Kuulin, että ystäväpariskuntamme on menossa naimisiin ihan lähiaikoina.
Kuulin tämän uutisen yhteiseltä tutultamme, joka on häihin kutsuttu. Tämä tuttu ei mielestäni ole edes niin läheinen ystävä mitä me tälle pariskunnalle olemme olleet.
Tämä uutinen on niinkuin märkä rätti olisi läiskästy naamalleni.
Ymmärrän että heillä on pienet häät ja enkä edes kutsua odottaisi. Mutta tuntuu pahalta, ettei meille edes kerrota noin suurista asioista, puhumattakaan siitä, että olemme olleet ystäviä 10 vuotta ja tämä tuttu joka kutsun sai on tuntenut heidät vain pari vuotta.
En tiedä miten tähän nyt suhtautuisin. Luulen, että tämä tulee kuitenkin varmasti vaikuttamaan ystävyyteemme.
Olen miettinyt pääni puhki mitä me ollaan oikein tehty, että meidät näin syrjäytetään ja että ovatko he suuttuneet jostakin. Mutta ainakin tämä pariskunta on soitellut ihan viime päivinäkin vielä, kun ovat olleet jotakin vailla.
Ei tämä tainnutkaan olla ystävyyttä vaikka niin kuvittelin.
Olenko niin kuin en edes tietäisi asiasta vai laitanko piruuttani heille häälahjan ja ujutan sen tämän tutun mukana lahjapöytään?
Kuulin tämän uutisen yhteiseltä tutultamme, joka on häihin kutsuttu. Tämä tuttu ei mielestäni ole edes niin läheinen ystävä mitä me tälle pariskunnalle olemme olleet.
Tämä uutinen on niinkuin märkä rätti olisi läiskästy naamalleni.
Ymmärrän että heillä on pienet häät ja enkä edes kutsua odottaisi. Mutta tuntuu pahalta, ettei meille edes kerrota noin suurista asioista, puhumattakaan siitä, että olemme olleet ystäviä 10 vuotta ja tämä tuttu joka kutsun sai on tuntenut heidät vain pari vuotta.
En tiedä miten tähän nyt suhtautuisin. Luulen, että tämä tulee kuitenkin varmasti vaikuttamaan ystävyyteemme.
Olen miettinyt pääni puhki mitä me ollaan oikein tehty, että meidät näin syrjäytetään ja että ovatko he suuttuneet jostakin. Mutta ainakin tämä pariskunta on soitellut ihan viime päivinäkin vielä, kun ovat olleet jotakin vailla.
Ei tämä tainnutkaan olla ystävyyttä vaikka niin kuvittelin.
Olenko niin kuin en edes tietäisi asiasta vai laitanko piruuttani heille häälahjan ja ujutan sen tämän tutun mukana lahjapöytään?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Itselle on kaynyt samoin. Ystavani kihlajaisissa olin ja oli tiedossa, etta on tulossa haat saman vuoden aikana. Kutsua ei kuitenkaan kuulunut, vaikka haat olivat isot ja suunnilleen kaikki ystavapiirista oli kutsuttu.
Kerran taas palatessani ulkomailta kuulin tuttavallani olevan pian haat. Nain sitten hanet ja sanoin, etta niin sullahan on tosiaan haat pian. Tama vahan hataantyi ja sanoi, etta voithan sinakin sinne tulla. En tietenkaan mennyt. Se ei kylla kirpaissut, koska ei ollut kovin laheinen ihminen.
No, itselleni ei ole tullut mieleenkaan ostaa haalahjaa, jos en ole saanut kutsua. Tuli mieleen, etta osta joku Tiimarin tms. halppiskortti ja laheta onnitteluna postin kautta. Ihmetteliko yhteinen tuttavanne sita, ettette saaneet kutsua?
Kyllä se ihmetytti tätä tuttavaakin ja hänkin jäi miettimään, että lähteekö hänkään sinne laisinkaan.
On kyllä tosi paska fiilis.
Jotenkin hyväksikäytetty olo, kun mieheni ammattitaitoa ja hänen työvälineitään on siinä perheessä käytetty surutta hyväksi ja sitten kohdellaan näin... Ja me hölmöt ollaan heitä aina autettu ihan hyvää hyvyyttä, kun ystävinä ollaan heitä pidetty. Mutta sen päätin, että he eivät meitä enää hyväksi käytä.
Ei taida ystävyys olla enää arvossa...
Ymmärrän sinua että tuntuu tosi pahalta. Minulle on käynyt vastaavasti. Olin kaasona ja sitten morsiamelle on tapahtunut vaikka mitä, keskenmenoja ym lapsettomuushoitoja..Olipa outoa kuulla niistä puolitutulta..
Mutta elämä on! Jotkut "ystäviksi luulemamme" eivät sitä ole. He ovat itsekkäitä ja kylmiä ja haluavat loukata. Tutustu avoimesti uusiin ihmisiin, saatat saada parempia ystäviä. Unohda mokoma!