Olen jo aikuinen mies joka asuu 2lapsen/avopuolison kanssa yhdessä. Olen ollut avoliitossa 8v ja lapset 2 ja 4v.
Avopuoliso on pettänyt suhteen alusta alkaen minua ja olen niellyt kaiken, ja antanut anteeksikin, sinisilmänenkö?. Rakastan vieläkin häntä..Johtuneeko lapsuuden raumoista? en tiedä..
Tässä muutaman vuoden sisällä avopuoliso ei hirveästi ole välittänyt perheen taloudellisista ongelmista vaan ajattelee että minä hyvä tuloisena maksan kaiken.. En jaksa tätä, olen sanonut että pitää saada muutos!. Häntä ei kiinnosta puhua asiasta. Vuosi sitten hän kirjoitteli aihevapaa sivuilla miten mulkku olen?. Hän sanoi että ei uskalla jättää lapsia minun kanssa yksin, pelkäen että mitä heille teen? En ikimaailmassa satuta lapsiani!! Mistä tämmöinen käytös johtunee?. Olen monen "nettituttavan" silmissä täysikusipää mulkku.
Avopuolisolla oli pieni suhde vuodenalussa hänen työpaikallaan ja kiistää kaiken, vaikka kiinni jäi. Syyllistää minua netissä/muualla että minulla on vaikka mitä vaikka itse tekee kaiken enkä minä. Näitä tarinoita on todella paljon asiasta kun asiasta tänä vuonna.
Paras oli tänään hän oli mennyt tekemään rikosilmoituksen perheväkivallasta, johon ei ole näyttöäkään, kiistin tietenkin kaiken. Ostin avopuolisolle uuden auton ja sanoi että röökiä ei tässä polteta, mutta eipä sekään kiinostanut, 3km työmatkalla menee röökiä:) ..
Olimme tehneet sopimuksen että jos ostaa jotain mikä maksaa yli 50e niin ilmoittaa ennen ostoa, että ei talous kärsi, mulle kävi mutta ei näköjään avopuolisolle ostoksia on tullut.
Avopuoliso on määräaikaisella työsopimuksella töissä, ja tienaa kk nettona 600e (4h työpv)eipä juuri mitään. Han olisi saanut vakituisen työn ja hyvän palkan muualta, kieltäytyi.. mistä johtunee? Syytti minua kaikille että minun syy?? jälkikäteen olin töissä lukenut viestiä minkä olin hänelle lähettänyt ja huomasin että olin painottanut että ei mokaisi uutta työpaikkaa, kun itse meni allekirjoittamaan uuden määräaikaisen sopimuksen, kun piti siirtyä paremaan paikkaan.. ja talous olisi tullut kuntoon!
Olen laihtunut masennuksen takia tässä aika paljon, ja saan koko ajan paskaa niskaan. Miten joku voi tehdä näin? Itse olen semmoinen että otan lapset/avopuolison huomioon asioissa, ja perhe on tärkein, en ole mikään mulkku, ainaskin kaveripiiristä sanottuna, teen töitä ja olen vain lasten kanssa. Olen monesti yrittänyt puhua avopuolisoni kanssa asiosta mutta puhetta ei tule toisesta suunnasta. Pitäisikö vetää itsensä narunjatkoksi?
Avopuoliso on pettänyt suhteen alusta alkaen minua ja olen niellyt kaiken, ja antanut anteeksikin, sinisilmänenkö?. Rakastan vieläkin häntä..Johtuneeko lapsuuden raumoista? en tiedä..
Tässä muutaman vuoden sisällä avopuoliso ei hirveästi ole välittänyt perheen taloudellisista ongelmista vaan ajattelee että minä hyvä tuloisena maksan kaiken.. En jaksa tätä, olen sanonut että pitää saada muutos!. Häntä ei kiinnosta puhua asiasta. Vuosi sitten hän kirjoitteli aihevapaa sivuilla miten mulkku olen?. Hän sanoi että ei uskalla jättää lapsia minun kanssa yksin, pelkäen että mitä heille teen? En ikimaailmassa satuta lapsiani!! Mistä tämmöinen käytös johtunee?. Olen monen "nettituttavan" silmissä täysikusipää mulkku.
