa arjen rutiinirumba eikä siinä loppua näy, jos ei se hellyydenosoittaja mene muille maille vierahille, siis tarkoitan toista urosta, ja lapsesi sulautuvat tähän uuden vauvabuumin sulatusuuniin.
kysymys oli ehkä suunnattu miehille (?)
Perusteluni ovat ehkä enemmän tunnepitoisia kuin loogisia, mutta kaksin aina kaunihimpi! Kaikista ihmissuhteiden vaikeuksistakin huolimatta haluaisin elää yhdessä rakastamani miehen kanssa, saada ja ottaa vastaan läheisyyttä ja hellyyttä, sekä jakaa elämäniloja hänen kanssaan, unohtamatta kuitenkaan omaa tilaa ja aikaa. Mitä seksiin tulee, niin se on rakkauden ilmaisemista parisuhteessa, tunteettomana toimintana se on tyhjää.
Tapasi ajatella on minulle hieman outoa, mutta ei se tarkoita että pitäisin sitä niinkään epänormaalina. Voit elää omalla tavallasi ja olla tyytyväinen valintoihisi. Jos tunnistat itsesi itsekkääksi niin parisuhde ei ehkä tosiaan ole parhain tie kulkea.
Hei!Mielenkiintoinen mielipide sinulla.Meitä on todella moneen kehykseen rakennettuja yksilöitä, ja monenlaisia lapsuuksia takana. Kenellä vaikuttaa perhetausta, kenellä opiskelutausta, kenellä yhteiskunnalliset vaikutukset, kenellä ystäväpiiri.On erakkoja ja on super sosiaalisia. Suurin osa siltä väliltä. Biologisesti normaaleinta on haluta perhe ja lapsia.Tämän päivän yhteiskunta pitää nykyperhettä paljon vähäpätöisemmässä asemassa kuin ennen. Ennen tehtiin paljon lapsia,jotta oli työvoimaa maataloissa. Nähtiin myös vanhuuden voimavarana.
Tänäpäivänä tätä ajatusmaailmaa ei enää tarvitse, sillä sosiaalihuolto ja yhteiskunta huolehtii myös täysin yksinäisistä ja päivän trendi on pärjätä ammatissa ja mennä lujaa ja komeasti eteenpäin.Saa olla itsekäs, ja se on jopa ihailtavaa.
Se missä ennen edettiin yksiöstä kaksioon ja siitä ehkä omakotitaloon, tänä päivänä kaksvitonen vasta-avioitunut nuoripari hakee pääkaupunkiseudulla 400000,- velkaa ja ostaa hulppean sisustustrendein rakennetun omakotitalon plasmatelkkarein ja mosaiikkilaatoin. SE ei pelaa, joka pelkää.Pakettiin kuuluu yleensä myös rotukoira ja kaksi uudenkarheaa autoa. Sitten ihmetellään kymmenen vuoden kuluttua, että mulla on kaikki, mutta mikään ei tuo enää tyydytystä. Ei ole ollut epäonnistumisia mistä olisi voinut oppia. Ei tajua, mitä on olla rakastavien ihmisten ympäröimänä ja elää terveenä.
Yksinäisyys on valinta. Suomi on vapaa maa. JOs haluaa elää yksin, se hyväksytään tänä päivänä, sillä se on trendikästä!
Minä haluaisin joskus parisuhteen, mutta vaikea sellaista löytää. Tavallista miestä, tavallisine unelmineen ilman harjattua terästä ja megabittejä.Sellaista ei enää ole.Sillä on liian vanhanaikaista seurustella, mennä naimisiin ja nähdä oman lapsen ensimmäinen nauru.
mielenkiinnosta, mihin sitten käytät kallisarvoista aikaasi eli mikä siitä tekee kallisarvoisen ?
esimerkiksi hyvien kirjojen lukemiseen, erilaisiin urheiluharrastuksiin, yliopistotutkinnon jatko-opintoihin, kiinnostaviin elokuviin, luonnossa samoilemiseen. kesämökkini kunnostamiseen ja puutarhahommiin niin syksyllä kuin keväälläkin, purjehtimiseen, matkustelemiseen tuttavien kanssa, seurusteluun sisarusten kanssa ja tietysti käytän aikaani myös vanhempieni kanssa. Lisäksi harrastan leipomista ja ruuanvalmistusta
ohjeet netistä ) ravintoloissa käymistä hyvän ystävän kanssa ja rupattelua ja asioiden pohtimista hänen kanssaan. Pidän asuntoni puhtaana ja siistinä, en siedä minkäänlaista epäjärjestystä. etc.
