Mautonta sisustuksessa

Alvar Aalto,apinajulisteet,kirjahylly/baarikaappi-yhdistelmä,Memphis-kalusteet y.m 80-luku,säkkituolit ja lasiset ikkunan eteen ripustettavat koristeet.

mauttomuuden huippuja! Vaikka toisaalta, jokainenhan kotinsa tekee omannäköisekseen ja koti on ensisijaisesti aina itseä varten, ei vieraita :)!

koristeet, tontut, ylipäätään tiimari-ryönä. samoin avokirjahyllyt, joissa ei ole kirjoja vaan koriste-esineitä. lastulevy, viilu, melamiini, mdf-levy - massiivipuuta sen olla pitää. minulla taitaa olla elitistinen maku..

Feng Shui -tyyppisen sisustuksen omaavana diggailen luonnonmateriaaleja ja keskustelun aloittajasta poiketen rakastan kaikkia korijuttuja, tuulikelloja, saviastioita ja muita. MAkuasioista ei voi kiistellä ja jonkun kotiin enkelit ja röyhelöt sopii, jonkun toisen ei.

Minulle pahinta horroria olisi:

- Mustan ja kromin sävyttämä sisustus
- Musta nahkasohva
- Maalarinvalkoiset seinät
- Kuolleet eläimet seinillä
- Kuviolliset verhot ja muut tekstiilit (siis muut kuviot kuin raidat ja ruudukot)
- Kaiken maailman posliinisilppu ja -sälä

Kaipa ne siinä olivat. Kaikesta muusta voi neuvotella.;)

Seinällä oleva Ferdinand von Wright:in taistelevat metsot -taulu.

jo lueteltu horroreita. Yhden haluaisin lisätä: kristallikruunu olkkarissa. Ostaessani talon tuli mukana kristallikruunu, mutta siirsin sen olkkarista keittiöön, jossa mielestäni hauskempi ja antaa hyvän valon.

Minä kyllä pidän ryijyistä (tekee kodikkaan tunnelman) ja kohtuullisesta määrästä korikalusteita, ei kuitenkaan pääasiallisena kalustuksena, vaan esimerkiksi sivupöytänä, pikkutuolina tai lehtitelineenä.

Pulssini kiihtyy, verenpaineeni kasvaa ennätyslukemiin sekä silmäni alkavat muljahdella kun vain näen yhdenkin sellaisen kirotun tontunpaskiaisen. Mieleni tekisi polkea se jalkojeni alla pieneksi murskaksi, heitellä murskaa ympäriinsä villisti rääkyen ja lopuksi syöttää tontun omistajalle rieneevan saviukon pää.

En myöskänä pidä pastellisävyistä tai täysin steriilistä ts. valkoisesta sisustuksesta.

sekä tekokukat!

- Anttilan tai Tiimarin "taidejulisteet"
- Porschen tai Lamborghinin kuvat
- Jonkun tissijulkkiksen tai muun turhan julkkiksen
kuvat
- Marimekon kuosit
- Beesinväriset nahkasohvat ja muut esineet
- Valkoiset seinäpinnat ja esineet
- Aforismit kehyksissä

Olen -huokaus- joutunut kasvamaan näiden leijonantassuisten huonekalujen keskellä. Sitten aikanaan kun tulen perimään koko paskan niin tulee olemaan vaikea valinta: yritänkö tasoitella mieleni pahimpia traumoja rahalla, jotka saan niistä vai teenkö mökin pellolle helvetinmoisen keon ja tuikkaan tuleen?

Lisäksi kaikki sälä, silppu, krääsä ja roina jota vanhemmat eivät raaski heittää menemään "kun on saatu lahjaksi".

Bruno

-Sotka- tai maskutyyli

-Beessit halvat pulleakäsivartiset ja selkänojaiset nahkasohvat, jotka lysähtävät käytössä. Karmean näköisiä! Yöök. (Tuo olikin sotka osastoa).

-Huoneessa kalusteet riitelevän eri värisiä.

-Sininen väri (meni jo).

-Perinteiset tyylittömät kirjahyllyt.

-Posliiniesineet.

-Räsymatot.

