Pidämme tiiviisti yhteyttä koko ajan? Näemme n 2 kertaa viikossa... syleilemme toisiamme, nukumme toistemme kainalossa..? Mies seurustelee nyt, minä taas en. Se tuntuu pahalta niinkuin arvanettekin. Erosimme yli vuosi sitten...Olimme yhdessä 1,5 vuotta. Mutta yhteensä 3 vuotta olemme sitten olleet yhdessä tai ei niin yhteydenpito on ollut tiivistä ja kohtaamiset milloin kiihkeitä ja milloin vain todella lämpimiä ( niinkuin nyt ku mies seurustelee ) Mitä tästä voi sanoa? Voiko tuollaisesta koskaan eroon päästä? Kyllä mä HALUAN olla hänen lähellä ja koskettaa häntä mut samalla se sattuu niin pirusti joka kerta kun hän lähtee.
Miten voin koskaan päästää yli kun...
N18
5693
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Varoitan sinua. Tuo jää päälle. Siitä voi tulla pahasti riippuvaiseksi. Entisestä suhteesta.
Kehottaisin sinua vain tylysti lopettamasta tämän tapailun. Jos mihellä on uusi, mitä ihmettä hän tekee sinun kainalossasi? Eikö uusi suhde miellytä? Kuka on nyt korvike kellekin? Tuo tie ei vie pitemmän päälle yhtään mihinkään. Myönnä totuus, olet jäänyt koukkuun rakastumisen tunteeseen tähän ihmiseen, jos kerran olette Eronneet. Kun lopetat tapailun, tuntuu jonkun aikaa kuin "tämä yö on minulle viimeinen, kuulen hänen sanovan, olen sairas ja väsynyt ihminen, ja siksi lähteä haluan..." Mutta kas kummaa, sinun pitää saada hyvä olo sisältäsi, tapaa ystäviä ja kerro asioista heille. Kulje heidän kanssaan tänään. Päästä mieskin kaksipuolisesta riippuvuudesta ja luovuta hänet toiselle, et voi taistella hänen puolestaan. Jos hän asettuu ja on onnellinen, älä mieti sitä, sinä voit olla myös Onnellinen. Kun saat energiaa ja se leviää. Ja kaikki vastoinkäymiset vievät kohti sitä että löydät Itsesi, rauhan kenties, ja sitten vastaan käveleekin Hän. Rakkaus ei katoa. Jos pidät nyt itsestäsi huolta, se tulee aikanaan luoksesi.
Voimia!
kiitos ihanista sanoista..olen itsekkin samassa tilanteessa ja itkin kun luin ton sun kirjotuksen...kiitos..se auttoi=)
Varoitan sinua. Tuo jää päälle. Siitä voi tulla pahasti riippuvaiseksi. Entisestä suhteesta.
Kehottaisin sinua vain tylysti lopettamasta tämän tapailun. Jos mihellä on uusi, mitä ihmettä hän tekee sinun kainalossasi? Eikö uusi suhde miellytä? Kuka on nyt korvike kellekin? Tuo tie ei vie pitemmän päälle yhtään mihinkään. Myönnä totuus, olet jäänyt koukkuun rakastumisen tunteeseen tähän ihmiseen, jos kerran olette Eronneet. Kun lopetat tapailun, tuntuu jonkun aikaa kuin "tämä yö on minulle viimeinen, kuulen hänen sanovan, olen sairas ja väsynyt ihminen, ja siksi lähteä haluan..." Mutta kas kummaa, sinun pitää saada hyvä olo sisältäsi, tapaa ystäviä ja kerro asioista heille. Kulje heidän kanssaan tänään. Päästä mieskin kaksipuolisesta riippuvuudesta ja luovuta hänet toiselle, et voi taistella hänen puolestaan. Jos hän asettuu ja on onnellinen, älä mieti sitä, sinä voit olla myös Onnellinen. Kun saat energiaa ja se leviää. Ja kaikki vastoinkäymiset vievät kohti sitä että löydät Itsesi, rauhan kenties, ja sitten vastaan käveleekin Hän. Rakkaus ei katoa. Jos pidät nyt itsestäsi huolta, se tulee aikanaan luoksesi.
Voimia!
Tälläinen tilanne on tosi turhauttava; haluaisi pitää kiinni, mutta saada kokonaan itselleen. Vajaa vuosi sitten olin samassa tilanteessa. Olin hulluna mieheeni, erosimme ja kuitenkin jatkoimme "yhdessä" oloa. Jokaikiseen tapaamiseemme liittyi syleilyä. Tuntui ihanalta kun hän halusi olla kanssani, mutta samalta pahalta kun hän ei halunnut minua kokonaan. Masennuin ja elin oikeastaan vain niistä hetkistä kun näin häntä. Muulla ei ollut merkitystä.
Sitten tapasin erään toisen jonka kanssa aloin viettää enemmän aikaa. Oikeastaan ihan tietoisestikin. Kun kerroin asiasta (entiselle) miehelleni, hän ei ensin halunnut olla kanssani missään tekemisissä. Keskustelimme kuitenkin paljon meistä. Päätimme yrittää olla ystäviä, välitämme kuitenkin toisistamme niin paljon. Aluksi se oli vaikeaa, ei saanut enää koskettaa eikä sanoa kaikkea mitä mielessä liikkui. Ajan kuluessa se helpottui, sitä ei enää ajatellut ainakaan niin paljon ja toiselle tahtoi vain hyvää. Nykyään pystyn puhumaan hänelle kaikesta ja hän myös minulle.
Kaikkein kumminta jutussa on, että kun on kulunut noin puoli vuotta riidastamme, hän haluaa minut takaisin. Hän sanoo haluavansa olla kanssani, koska välittää minusta enemmän kuin kenestäkään muusta!
Tämä on minun tarinani. En sano, että näin käy aina vaan että näinkin voi käydä. Nykyisestä tilanteestasi kärsit niin kauan kuin se jatkuu. Yritä lopettaa, ajan myötä olosi helpottaa! Voimia sinulle!!
... mutta tohonkin voi tottua sillain että lakkaa toivomasta mitään muuta. siis siihen että on jonkun kanssa ja ei kuitenkaan ole. sen jälkeen voi vaan olla vähän vaikeempi alkaa oikeeseen suhteeseen jonkun kanssa, mutta mitä väliä.