Voi, musta parisuhteessa eläminen on todella ihanaa! Seksi on ihan käsittämättömän mahtavaa oman rakkaan kanssa, oikeastaan ei ole mitään parempaa ;)
Toisen rakastaminen ja rakastetuksi tuleminen on elämän kantava voima, ilman rakkautta elämäni olisi arvotonta.
Mutta, jokaisen tulee löytää oma tapansa elää ja olla onnellinen. Minulle kaikki älyllinen pohdiskelu ja muu olisi turhaa ilman rakkautta.
että elämä ilman parisuhdetta on elämää ilman rakkautta. Parisuhteessa rakkaus on oman hyvän hakemista. Muussa mielessä rakkaus on oman itsensä unohtamista ja toisten ajattelemista ja auttamista. Kun minun omani tulee minua vastaan, niin silloin sinä jo olet lemmiskelysi lempinyt ja miehesi sinuun kyllästynyt, varsinkin, jos jakelet auliisti. Että sillai.
>> Kun minun omani tulee minua vastaan, niin silloin sinä jo olet lemmiskelysi lempinyt ja miehesi sinuun kyllästynyt,
näinkö ajattelet " epäitsekkäällä rakkaudella" toisista ihmisistä?
Heh, ei millään pahalla, mutta mielestäni kuulostat hieman katkeroituneelta ;) Kyllä kaikenlaisessa rakkaudessa on aina kyse sekä antamisesta että saamisesta, ja mikäs sen parempaa, jos kumpikin osapuoli hyötyy!
Toisaalta odotat elämäsi rakkautta, toisaalta jatkuvasti todistelet, ettet tarvitse naista. Hieman ristiriitaista...Ehkäpä voisit löytää sen elämäsi rakkauden, jos et suhtautuisi niin vihamielisesti muihin ihmisiin.
Ja ei, en tarkoittanut, että parisuhteeton elämä olisi rakkaudetonta, mutta minulle HENKILÖKOHTAISESTI parisuhde on kaikista oleellisin osa rakkauden antamisesta ja saamisesta.Ehkäpä sinulla on sitten toisin.
Olen ylläolevan kirjoittajan kanssa pitkälti samoilla linjoilla. Lyhyesti voisi todeta, että käytän ajan itseeni, enkä tuhlaa sitä esim. naisiin. Aika on rahaa, joten hulluhan olisin, jos käyttäisin sitä jahdatakseni jotain sellaista, jolla ei ole minulle mitään arvoa.
Koen myös olevan tietyllä tavalla yli-ihminen, koska pystyn helposti elämään ilman naiskontakteja, mikä ei tunnu tavalliselta nössykältä onnistuvan.
kuukausi tai vuosi, ettet vain löytäisi itseäsi
yh:äiskänä, kun vaaleanpunaiset pilvihiput ovat väistyneet ja kivenkova maailma on todellisuutta. Siis tunnesektorilla ei voi unohtaa järjen käyttöä, ei nykyään. Avioliitto on täydellistä realismia tunteista huolimatta. siihen on varauduttava avioehdolla. lasten syntyessä ei ole enää aikaa nössöttää sen kainaloisen kanan kanssa, vaan tehdään töitä niska limassa. Tämä ei ole fiktiota, täyttä FAKTAA, ikävä kyllä. Järjen käyttö on sallittua, enkä ole yhtään katkera, vaan onnellinen, että olen niin analyyttinen ja järkeä käyttävä ihminen. Sydän on paikallaan ja
rakkautta riittää...kunnollisiin ihmisiin ja mielelläni autan myös taloudellisesti ahdingossa olevia ihmisiä, mutta aika näyttää muut asiat...
Vai että koet olevasi yli-ihminen? Selkis, taidan oireesi perusteella arvata mikä sinua vaivaa. Taidat olla psykopaatti.
Itsekin luulin joskus olevani psyko, mutta oirelistaa lukiessani tajusin, että en todellakaan täytä psykopaatin kriteereitä. Psykopaatti valehtelee ja on usein erittäin manipuloiva yms., mitä en taas itse harrasta ollenkaan.
voi suoraan lukea,että kyseisellä tyypillä on ollut varmaan himassaan vanhemmillaan tollanen suhde tai sillä itsellään aikaisemmin.