-Valkoiset 80-luvun lastulevyhirvitykset.

-Muutenkin 80-luvun tai 90- luvun alun romppeet ja tuon ajan muotoilu.

-Mustat massiiviset kotiteatterilaitteet suoraan 90-luvulta.

-Feikin näköinen kirsikka- tai pyökkilaminaatti.

-Liikaa halvannäköistä tilpehööriä siellä täällä.

-Ei mitään yhteneväistä linjaa, vaan sekametelisoppa.

-Keittiön kapat.

-Vaniljan tai kirsikanväriset (laminaatti) keittiönkaapit valkoisilla koneilla. Yäh!

Ah, jee pääsen tässä heti "aamutuimaan" virtuaalisisustamaan. Sopii mainiosti :P

Top never-never -listani:

- kasarityylin röyhelöverhot

- 1 kirkkaaksi maalattu seinä muun värisessä huoneessa (vaalean värinen voisi mennä, mut ei mikään 1 oranssi seinä beigessä huoneessa...)

- poppanaliinat

- Marimekon kankaat verhoina tai pöytäliinoina (tai muinakaan...) *argh*

- rottinkikalusteet, kuten tuolit tai hyllyt

- koivunsävyiset lastulevykalusteet

- valkoisenväriset huonekalut

- musta-valkoinen sisustus

- joo no ne puutarhatontut

- itämainen sisustustyyli (mallia "Indiska") (suitsukkeet, koristeelliset tyynyliinat on kyl ihan kivoja)

- pohjalaistyylinen "pitkä tuvan penkki", eli se missä on kova istuin levy päällä, ja josta levitetään sänky tarvittaessa.

- virkatut verhot (yli kuuskymppisenä voin harkita asiaa)

- virkattut pikkukuvat seinätauluina kehyksissä (yli kuuskymppisenä voin harkita)

- Muumi-astiat muiden kuin lasten käytössä *argh!!* *ei tartte tarjota vierailusumppeja hattivatti-mukista...argh, oon jo yli 10v*

- bambunversot

- isot muovikupuiset kattolamput (70-luvun)

- viinilasit, joissa on musta lasinen jalka

Tossa tuli pahimmat.

Hei, tässäpä oli hyvä kerrankin miettiä ja laittaa itselleenki ylös asioita, mitä ei kämppäänsä halua. Hyvä keskustelu kaikin puolin.

Sellanen on kans kauheen näköstä, jos jollain on olohuoneessa paljon isoja viherkasveja. Niin että se näyttää viidakolta. lilan värisiä kasvilamppuja.

suunnattomasti puolipanelointia, joka on vihoviimeinen keksintö.

En myöskään pidä pajuesineistä, joita jotkut pihoilleen laittavat, pikkusievistä koriste-esineistä, kapoista, lastulevy- ja muovihuonekaluista enkä nahkasohvista.

Minun täytyy kyllä alkuun sanoa se, että monet mainituista jutuista eivät kauhistuta minua, mikäli ne yksittäisinä sattuvat sopimaan muuhun.

Itse en ole livenä nähnyt yhtään puutarhatonttua (kuin jossain liikkeessä), joten en osaa sanoa niistä muuta kuin että en välttämättä itse itselleni ostaisi...

Itselleni tulee mieleen seuraavat:
- nahkasohvat
- liiat tekstiilit (esim. ruokailutilan tuolien huput)
- sälekaihtimet
- pitsiliinat
- tyylihuonekalut
- ylenmääräinen lapsellisuus, esim. nauravat sydämen- tai tähdenmuotoiset tyynyt sohvatyynyinä
- "kirjahyllyt", joissa tv-taso
- maalatut huonekalut, esim. musta tai valkoinen kirjahylly. lastulevy on pahinta laatua, tottakai.
- pirttipöytä
- matot ja verhot ylipäätään itse asiassa. Itse olen näiden suhteen hyvin minimalistinen.
- suihkuverhot
- helmalakanat
- muovikalusteet (pihalla ja parvekkeilla, sisällä toki vielä pahempi juttu)

En silti sano, etteivätkö nämä jonkun kotiin sopisi :)

Jo mainituista puolustaisin aaltomaljaa, tosin täytyy todeta, että yksi riittää. olen laittanut omaani kiviä.
Poppanaliinoista pidän myös, tällä hetkellä minulla ei ole yhtään itselläni.
Ja viherkasveja on ja paljon. Ennen oli vielä enemmän. Inhokkien listaan pitää muuten lisätä kituvat kasvit heti niiden tekokukkien perään!

