Olimme ystäviä, parhaita sellaisia. Kerroin hänelle kaiken.. Seurustelin yhden hemmon kanssa, meillä meni poikki ja muutaman kuukauden päästä menin mökille ystäväni ja erään poikapuoleisen kaverin kanssa. Tämä poika oli minusta kiinnostunut, tiesin sen.. Meillä oli ihan mukavaa aikaa.. kunnes illalla, minä oin niin väsynyt, että tahdoin nukkumaan. Ystäväni jäi juttelemaan pojan kanssa. muutaman tunnin (kai) kuluttua heräsin keskelle keskustelua. Ystäväni sanoi pojalle, etten ollut koskaan oikeasti välittänyt aikaisemmasta poikaystävästäni, vaan aina ollut kiinnostunut tästä pojasta.
Hän kertoi myös kuinka olin itkenyt kokonaisen viikonlopun hänen vuokseen kun olin luullut hänellä olevan toinen. Tosiasiassa minulla oli huolia kotonani..
En koskaan kertonut että olin kuullut heidän keskusteluaan.. Petyin kovasti, kuinka ystäväni voisi pettää minut. Minulle luottamus on kunnia-asia, ja minusta on hienoa jos joku minulle "salaisuuksiaan" luottaa. Niistä ei puhuta.
Se miten hän sanoi etten edes välittänyt poikaystävästäni, oli minusta huikean rumaa.
Välitin hänestä kovasti, vaikka minä suhteen lopetinkin..
En ole kertonut salaisuuksiani hänelle enää, enkä kerro. Olemme edelleen "ystäviä" tai nykyisin kai vain kavereita.
En koskaan anna mielessäni anteeksi hänelle..
Hän kertoi myös kuinka olin itkenyt kokonaisen viikonlopun hänen vuokseen kun olin luullut hänellä olevan toinen. Tosiasiassa minulla oli huolia kotonani..
En koskaan kertonut että olin kuullut heidän keskusteluaan.. Petyin kovasti, kuinka ystäväni voisi pettää minut. Minulle luottamus on kunnia-asia, ja minusta on hienoa jos joku minulle "salaisuuksiaan" luottaa. Niistä ei puhuta.
Se miten hän sanoi etten edes välittänyt poikaystävästäni, oli minusta huikean rumaa.
Välitin hänestä kovasti, vaikka minä suhteen lopetinkin..
En ole kertonut salaisuuksiani hänelle enää, enkä kerro. Olemme edelleen "ystäviä" tai nykyisin kai vain kavereita.
En koskaan anna mielessäni anteeksi hänelle..
Vastaukset 1
Vanhimmat
Toi on tuttua...