Avopuolisolla oli pieni suhde vuodenalussa hänen työpaikallaan ja kiistää kaiken, vaikka kiinni jäi. Syyllistää minua netissä/muualla että minulla on vaikka mitä vaikka itse tekee kaiken enkä minä. Näitä tarinoita on todella paljon asiasta kun asiasta tänä vuonna.
Paras oli tänään hän oli mennyt tekemään rikosilmoituksen perheväkivallasta, johon ei ole näyttöäkään, kiistin tietenkin kaiken. Ostin avopuolisolle uuden auton ja sanoi että röökiä ei tässä polteta, mutta eipä sekään kiinostanut, 3km työmatkalla menee röökiä:) ..
Olimme tehneet sopimuksen että jos ostaa jotain mikä maksaa yli 50e niin ilmoittaa ennen ostoa, että ei talous kärsi, mulle kävi mutta ei näköjään avopuolisolle ostoksia on tullut.
Avopuoliso on määräaikaisella työsopimuksella töissä, ja tienaa kk nettona 600e (4h työpv)eipä juuri mitään. Han olisi saanut vakituisen työn ja hyvän palkan muualta, kieltäytyi.. mistä johtunee? Syytti minua kaikille että minun syy?? jälkikäteen olin töissä lukenut viestiä minkä olin hänelle lähettänyt ja huomasin että olin painottanut että ei mokaisi uutta työpaikkaa, kun itse meni allekirjoittamaan uuden määräaikaisen sopimuksen, kun piti siirtyä paremaan paikkaan.. ja talous olisi tullut kuntoon!
Olen laihtunut masennuksen takia tässä aika paljon, ja saan koko ajan paskaa niskaan. Miten joku voi tehdä näin? Itse olen semmoinen että otan lapset/avopuolison huomioon asioissa, ja perhe on tärkein, en ole mikään mulkku, ainaskin kaveripiiristä sanottuna, teen töitä ja olen vain lasten kanssa. Olen monesti yrittänyt puhua avopuolisoni kanssa asiosta mutta puhetta ei tule toisesta suunnasta. Pitäisikö vetää itsensä narunjatkoksi?
Vastaukset 14
Vanhimmat
kuullostaapa kurjalta!puolisollasi ilmiselvästi on jonkunlainen persoonallisuushäiriö..empatian kyvyn puute ainakin..!jos kerta haukkuu sinua netissä kun on itse tullut hölmöiltyä..olen ikävä kyllä itse edellisessä suhteessani pettänyt,2 kertaa ja sitten kertonut kun tuntui niin pahalta, lopetin suhteen itse koska tuntui etten ole enää hänen arvoisensa, en halunnut enää anteeksi,kun en ansainnut! mulla kylläkin on diagnisoitu kaksisuuntainen mielenhäiriö mikä osaltaan välillä vaikuttaa aika rankastikin käyttäytymiseeni)sinuna kuitenkin miettisin onko se kaiken tuon arvoista..vaikka kuinka rakastaa,jotkut ihmiset vaan eivät muutu ikävä kyllä.toiv.teille tulisi poikkeus:!mutta itse voisit varmasti niin henkisesti ja fyysisesti paremmin ilman tuota naista!pelkästään lasten takia ei kannata jäädä itse kärsimään,silloin kärsii myös lapset: he voivat varmasti paremmin kunhan isikin voi hyvin!etkä heitä menetä vaikka eroaisitte. ja se on taas aika rankka prosessi, varsinkin jos toinen sit siinä sivussa keksii omiaan..älä jää jalkoihin! Piristystä,t:yh-äiti
2tuntia takaperin soitti avopuolison isäpuoli. Juttelimme asioista, ja samaan aikaan toisessa huoneessa avopuoliso joka ei lapsiamme lyö, löi 2vuotiasta tyttöämme, joka itki pitkät tovit. Avopuolison isäpuoli kuuli tilanteen.. Soitin poliisiin ja kerroin tilanteen, ihan sen varalta että avopuoliso ei väitä että minä olisin sen tehnyt!! Tuntuu että hän yrittää kaikkensa minun elän tuhomiseen!