En tiedä mitä timangi tarkoittaa enkeleillä, mutta minun äitini "kerää" niitä ja hänen kotiinsa sopivat mainiosti.

Älkääkä ihmiset heittäkö niitä kuusikulmaisiakaan astioita pois!
Minulla on kaksi kahviastiastoa, jotka olivat jo menossa roskiin kunnes pelastin ne: toinen vanhempieni häälahjaksi saama keltaisesta lasista oleva kukkakuvioinen setti ja toinen pieni valkoinen 60-70-luvun pelkistetyllä kukalla koristeltu. Rakastan ja ihailen molempia ja käytössäkin niitä on nähty.

Astioista puheenollen rakastan myös Ruska-sarjaa, jota ei ihme kyllä ole inhokiksi kukaan nostanut. :)

Onneksi enää nykyään kenenkään seinillä ei näe niitä 70-luvulla suosittuja halpismaalauksia suurisilmäisistä itkevistä/pissaavista lapsista.

Kauheita 70-luvun esineitä olivat myös mm. ilmapuntarit, tynnyristä tehdyt baarikaapit, kärrynpyörästä tehdyt pöydät ja kuparivalaisimet.

Jotenkin puistattaa jos olohuoneen kirjahyllyssä ei ole kirjoja (tai pelkästään raamattu, vanha tietosanakirjasarja ja Tuntematon sotilas) vaan ainoastaan valokuvia, vaaseja ja mauttomia matkamuistoja.

Myöskään vaikutusta ei tee, jos jääkaapissa on vain sinappituubi ja pari tölkkiä olutta.

Tässä ketjussa saitin teema "Naisen logiikka" tulee mitä parhaimmalla tavalla esiin. Kyse onkin vain makuasioista jotka tosin puetaan fiksuun ja asialliseen muotoon.

Mutta ei millään pahalla. Esim. arkkitehtuurissakin se kaikkein yleisin teoria on mutu-teoria. Siis "musta tuntuu"-teoria.

sun muut "kapakkajutut" kotona. Ei kiitos mitään kuppilatunnelmaa kotiin, ei ees mielellään siihen takkahuoneeseen. Tai sit se hyvin varusteltu baari siististi piiloon kaappien hyllyille, joista ne viunat ja lasit yms. saadaan esiin tarvittaessa. Pubitikkataulut, baarijakkarat, baarijakkarat korkea pöytä.

Mut toisaalta kiviset snapsilasit yms. kiviset "lasit" on hienon näkösiä esilläkin.

Ompelukone ompelupöytineen on jotenki turn-off. Makuuhuoneessa jos se on varsinki. Vaikka mitäs sitä niin sanotusti "ompeluharrastukselleen voi", ja jos kone on siinä tarpeen :)

Mustat kaakelit kylpyhuoneessa. Tai musta-valkoinen kaakelointi kylppärissä (siis sellanen vanhanaikainen kasarityylinen...vähän valkoista mustan värin joukossa). Arkkupakastin, jota on yritetty naamioida pois laittamalla pöytäliina ja koriste-esine sen päälle. Viuhkat seinäkoristeina. Näin kaupassa aika kauheen MUOVISEN tv-ja videotason, harmaan.