Toisaalta on ihan tasapainon vuoksi hyvä, että ihmiset, joilla on tollasia mielipiteitä, eivät muodosta parisuhteita. Eihän siitä mitään tulis, näin rumasti sanottuna.
Mutta entiset traumat ja omat todelliset halut olis hyvä erottaa toisistaan. Eli se, että onko oikeesti halua pariutua vai onko se pariutumisen pelkoa. Jos pariutuu ilman halua pariutua, ei ole onnellinen. Jos ei pariudu siksi, että pelkää pariutumista, ei ole onnellinen. On totellut tunnetta/asennetta.
tunnistaa seksin ylikorostamisesta ...
on nyt oppinut hienon ameriikantermin "White Trash" ja käyttää sitä täällä jo toistamiseen tajuamatta sen kulttuurisidonnaisuutta :-D
Jokaisella on oikeus valita itselleen tie mitä kulkea. Kaikkea ei tarvitse toisten hyväksyä. Sinä tunnut nuorelta, materialistilta. Ihmiseltä jolle on ulkokuori tärkeämpi kuin sisus. Vene, mökki, akteeminen koulutus eli se mitä muut näkevät sinusta ensiksi. Ihminen jolle minä itse olen tärkein. Olen itse myös sinkku, mutta en halveksi ihmisiä jotka haluavat rakastaa. Rakkaus, kunnioitus toista ihmistä kohtaan vie maailmaa eteenpäin. Itsekkyys tuhoaa tässä maailmassa paljon kaunista.
Juuri noin jos ihmiset ajattelisivat, olisi elämä paljon rikkaampaa. Ja rikkaudella en tässä todellakaan tarkoita rahaa. Eilen napsahti aika osuva sähköpostiviesti laatikkooni: "Rahalla voi ostaa talon, mutta ei kotia. Rahalla voi ostaa kellon,mutta ei aikaa. Rahalla voi ostaa sängyn, mutta ei unta. Rahalla voi ostaa kirjan, mutta ei tietoa. Rahalla voi ostaa lääkärin, mutta ei hyvää terveyttä. Rahalla voi ostaa aseman, mutta ei kunnioitusta. Rahalla voi ostaa verta, mutta ei elämää. Rahalla voi ostaa seksiä, mutta ei rakkautta." Hyvää sunnuntaipäivän jatkoa kaikille valitusti ja valitsemattomasti sinkuille kanssataapeltajilleni!
vielä lapsenkengissä, et tiedä mitä tämä elämä vaatii. En sano, että raha ratkaisee kaikki asiat, mutta tosi on, että ilman sitä, rakkaus lentää ikkunasta. Ei missään ole kiveen kirjoitettu, että sossu on iankaikkinen raha-arkku Suomessakaan. Ja kyllä se elämä pitkän päälle on todella niukkaa. Onko se niin kivaa, jos on yh ja käy sossussa. Jos ei käy sossussa, voi menettää työpaikkansa, kuten jatkuvsti saamme lukea lehdistä.
Se on se libido, joka sanelee ne ehdot, luulotellaan kaikkea, mikä ei ole totta, Miksi yli puolet avioliitoista päättyy eroon ja luuletko, että ne vajaat puolet ovat auvoisia onneloita, ei vaan saada repäistyksi, mutta luulen, että tulevaisuudessa otteet vain kovenevat. Ei minulla ole henkistä rakkautta kohtaan yhtään mitään, kunhan se ei johda ennenaikojaan seksistiseksi. On tunnettava toinen ihminen perinpohjin. rakastettava häntä todella eikä sekoitettava seksuaaliasioita sekoittamaan tunteita, koska silloin ei pysty
järjellisesti ajattelemaan asioita.
Olen erittäin onnellinen järkevään ajattelukykyyni, sen avulla en lyö päätäni seinään. Avioliittohan on tietynlainen instituutio, siihen kuuluu jos järki ei ole jäässä, avioehdot ja avioeron sattuessa sen seitsemät paperihommat, siis..............
Siinä mielessä puhut asiaa, että avioehto on tätä päivää ja eikä se tarkoita sitä, että tarkoitus on erota 5 vuoden kuluttua.Mielestäni se antaa hyvän luottamuksellisen pohjan yhteiselämälle.Tämä periaate itsellänikin on ja suurimmaksi osaksi kunnioitan sillä omia vanhempiani,jotka myös näin toivovat.
