Jos haluatte että miehellä on huumorintajua, niin mitä sillä tarkoitatte?
Oma vahva käsitykseni on, että ihmiset sekottavat usein huumorintajun ja hauskuuden. Ne ovat mielestäni aivan eri asioita. Huumorintajun keskeisimmäksi elementiksi väittäisin sen, että osaa nauraa itselleen ja ymmärtää mikä itseensä kohdistuva kritiikki on huumoria ja osaa myöskin ottaa sen huumorilla. Eli kansan kielellä: pipo ei ole liian kireällä.
Toinen, joskin selvästi olemattomampi huumorintajun elementti on se, että osaa jättää ne pissakakkajutut kertomatta tietyissä tilanteissa. Enemmänkin niin, että osaa jättää sopimattomat jutut kertomatta kuin että olisi tolkuton vitsiniekka. Vitsiniekka voi olla hauska, mutta ei välttämättä osaa ottaa toisten kommentteja huumorilla, jolloin hän ei ole huumorintajuinen.
Jos jollain on jotain puhdasta faktaa ko. termistä, joka poikkeaa omasta määritelmästäni, niin kertokoot sen heti paikalla kaikille :)
Oma vahva käsitykseni on, että ihmiset sekottavat usein huumorintajun ja hauskuuden. Ne ovat mielestäni aivan eri asioita. Huumorintajun keskeisimmäksi elementiksi väittäisin sen, että osaa nauraa itselleen ja ymmärtää mikä itseensä kohdistuva kritiikki on huumoria ja osaa myöskin ottaa sen huumorilla. Eli kansan kielellä: pipo ei ole liian kireällä.
Toinen, joskin selvästi olemattomampi huumorintajun elementti on se, että osaa jättää ne pissakakkajutut kertomatta tietyissä tilanteissa. Enemmänkin niin, että osaa jättää sopimattomat jutut kertomatta kuin että olisi tolkuton vitsiniekka. Vitsiniekka voi olla hauska, mutta ei välttämättä osaa ottaa toisten kommentteja huumorilla, jolloin hän ei ole huumorintajuinen.
Jos jollain on jotain puhdasta faktaa ko. termistä, joka poikkeaa omasta määritelmästäni, niin kertokoot sen heti paikalla kaikille :)
Vastaukset 6
Vanhimmat
logiikkaan, mutta kyllä kai siitä täälläkin voi keskustella :I
Olen pääasiassa samaa mieltä. Hauskuus ei ole huumorintajua, hauskuus on hauskuutta. Ja vielä, hauskuus on joskus, useinkin ihan "hauskaa", mutta samoin kuin huumorille sillekin on aikansa ja paikkansa. Puhun nyt irlistä enkä netistä sitten.
Hauskalla ihmisellä soisi -irl- olla myös kyky seurata muiden ihmisten reaktioita ja pitää sen mukaan välillä osa sisällään. Melko rasittava on vitsin vääntäjä, joka haluaa huomiota ja voi aina päätyä siihen, miten "huumorintajuttomia" ihmiset ovat, kun anna hänelle koko ajan erityishuomiota. Mitenkään tuiki tärkeitä keskustelun kevennyksiä väheksymättä. Mutta kevennysten ei tule olla jatkuvia ja aina samalta taholta tulevia.
Huumorintaju vaatii tilannetajua siinä missä hauskuuskin. Nämä eivät kumpikaan ole mahdollisia ilman muita ihmisiä.
Mitä tulee sopimattomiin juttuihin, tylsät ja tavanomaiset pissakakat eivät välttämättä ole se, mitä monetkaan ihmiset edes mieltävät hauskaksi ja siten sanomisen/sisällä pitämisen arvoiseksi. Mutta vastaavasti esimerkiksi henkilö, jonka sydäntä lähinnä on hyvin anarkistinen huumori, joutunee pitämään sisällään monenmoista hyvin monenlaisissa ihmisryhmissä, mahdollisesti lähes kaikissa.
Huumori on mielestäni kahden ihmisen yhteisymmärrystä - sanaton sopimus siitä, mikä on hauskaa (ja mikä mautonta, tylsää, pikkusievää, typerää) ja kuinka pitkälle voi mennä, tulematta väärinymmärretyksi tai todestaotetuksi.
Kahdenvälinen "oma" huumori voikin olla melko kieroa, anarkistista ja rajatonta. Yhteisymmärtävän henkilön seurassa on myös kaikkein "hauskinta" yleisesti ottaen, ilman väkinäistä "hauskuutta".
huumorintajuun kuuluu sekin, että tyyppi tietää miten vitsejä tehdään.
Huumoriin liitän ainakin itselle hymyilemisen (voi myös nauraa) sekä tilannekomiikan. Moni mies on niin pirun täynnä itseään tai vaihtoehtoisesti epävarma, ettei nää elämän koomisuutta ympärillään. Sellaiset insinöörityypit karkoittavat ainakin mut kauas.
Pieruhuumorin kukka, kaunein kukka.
Se pitää paikkansa, nyt ja aina.
Toisessa keskusteluketjussa olen peräänkuuluttanut käsityksiä hyvästä huumorintajusta. Tämä sinun näkemyksesi on sama kuin minun. - Olen keski-ikäinen miehenpuoli.