Meiltä löytyy lähes jokaisen kammotuslistalta jotakin, paitsi ei Marimekkoa, puutarhatonttuja, muovisia huonekaluja (edes ulkokalusteissa) eikä laajoja valkoisia pintoja. 70- ja 80-lukujen värejä, kuoseja ja materiaaleja löytyy sitäkin enemmän, muttei todellakaan 2000-luvun trendikkäinä retroversioina. Kammotuslistan kärkipaikan taitaa kuitenkin ylivoimaisesti viedä MUOVINEN hirvenpää -ilmapuntari yhdistelmä. Pystyttekö pistämään paremmaksi/pahemmaksi? ;)

Viihdyn täällä silti. Ainakin on puuhaa, kun yrittää noista kaikista "kammotuksista" hiljalleen hankkiutua eroon tai tuunata niitä 2000-luvulle sopiviksi. Ei tarvitse myöskään erikseen miettiä, mihin tulee rahansa käyttämään seuraavan... hmmmm... kahdenkymmenen vuoden aikana. Ei tästä huushollista silti koskaan tule design-näyttelytaloa tai sisustuslehden kansikuvakotia, pääasia että me viihdymme täällä keskenämme.

shoppaa Sotkassa!! hahahaa!! Lundia..hahaaa!!! Whitetrash!!!!

irtos vielä mitä vissiin missän ketjussa ei oo ollu. Suomen liput ja erilaiset viirit!

noloja,rumia, eivät ole taidetta! Naamio seinällä, hyi että!!

tyhjät komeat viinapullot ylähyllyillä pölyttymässä.

Ehkä Oiva Toikan lasilintuja voisin ajatella parvekkeelle ;).

siis... roinaa. Semmoista, mikä joutaa kirppikselle tai suoraan roskikseen!

...ihan niinkuin meillä :D

ukon keskeneräiset asennustyöt on pahinta sisustusta, mitä tiedän!

Anteeksi. Mielestäni työtä ei edes pidä aloittaa, jos sitten ei saa ikinä valmiiksi.

- MUOVIKUKAT (mauttomuuden huipentuma)
- Kukkakuviot
- Pitsit ja hörhelöt
- Muovimatot
- Postimyyntikrääsä koriste-esineet ja "kätevät" pikkuhyllyköt
- Lastulevykomerot ja -kalusteet

Ensin ehdottomasti epäsiisteys. Eli villakoirat, likaiset astiat... Kyllä te tiedätte. Siisteydestä lähtee kaikki.

Sitten... Huonot materiaalit. Eli siis surkea lattia, repaleiset tapetit, epäsiistit verhot, tekonahkainen sohva (kangassohvatkin on keksitty, jos ei nahkaa tahdo käyttää)...

Huonosti yhteen sopivat värit.

Suosikin (tmv) julisteet aikuisella ihmisellä. Tai sitten joku typerä seinäkalenteri. Tyylikkäät julisteet ja seinäkalenterit ovat ok, mutta taulu on aina parempi.

Kaikki suurten ikäluokkien suosima "keräilyharvinaisuus" eli siis ne jokakodin pakolliset aaltomaljakot ja muut. Yleensäkin täysi persoonallisuuden puute.

Kirjahylly täynnä koriste-esineitä - ei kirjoja. Yleensäkin roinan tunkeminen joka nurkkaan. Osaa esineistöstähän ei voi laittaa kaappiin, eihän?

Kankaat seinillä.

Teinimäisyys aikuisella.

Mummomaisuus nuorella.

IKEA.

kotona ei olisi mitään näistä luetelluista horroreista?
Minulla ainakin on yksi perintöristipistotyö, jonka ajattelin sopivan vanhaan omakotitalooni. Sen lisäksi suuret viherkasvit ja työhuoneessa (lasketaanko kodiksi?) viilutetut lastulevyiset konttorikalusteet.

Ostin tuossa viimekesänä mökin eräältä vanhalta pariskunnalta 70-v. Mökki oli sisustettu kokonaan silkkikukin - ne oli mahtavia, niitä oli aivan jokapaikassa ;)

stenvallin ankka- julistetaulut.

*pitkä litania kirosanoja*

suoraansanottuna überoksettavia. ei tule ainakaan tähän talouteen tai jos tulee, niin seuraavana on keskustelu kumpi lähtee: stenvalli vai meikäläinen.

Kotini on melkoinen kooste siitä, mikä tässä ketjussa on julistettu pannaan tai ainakin mauttomaksi. Kalusteiden osalta. Löytyy pirttikalustoa, koivujäljitelmää, maalattua lastulevyä ja jopa kokonainen beessi nahkasohvakalusto :o

- "Rihkamaa" ei juurikaan löydy eli koriste-esineiden määrä on vähäinen ja sellaisena saa pysyä.
- Röyhelöitä ei ole enkä laita.
- Räikeistä väreistä en pidä.