Lapsenkengissä en ole, sen verran tuota ikää jo kertynyt. Järjen käyttö ei todellakaan ole kiellettyä parisuhdeasioissa. Siksi kannattaakin laskea turhat höyryt kun se kolahdus sitten sattuu tulemaan kohdalle.JA se rakkaus...on se niin pelottavaa, kun se tekee meidät niin paljaiksi haavottumaan.Riisuu meidät kylmän maailman suojapanssarista.
oikein roppakaupalla, koska nykymaailma on täysin arvaamaton. Tiettyä panssaria ei kannata kokonaan hylätä johonkin kaapin perukoille, vaan tietyissä tilanteissa se on oiva apu, jos on liian herkkä ja mahdollisesti hyväksikäytetty.
Elämä on arvoituksellista, mihinkään ei kannata kuitenkaan sokeasti uskoa. Ihminen muuttuu, suhde ikävä kyllä nykymaailmassa muuttuu. tosirehdit miehet voivat pettää. mitään ei koskaan kannata panna yhden tikun varaan. Kuitenkin tunteet ja jätki yhdessä, vaikka olisi kuinka rakastunut.
Parisuhdetta voi suunnitella ja järkeillä vaikka kuinka paljon
etukäteen, mutta mitkään niistä suunnitelmista eivät tule
loppujen lopuksi sellaisenaan toimimaan. Ei parisuhde ole mikään
tuotantolaitos, jota johdetaan pelkkien järkiperäisten
strategioiden mukaan. Kaaviot ja suunnitelmat toimivat yleensä
hienosti paperilla, mutta muuttuvat kun niihin lisätään
yksikin ihminen. Ihmiset ovat arvaamattomia, eivätkä
aina toimi kuten odotetaan. Et voi kontrolloida sitä tulevaa
partneriasi tai hänen tunteitansa.
Kuulostat jotenkin tunnekylmältä ihmiseltä, vaikka väitätkin
sen olevan pelkkää järkevyyttä. Toivottavasti löydät kumppaniksesi
saman tyyppisen ihmisen, koska moni ihminen ei jaksa
suhteessa jossa toinen lähes halveksuu parisuhteen
rakkautta ja inhimillisyyttä ja arvottaa kaikki tekemiset
niiden järkevyyden mukaan.
Tekevätkö tunteeni minusta heikon? Kyllä, silloin tällöin.
En kuitenkaan olisi mistään hinnasta valmis luopumaan
tunteistani, koska elämä ilman niitä ei minusta olisi
elämisen arvoista. Ihmisellä on oikeus olla joskus heikko.
Ihminen on vain ihminen.
Mikä muuten saa sinut luulemaan, että se sinun mahdollinen
suhteesi tulisi kestämään sen paremmin kuin muidenkaan?
Olet jatkuvasti uhkailemassa kuinka toisten suhteet
kaatuvat ja he päätyvät yksinhuoltajiksi ja sossun luukulle,
mutta oletat että oma suhteesi tulee kestämään?
Jos taas olet varma ettei mikään suhde kestä,
niin miksi ylipäänsä suunnittelet sellaiseen ryhtymistä,
varsinkin jos et edes rakkautta tai läheisyyttä kaipaa?
Se on totta että onnellisinkin suhde voi loppua, mutta minusta
suhteeseen ei kannata lähteä sillä mielellä, ettei se kuitenkaan
tule kestämään. Silloin tavallaan kylvää jo alussa sen epäilyksen
siemenen, eikä sen päälle ole kovin hyvä suhdetta rakentaa.
Onko se sitten sen arvoista, jos suhteen epäonnistuttua
pääsee sanomaan että "Mitäs minä sanoin"?
Tuolla asenteella OMA suhteesi luultavasti tulee loppumaan ennen kuin ehtii alkaakaan...tämä siis ap:lle.
