Olen asunut isäpuoleni kanssa samassa talossa, kohta vuoden. Hän alistaa, haukkuu ja solvaa minua minkä vain ehtii. Kotona oleminen on henkistä kidutusta. Ne pahat sanat ja katseet kuihduttavat mua. Äitini ei tätä huomaa, hän katsoo miestään vastarakastuneen silmin. Isäpuolellani on kahdet kasvot. Ja hän on vienyt kaiken äidin ja minun yhteisen ajan. Olen oksennellut tahtomattani tämän koko vuoden. Olen alkanut reagoimaan tähän jo kropallani. Pelottaa, että mitä mulle tapahtuu. Tämä on vaikeaa. En sano koskaan isäpuolelleni pahasti, koska pelkään, että äitiini sattuu. Hän kärsii, koska rakastaa meitä molempia. Olen vasta 15, enkä pääse muuttamaan pois. Ulkopuolisista näyttää, että elämämme on unelmaa. Mutta tämä on helvettiä. Itken joka ilta.
Tunteeton isäpuoli
Paha olla.
123183
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
kahden kesken ihan kunnolla äidillesi. Vaikka äitisi olisi rakastunut uuteen mieheensä, rakastaa hän myös sinua, omaa lastaan.
Voit myös halutessasi ottaa yhteyttä oman koulusi terveydenhoitajaan tai kuraattoriin, sillä kuten itsekin olet huomannut, on oksentelu erittäin vaarallista terveydellesi. Ulkopuolinen osaa myös yleensä katsoa asioita hieman eri kantilta kuin ne ihmiset, jotka sinun kanssasi elävät.
Miten isäpuolesi muuten nimittelee ja solvaa sinua ja missä tilanteissa? Kun olette kahden ilman äitiäsi? Minkälaista alistamista hän mielestäsi harjoittaa?
Jaksamista sinulle ja koita uskoa, että asiat kyllä järjestyvät!
lapsiasiamiehelle ja kertoa tälle asiasi, ehkäpä sieltä tulisi jotain neuvoa sinulle. Kyllä 15v voi muuttaa jo pois kotoaan vaikka toisin luullaan. Kunhan löytyy paikka jonne mennä ensin. Kuntasi/kaupunkisi sosiaalitoimistosta löytyy auttaja kunhan otat sinne yhteyttä ensin. Yksin et ole, muista se. Apua saa jos hakee.
Tässä olisi linkki josta voit löytää jotain apuja, ainakin ilmainen puhelin numero johon saa soittaa ja kysyä neuvoja.
http://www.nuortennetti.fi/
Ennekuin on liian myöhäistä. Mies saattaa olla pahimmassa tapauksessa hyväksikäyttäjä muutenkin kuin henkisellä tasolla. Ota yhteys viranomaisiin NJYT!
Hei! Olen kokenut samaa kuin sinäkin, nyt olen jo aikuinen. Sinun kannattaa ehdottomasti hakea ulkopuolista apua, kuten muutkin tässä ovat neuvoneet. Mene juttelemaan koulukuraattorille, tai pyydä koulun terveydenhoitajalta, että haluat päästä mielenterveydenhoitajalle, kannattaa myös kertoa oireistasi ja kotisi tilanteesta jo terveydenhoitajalle. Itse koin juuri sinun iässäsi samanlaista, isäpuoleni alisti henkisesti, äiti oli aina hänen puolellaan. En osannut hakea apua, olin niin lojaali äidilleni. Sinun pitäisi todennäköisesti muuttaa pois, ulkopuolisen tuen avulla. Näin minun olisi pitänyt tehdä, mutta olin niin kiltti tyttö enkä uskaltanut vastustaa vanhempiani. Lopulta elämäni alkoi mennä alamäkeä, numeroni laskivat, aloin tekemään kaikkea itsetuhoisaa. En osannut hakea tai tiennyt että apua voi saada. Sinun kannattaa ehdottomasti tehdä asialle jotakin, älä jää yksin kärsimään ja miettimään. Tuollaiset asiat voivat helposti pilata nuoren ihmisen elämän, tuhota itsetunnon. Toivottavasti haet ja saat apua!
Mulla on ihan sama juttu, äitini on seurustellut n. puol vuotta miehen kanssa. Mies huutaa koko ajan, siis ihan koko ajan, antaa koko ajan kotiarestia, ja oin viellä lyönnyt pikku veljeäni ! Pikku veljeni muuttaa kesällä mummin luo savonlinnaan, pitäisikö minunkin ?
miehen jatkuvaan huutamiseen?
Miten paljon äitisi vastusti veljesi muuttoa mummolaan?
Mielenterveytesi vuoksi kannattaisi muuttaa.
Moikka.
Paras kikka on ottaa nauhalle useampana päivänä peräkkäin sen ukon puheet ja sit kun oot kahden äitis kanssa ni soitat sen nauhan äidilles ja sanot suoraan et tilanne on nyt se ettet sä kestä enään.