Täällä on paljonkin elementtejä, joita en laittaisi/haluaisi kotiini, mutta "lahjahevosen suuhun ei katsota". Vähierin tästä remontilla pilatusta talosta, johon on jäänyt/jätetty/tuotu roinaa reissuilta saa saneerattua kauniin ja arvonsa mukaisen kodin.

Minusta on vaikea nimetä mitään mauttomaksi. Vaikka en itse jotain tietynlaista halua kotiini, se ei tarkoita että olisi mautonta. Maku ja mieltymykset vaan ovat erilaiset.

Mielestäni on tosi kiva aina nähdä jonkun koti, minkälaisia esineitä on, sisustus jne. Se, että uskaltaa olla omanitsensä oloinen myös kotinsa suhteen, on RIKKAUTTA. Mautonta on mielestäni ehkä se, kun tietyt ihmiset aina vaihtavat sisustusta trendien mukaan. Ei siis ole minkäänlaista omaa makua, mieltymystä, uskallusta... Aina mennään tiettyjen sisustus-/muotigurujen suositusten mukaan.

En pidä mitään mauttomana, tai no ehkä mautonta on ihmiset, jotka kritisoivat toisten valintoja. Työskentelen itse vanhusten parissa, palvelutalossa, jossa vanhusten asunnot sisustetaan heidän omilla tavaroillaan. Siinä näkee sen ihanan kirjon, miten huone tulee asukkaansa näköiseksi, tai toisaalta miten asukas on aikoinaan sisustanut, hänen mieltymykset jne.
On aivan ihanaan nähdä jonkun vanhuksen "tavallaan hirveän sekamelskan"= erivärisiä ja kuosisia kankaita, ryijyjä, vanhat kalusteet ja uudet sekaisin, kukkatyynyt, raidalliset matot ymym..joillakin taas tietyntyylistä, tummaa, jykevää....niin, kirjo on valtava.

Suvaitsevuus on rikkautta. Mautonta ? Onko edes sellaista. Minun mielestäni ei.

Jeehs, tässä viimoset viestit ketjussa tuntuvat sellaisilta kuin itse ajattelen sisustuksesta: Elämä näkyy kodissa ja sen tavaroissa.

Minulle on joillain tavaroilla ja asioilla tunnearvoa. Siksi niittä säilytän kotona...niihin liittyy muistoja. Sitä paitsi tärkeitten harrastusten tavaroilla(minulle esim. kirjat) voi sisustaa. Niin voi miehenkin tavarat ja harrastukset näkyä sisustuksena.

Olen tutustunut tässä lähiaikoina muutamaan uuteen ihmiseen. Keskusteluissa olen havainnut, että on olemassa reviirejä kotona. Itsekin olen ollut semmoisen miehen kanssa saman katon alla, ettei minulle meinannut millään löytyä oikeasti tilaa, eikä minun tavaroilleni...

Tässä kohtaa jään kyllä ihmettelemään. Koti on molempien ja myös lasten. Sisustuksessa kuuluu näkyä kodissa asuvien tärkeimmät mieltymykset...sulassa sovussa.

Minä saattaisin hyvinkin sisustaa kotia miehen atraimilla ja kalastusvälineillä tai lasten tavaroilla, silloin kun ne tarvitsevat säilytystä. Kodissa pitää olla sekä tavaraa että tilaa myös rauhoittaville paljaille pinnoille. Kaikkea pitää pitää järjestyksessä sillä tavoin kokonaisuutta hallitsevat kaikki osapuolet.

Nämä trendit ovat sitten osa elämää ja aikaa...ei itsetarkoitus.

Kyllähän minulla saattaa esim. vuodenajat ja juhlat näkyä värien vaihtumisena verhoissa tai matoissa. Vuodenajat saattavat tuntua myös tässä meidän mökissä jatkossa niin, että kesällä kakluunin edustalla selin on sohvaa ja nojatuolia, talvella ne sitten käännetäänkin uuniin päin niin että uunin lämmössä on mukava istuskella.