Sinkut-palstalla, kun olet niin optimistinen ja
varma siitä tulevasta puoliskosta. Yritä nyt vihdoin viimein saada se satimeen, täytyy olla jotain vikaa, jos ei joku taviskaan kelpaa. Mitä siinä kannattaa ruikuttaaa. Olet täysin
toimintakyvytön. Hanki aviokumppani, kun se niin selvä peli on. Ihmettelen kun tällä palstalla
runoilet etkä saa mitään aikaan. Taisi juna mennä jo!
että parisuhdetta ei voi etukäteen varsinaisesti suunnitella tai tehdä mitään kaavioita, joita en ole ollut tekemässäkään, kannattaa, vaikka olen hyvin toisista mukavista ihmisistä välittävä. pitää järki päässä esimerkiksi siitä syystä, jos joskus pariutuu, että omat lapset saavat sen varallisuuden, jonka eteen on tehnyt paljon työtä, jos esim. vaimo menee jonkun ihkabodarin matkaan ja haluaa puolet ihan omasta omaisuudesta. Tämä jo mikä todistaa äärimmäisen suurta älykkyyden vähyyttä. koska ihmiset ovat nykyisin täysin ns. "luottokelvottomia", siis ei voi luottaa vähääkään, ikävä kyllä, koska itse olen erittäin luotettava. Sen vuoksi sitoutuminen ja oikean partnerin löytyminen tuntuu siltä, kuin löisi päänsä seinään. ainakin minulle aviorikos olisi sellainen isku, että kylmenisin täysin, koska olen erityisen tunneherkkä ihminen ja itse 100% luotettava. Mutta onneksi en ole hoopo.
Miksi sinkut pyörivät parisuhdepalstalla tai ateistit uskovaisten
palstalla? Tämä on keskustelupalsta, jossa ei käsittääkseni
rajata ihmisten oikeutta kirjoitella sen mukaan mihin ryhmään
itse kuuluvat, vaan lähinnä siten että tietyllä palstalla
keskustellaan tietyistä asioista. Jos on sanottavaa
jollakin muulla palstalla, niin sen voi ihan vapaasti tehdä.
Olen minäkin ollut sinkku useampaankin otteeseen, joten
täälläkin on ihan mielenkiintoisia keskusteluja. Ehkä olen
vielä joskus tulevaisuudessakin sellainen, ken tietää.
Älä sinä siitä huolehdi saanko minä mitään aikaan vai en.
Minulla kun ei ole ehkä samanlaisia tavoitteita ja arvomaailmaa
kuin sinulla. Minusta ketään ei ehdoin tahdoin pyritä "saamaan satimeen",
vaan ihmisten kanssa ollaan ihan omasta tahdosta.
Eikä se avioliittoon meneminen mitään loppujen lopuksi
muuta. Jos ei homma toimi ennen avioliittoa, ei se toimi
sen jälkeenkään. Jos toimii, niin sitten toimii.
Senkö takia sinä menisit naimisiin, että saisit
toisen "satimeen"?
ollut kysymys yh:n yrittävän waavan jonkun miehen satimeen vai kuinka se oli. Jos on ollut pelkkiä pötkösuhteita, niin ei ole oikein vielä mahkuja arvostella mitään asioita, siis ei ole
mitään kokemusta elämän kestävästä avioliitosta ja tuntuu, että on jo niin turmenltunut niiden pötkösuhteiden johdosta, ettei kukaan kunnon mies halua vierelleen vaimoksi. Siis pysy niissä suhteissa vaan.
No se ei minua haittaa jos ei kukaan mies huoli, kun olen
itse heteroseksuaalinen mies. Jos et ole vielä huomannut,
niin ihmiset harvoin menevät naimisiin sen ensirakkautensa
kanssa. On lyhyitä ja pitkiä suhteita, jotka loppuvat erilaisista
syistä.
Jos kaikki suhteet kestäisivät, niin silloinhan kaikki olisivat
naimisissa sen ensirakkautensa kanssa, jonka kanssa aikoinaan
ujosteltiin sitä ensisuudelmaa ja pidettiin toista kädestä.
En edelleenkään oikein tajua ihmisiä, jotka luulevat että
se oma tapa elää on se ainoa oikea. Ahdasmielisyys on
minusta vastenmielinen piirre ihmisessä.
tunnen jatkuvasti läheisyyttä rakkaisiin ihmisiin, vaikka ei ole sitä ns. oikeaa kiikarissa. Et tunne minua. Olen hyvin tunteellinen ihminen, mutta järki ohjaa tekojani ja sen vuoksi, jos löydän kumppanini, joka ei ulkokuoren mukaan ole vaikeata. uskon sen suhteen kehittyvän sekä sunteen että järjen yhteisvaikutuksella. Siis taas ette ymmärrä mitään. Siis en katsele maailmaa vaaleanpunaisten piilarien kautta. Järki on päässä ja tunne-ekämä. Olen hyvin herkkä ja rakastava ihminen. mutta sitä järkiosuutta en koskaan heitä pois. Minulla ei ole mitään erikoista panssaria, vaan analysoin myös tunne-elämää järjen avulla. En heittäydy vaan. En sekstaile vaan. Pyrin tunteiden ja järjen avulla mahdollisesti rakentamaan tulevaisuuden
naisen kanssa ja jos se ei tule osakseni, niin
läheiset ihmiset korvaavat sen puutteen, koska seksi ei ole minulle elämän ja kuoleman kysymys.