Sanot että jos ei muutosta tapahdu ni menet lastensuojelun puheille.
Meillä tehos.
Sanoin viellä ite et nostan syytteen henkisestä väkivallasta koska sossun tantat on mun puolella.å
vihaan häntä. nimittelee kuollutta isääni ja veljeäni. hautarauha kiitos. olin 13 v kun tuli kuvioihin tämä äijä. haluaa omia äitini joka rakastui tulisesti itseään 12 v nuorempaan mieheen. onnellisia kai ovat, mutta nuoruuteni on täysin tuhonnut. inhoan häntä.
kaikesta siitä mitä on tehnyt ja sanonut. jos en olisi sairaanhoitaja, tappaisin hänet.
äitini on s...n sokea ja rakastunut, alkuaikana erityisesti.
onneksi on nykyinen miesystävä ja suunnittelemme lasta ja perhettä. toivon että meidän suhde kestää. mies on rauhallinen ja ihana. isäpuoltani vihaan. en tiedä olenko raskaana, mutta isäpuoleni haluaa omia jo syntymättömät lapsenikin ja sanoo että haluaa hoitaa heitä. tajuamatta etten halua olla missään tekemisissä hänen kanssaan. inhoan koko miestä. äiti ei tunnu tajuavan tätä asiaa. laitoin välit jo kerran poikki miehen käytöksen takia. onneksi ei tarvitse olla tekemisissä.
anoppi ja miehen perhe on mukavia, tavallisia ja kivoja ihmisiä. ovat hyväksyneet mut hyvin perheeseen ja anoppini on joutunut kokemaan samaa kun mä joten ymmärtää hyvin.
tukea ja voimahaleja kaikille. t. Elisa
Juttelin eilen erään tytön kanssa joka on aivan samassa tilanteessa kuin sinä, neuvoksi hänelle annoin että puhuu kenelle tahansa viranomaisille, vaikkapa opettajalle tai jollekin keheen luottaa.
Sun ei tarvi sietää semmoista, vihaan isäpuolesi kaltaisia ihmisiä, suomalaisia ahdasmielisiä paskapäämiehiä joiden pieneen päähän ei mahdu mikään muu kuin oma napa. Lupasin tälle tytölle että hän voi soittaa minulle koska vain jos haluaa jutella tai jos kotona on jotain meneillään, joten koita löytää joku jolle jutella.
jaksamisia
Vanhempani erosivat melkein 7 vuotta sitten ja äitini on uusissa naimisissa jo. Isäpuoleni on maailman ärsyttävin tyyppi. Hän luule että hän on maailman napa ja aina kun olen äidilläni ja joudun sietämään isäpuoltani niin linnottaudun omaan huoneeseen EN KESTÄ HÄNTÄ!!
Kyllä hän välillä on ihan ok ,mutta se on harvinaista. Isäpuolellani on todella lyhyet hermot välillä se suuttuu ihan pienistä jutuista ja saa minut ja äitini kyyneliin. Monesti kun isäpuoleni sanoo minulle jotain ikävää tai ihan kelle tahansa niin minulle tulee todella paha mieli ja useimmiten sen jälkeen katselen vanhaa valokuva albumia jossa kuvia oikeasta perheestäni ja alan itkeä kun mietin miten ihanaa olisi jos he olisivat viellä yhdessä.
Jopa paras kaverini vihaa häntä ei ole kivaa kun ei voi tuoda kaveria kun isäpuoli on iso vastenmielinen paska. HÄN PILASI ELÄMÄNI!!!
Tämä on kuin omasta elämästäni, Isäpuoli on niin maireana aina, hän huomauttaa kaikesta, haukkuu, huutaa, jopa tönäissyt ja lyönyt, puhumattakaan hänen pojastansa, joka on niin enkeli isäpuolen silmissä mutta totuus on se että aina kun isäpuoli ei ole näkemässä alkaa jatkuva tönäily lyöminen huutaminen, hän on minua vanhempi, kun hänellä on kavereita kylässä hän alkaa esittämään jotain '' kovaa jätkää '' , olen niin kyllästynyt, mikä avuksi?
Kannattaa eka puhua äites kaa mul on meinaan sama juttu. Mä yritin eka puhua äitin kaa, mut asialle ei tapahtunu mitään, sitten mä päätin karata, mä karkasin sillein että pakkasin tarvittavat ja tärkeimmät koulureppuun ja sit koulun jälkeen en menny kotiin vaan menin mun oikeelle, biologiselle isälle ja selitin tilanteen. Se ymmärsi tilanteen ja anto jäädä niin pitkäks aikaa kun halusin. Kolmen päivän jälkeen äiti oli epäillyt että olin omalla isälläni, ja löysi mut sieltä. Sitten äiti vasta ymmärsi tilanteen eros ja jätti sen mun isä puolen. Ja me muutettiin helvettiin koko kaupungista. Nyt me vietetään ihanaa elämää uusissa maisemissa.