Ollaan asuttu vielä niin vähän aikaa(reilu vuosi) tässä mökissä, ettei ole paikat siinä järjestyksessä kuin on toimivinta. Pientä muutosta parempaan koko ajan.

Ledi-valaistus kuullostaa kyllä hyvältä, kun en minäkään noista loisteputkista hirveästi välitä. Yksi iso katossa roikkuva öljylamppu minulla on ja sitä poltellaan puutarhassa, toivottavasti vielä joskus huvimajassa. Pentuna katselin sen valoa ja muistan miten isä sen joskus sytytti palamaan ja ihmettelin aina miten kirkas valo siittä tulee. Sen lampun pelastin mökiltä, kun siittä luovuttiin.

Itseäni ärsyttävät suunnattomasti:

-persoonattomuus
-ikea
-marimekon unikko
-nahkasohvat ja nahkaiset tv-tuolit
-kaikki ylimääräinen tavara
-englantilaistyylinen "romanttinen" tyyli

Kaikista eniten kuitenkin rasittaa se, että kaikkien kodit näyttävät samalta, tylsältä ikea mainokselta.

paperilamput, etenkin valkoset, vittu ne on rumia
mustia huonekaluja
synkät tapetit
kirkuvan sinisiä esineitä yhdistettynä mihin tahansa muuhun väriin

- ei antiikkia kiitos minun kotiini, olen modernin muotoilun ystävä
- ei pölyä keräävää koristekrääsää
- ei maalauksia elleivät ne ole modernia suuntausta edustavia öljyväritöitä voimakkaine väreineen
- ei vihreää väriä missään muodossa
- ei seinävaatteita
- ei räsymattoja
- ei nahkaisia tai keinonahkaisia huonekaluja
- ei kappa- tai laskosverhoja
- ei televisiota

Oma Not listani:

Täytetyt eläimet
Pölyiset ja kauhtuneet taljat
Tyhjien pullojen kokoelmat
Tolkuton määrä posliinikrääsää
Uudemmat muumimukit mitkä pääasiallisesti valmistetaan kiinassa
Julkkiskokin mitkä tahansa keittiövempaimet, veitsisarjat, paistinpannut jne,..
Likainen vessanpytty (monen poikamiehen kämpässä tämä on sisustuselementti vuodesta toiseen).

En pidä kodeista, joissa;
-uutena pakasta vedetty koti kalustettuna kuin suoraan huonekaluliikkeen kuvastosta.
- Steriili sisustus
-minimalismi kukoistaa
- riitelevät kuosit
- räikeät tapetit, jossa boordit ja kahta eri kuosia
- joka paikka likaisena, siivous unohtunut jo pitkään tehdä
-baaritiski olohuoneessa
-olohuone, jossa ei miellyttäviä istumia

-Toritaide
-Nahkasohvat
-Baaritiski
-Posliiniesinekokoelma
-kappa- ja laskosverhot
-jättikokoiset kellot
-Mikä tahansa huonekalu jos se on sitä halpaa oranssia pyökkijäljitelmää
-"sisustus"romu, esim näitä pellosta dyykatut ikkunankehykset ja ruosteiset ämpärit
-Tuolihuput
-Kotirouvan akartelupaskartelut, eli koko kämppä täynnä epämääräisiä Strömsön inspiroimia tuherruksia joilla ei ole mitään virkaa
-Muovikukat
-Uudet, mutta vanhan näköiseksi tehtaalla käsitellyt huonekalut
-Violetinsinisen kaikki sävyt
-TV-taso kirjahylly samassa huonekalussa. Lasikaappi vielä samaan niin pahenee vaan.
-Puolipanelointi
-Mummon kalsarikuviotapetit
-Hörhelöt
-Puutarhatontut ja tissitaulut (tarvitseeko edes mainita)

Ykkösinhokki on kuitenkin ne ääliömäiset tekstit laatikoissa, seinällä, tekstiileissä ja herraties missä, tyyliin "Since 1971", "Stuff" ja "Enjoy simple things in life". Aargh!