Koska rakkaus on... jotakin suurenmoista.
Tuntuu mukavalta tulla kotiin kun ikkunassa palaa valo, tietää ihanan naisen odottavan siellä. Tai odotan itse, vaikkapa kokkaillen hänelle. Molemmat tietävät että lämmin halaus odottaa aina kotona työpäivän päätteeksi.
On mukavaa kun on joku jonka kanssa vaihtaa ajatuksia, jutella illan hämärinä tunteina. Vaikkapa viinilasin äärellä.
On nautinto painaa huulet pehmeillä huulille, tai kauniiseen niskaan, upottaa sormet pehmeisiin hiuksiin...
Ohimennen annettu kosketus, hymy huoneen toiselta puolen, tuikkivat silmät, yhteinen herääminen kiireettömänä aamuna, yhteinen aamupala, yhteinen lenkki. Upeita asioita.
Rakastelu, ihoa ihoa vasten. Hitaasti hyväillen ja tutkien... tai välillä antaa intohimolle valta. Tai hassuttelulle, sillä seksi on iloinen asia. Tutun, luotettavan ja rakkaan kumppanin kanssa aina parasta.
Näin on parasta. Yksinolo taas voittaa kyllä seurustelun seurustelun vuoksi. Seurustelua seurustelun vuoksi on liikaa, ei malteta odottaa aitoa rakkautta. Vaikka ei se helppoa olekaan, odottaa...
vähemmän löytyy sitä todellista rakkautta, se on ikävä kyllä kertakäyttökamaa ja siihen ei sanana rakkaus sovi sitten ollenkaan. Turhaa haaveilua.
Haluatko muuten lapsia? Jos vastaus on myöntävä, voin kertoa, että et ymmärrä asioista vielä yhtikäs mitään? ja mikäköhän on ikäsi. Olen tottunut näillä palstoilla, että yli kolmikymppiset naiset ovat kuin murrosikäiset eivätkä tajua oikeastaan mistään yhtikäs mitään.
Ensinnäkin olen mies. Ja sillä, haluanko lapsia vai en, ei ole mitään tekemistä aiheen eli rakkauden kanssa. Rakastaa voi, halusipa lapsia tai ei.
Sinä ymmärrät näemmä hyvin paljon enemmän kuin muut... Se on varmasti huima tunne :)
mutta ikävä vain, että et saa vastarakkautta, pelkkää seksiä vain. Kohta olet sinkku tai uusiosinkku ja sittenhän tiedät, ettei nykynaisiin ole luottamista. Alkuperäinen kirjoittaja on erittäin pitkälle päässyt ajatusmaailmassaan suhteessa naissukupuoleen.
Kaikki kunnia hänelle. Ei tule pettymyksiä, kuten vaaleanpunaisen pumpulipilven läpi katseleville mieshenkilöille, jotka eivät vielä ole kasvaneet isoiksi.
Karua kuinka katkera olet.
Et voi mistään tietää onko sanomani haaveilua, jo koettua, vaiko totista totta juuri tällä hetkellä.
Ole positiivinen ;) Katkeruus ja pessimismi näivettää.
Samaa mieltä. Jos aikuiseksi kasvaminen tarkoittaa katkeroitumista
ja pessimististä elämänasennetta, niin olen ihan mielelläni
keskenkasvuinen. :)
Minä haluan edelleen uskoa ihmisiin, oli se sitten naiivia tai ei.
Jatkuvasti murehtimalla ei saa elämästä mitään irti.