no hyvä jos naisen isäpuoli on kuullut "uusimman" tilanteenne,ja jos ilmoitit poliisille.mitä tapahtui kun ne kävi,vai käviväkö?!teillä varmaan aika kriitinen tilanne menoillaan..ajattele lasten ja Itsesi parasta,jos kamppailuun käy niin käy täysillä tai luovuttaa..tai siis yrittää vielä korjata tilannetta...onko korjattavissa..??ansaitset parempaa.t: taas yh-äiti...(tyttö on 5:)
naisellesi suo, että kiikkuun hyppäisit. Onko moisessa yhteiselossajuurikaan järkeä. lapsien takia tietysti mutta ota selvää haluaisiko puolisosi edes lapsia "ristikseen" erossa, jos sonä hoidat niitä muutenkin niin ehkä teillä olisi kolmestaan parempi.
Uskomatonta minlälaisia naisia sitä on olemassa.
Ihmettelee kahden lapsen yhäiti
Yritä jaksaa, ja unohda ne narunjatko. Yksikään nainen ei ole sen arvoinen. Ota yhteyttä perheasiain neuvottelukeskukseen tai johonkin ja kerro tilanne. Ehkä olisi paikallaan muuttaa erilleen, ettei vain satu mitään. Avopuolisosi on ehkä sairastunut, oletko varma, ettei elä kaksoiselämää ja ole siitä niin hermo.
MIKSI te miehet viette vihille TUOLLAISIA OTUKSIA..??
Eli sinä ostat kaiken mahdollisen hänelle, hän pettää sinua "harrastuksenaan" ja sitten vielä lahjot jollain uudella autolla kaupanpäälle!!!
Ei ...ttu!
Ja esim. minä tässä sinkkuilen, enkä taatusti ole tuollainen nainen kuin armas eukkosi. (joka myös näemmä juoksee harrastuksenaan poliisiasemalla...)
Siis avopuoliso on tässä muutaman vuoden sisällä muuttanut asennettaan huonompaan suuntaan. Aikaisemmin perheelämä on ollut suht normaalia. (kun on antanut kaiken kerrasta anteeksi) Siinä on syy että miksi asiat rullaavat tällä hetkellä, että en halua uskoa tätä todeksi, näiden kaikkien vuosien jälkeen.
.....................
Ihan vaan yksinkertaisesti jätä se nainen. Ja jos et muusta saa jättämiseen voimia, niin MIETI MITÄ LAPSESI JOUTUVAT KÄRSIMÄÄN!
He saavat kokoajan kärsiä tilanteesta ja se voi merkitä hyvin paljon siihen, minkälaisia persoonia lapsistasi kasvaa. Jotkut haavat ei välttämättä parane KOSKAAN.
Voimia sinulle!!
Jätä se psykopaatti. Lapsesi sairastuvat ja palat itse loppuun tollasen kanssa. Hae yksinhuoltajuutta. Saat varmasti paremmankin naisen. Kyllä täällä on vielä helliä ja huolehtivia naisia.