Vai on sinkkuna eläminen itsekästä? Millä ihmeen konstilla olet saanut itsesi uskomaan tällaiseen maapallon kokoiseen valheeseen? Minä pikkuisen epäilen, ettet sinkku olekaan, kun tuollaisia kirjoittelet. Muutoinkin kirjoituksesi oli hieman yliampuva ainakin seksin kiinnostamattomuuden osalta.
niitä, jotka haluaa pariutua ja niitä, jotka eivät halua. Ja sitten on vielä niitäkin, jotka haluaisivat pariutua mutta se ei onnistu. Tai niitä, jotka ovat suhteessa vaikka haluaisivat elää sinkkuna elämänsä.
Pääasia, että tietää tuntee itsensä ja tietää, mitä haluaisi elämällään tehdä. Ja varmasti ihminen on onnellisin kun hän pääsee elämään oman näköistään elämää.
Se on muuten aika persiistä, että sinkku tarkottaa käytännössä yksinäistä ihmistä ainakin jossain vaiheessa elämää.
Musta tuo on asia, jota pitäis hoitaa jollain tapaa yhteiskunnassa. Siis se, että ikisinkuilla ym. sinkuilla säilyisi elämässä tiiviit sidosryhmät muihin ihmisiin. Verraten siihen, että että perheellisillä on mm. se perhe ja molemmat suvut tukiverkostona. No kun sinkkujen määrä lisääntyy niin varmaan tätäkin hommaa aletaan ajatella enemmän, siis sitä ettei sinkkujen tarvi olla ns. yksinäisiä ihmisiä elämässä kuitenkaan. Tai että sinkut alkavat todennäköisesti pitää enemmän yhteyttä keskenään jne...musta toi nykyajan vakipanokaverit jne on jo vähän sinnepäin. Eli lisää tuttuja ja tuttava-/tukiverkostoa yksineläville ihmisille. Juu, tietty vakipanosuhde on tietysti seksiä varten mutta osa suhdetta on varmaan sekin, että se kumppani on kuitenkin se sama kaiken aikaa, tuttu ja siinä mielessä turvallinen. Eli ihmissuhde.
ei tosiaankaan ole ihmissuhde. Se on lain ulkopuolista huoraamista. Siinä sulle.
mahtaa olla kyseessä, tarkistaisin löydänkö sellaista omasta lakikirjastani.
Yhteiskunnan ei todellakaan tarvitse tuollaisia asioita hoitaa. Sosiaaliset suhteet on jokaisen ihmisen oma henkilökohtainen asia. Joko ihminen näkee tarvittavan vaivan niiden hankkimiseksi, nauttii olostaan yksin tai nykäsee itsensä jojoon. Itseä henkilökohtaisesti oksettaa tuo suomalaisten ainainen valtioon/yhteiskuntaan vetoaminen.
Lisäksi vakipanosuhteilla ei ole mitään tekemistä todellisten ihmissuhteiden kanssa, kuten ei seksillä ylipäätänsä. Vakipanosuhteet on luusereiden harrastus. Ainoat ihmiset joilla on loppupeleissä mitään merkitystä ihmisen elämässä, on omat perheenjäsenet ja yksi tai useampi hyvä kaveri. Muut ihmissuhteet on mielestäni ajan, rahan ja henkisten resurssien haaskausta.
mielipiteissäni.
Niin siis tarkotin, että yhteiskunta alkaa varmaan ottamaan yhden hengen taloudet huomioon enemmän tulevaisuudessa, koska ne taloudet varmaan lisääntyy tai pysyy samoissa määrissä ku nykyään. Ei siis niin, että sinkkujen ihmissuhteisiin puututaan.
Vakipanosuhteet ei istu omaan ajatusmaailmaani. Seksi rakas kumppani kuuluvat yhteen omassa ajatusmaailmassani. Mitä voi tehdä sitten ihminen, jolla seksuaalisuus jyllää ihan normaalisti mutta joka on todennut itsestään sen että on kaikkien kannalta parampi hänen viettää yksineloa. Sopiiko 2 tällälailla samalla tavalla ajattelevaa yhteen jollain tavalla, jonkinlaiseen suhteeseen keskenään?
mieltä. lähinnä tulee sellainen "kyllä on niin vitun keskinkertaista" huokaus joka kerta itseltään, kun pohtii seurustelua/rakkaus/sitoutumista/perheellistymistä/
arkirutiininejä suhteessa omalta kohdaltaan. olen itse ainakin tullu siihen tulokseen, jos ei keksi mielikuvituksellisempaa, niin kannattaa valita perus helppo ylläolevista elämäntyylin vaihtoehdoista.