Kyllä sä varmaan iteki tiedät, että ainoo vaihtoehto on lähtee kävelemään. Ei toi oo enää rakkautta, toi on sairautta. Hyvä sen naisen on elellä ku noin kiltti mies, että antaa anteeksi kaiken. Jos ei edes kuuntele puhetta tai haluu muuttua, ni eipä siinä auta mitään. Kyllä on ymmärrettävää että rakastat, mutta sun täytyy rakastaa myös itseäs ja lapsias. Toi saattaa hyvinki johtua niistä sun lapsuuden traumoista. Sä kaipaat epätoivosesti rakkautta ja hyväksyntää, mutta toi ei oo sitä, usko pois. Äläkä edes ajattele mitään narunjatkoa, sun täytyy olla vahva jo lasteski takia. Mitä niille käy jos tollasen äidin kanssa jäävät? Ja todellaki meitä on helliä ja kunnollisia naisia, jotka osais oikeesti arvostaa noin hyvää miestä. Joskus vielä löydät sellaisen ja oot todella onnellinen. Tuskin toi tosta ainakaan paranee, jos nainen noin sekaisin. Älä pilaa elämääs, pelasta se.
Nyt teet mitä kunnon mies tekee. Jätät moisen ja heti. Seuraavan kerran, kun hän lähtee kotoa käymään jossakin, otat lukkoliikkeeseen yhteyttä ja vaihdatat lukot. Hommaat teille uuden asunnon ja muutatte sinne Sinä ja lapset ja haet yksinhuoltajuutta, jossa vetoat persoonallisuushäiriöön ja väkivaltaan. Voit vaikka salaa nauhoittaa keskustelunne (sanelukoneella) ja jos poliisit eivät usko, voit kuunteluttaa heillä vuoropuhelunne. Salaa äänitettyä et voi käyttää todisteena oikeudessa, mutta ainakin läheisimmät uskovat, mikä on homman nimi. Sinun on Pakko ajatella lapsiasi! Äidin kuuluu olla lapsen tuki ja turva, kuten isänkin. Olen nähnyt millaista voi olla ihmislapsen elämä, kun vanhemmat ovat sen pilanneet. Näillä asioilla, kun voi olla kauaskantoiset vaikutukset.
Aloita avun hakeminen välittömästi!!!
Kiitos rohkasevista vastauksistanne. Tunnen itseni "lujaksi ihmiseksi" mutta ei ole helppoa päästää irti tästä kaikesta "mukavuudesta" mitä olen saanut elämääni tässä vuosien varrella. Mutta kaiketi johonkin raja on vedettävä? alan nimittäin tuntea itseni aika paskaksi, tämän kaiken jälkeen. Ajatukset eivät enään pysy kasassa, en tiedä mitä tehdä, tunnen että kaikki on minua vastaan kaikessa, ja kukaan ei halua uskoa asioita oikein, "hyvä" ystäväkin taisi kääntää takkia juuri silloin kun apua ja ymmärrystä eniten tarvitsisin. Pelkään että uutta asuntoa en saa samantien. Ja meillähän on yhteinen laina okt:sta, eli pitäisi saada tämäkin myytyä. Tuntuu siltä että jos kämpän saa myytyä niin avopuoliso pääsisi varmasti äitinsä luokse väliaikaisesti, mutta se mihin minä menisin on iso kysymysmerkki. Enhän voi saada tosta vain vuokrakämppää, kun ei edes tiedä koska saisi okt myytyäkkään.
Nuo asumisasiat ovat nyt vain pelkkä tekosyy, joilla yrität selittää itsellesi, että haluat jatkaa edelleenkin hyväksikäytettävän rooliasi. Sen kun panet eropaperit vetämään - ja pidät huolen siitä, että lapset ovat hyvässä turvassa. Tällainen nainen nimittäin alkaa hyvin helposti pelaamaan ja kiristämään lapsilla!!!
Ja kun eropaperit on vetämässä, on sinulla puoli vuotta aikaa järjestää itsellesi asunto. Tottahan toki voit vuokra-asunnon hankkia vaikka heti. Ja tiedäthän, että nykyään voi pankkien kanssa sopia mitä tahansa, kun elämntilanne niin vaatii. Voit maksella vain talolainan korkoja niin kauan kunnes talo on myyty tms...
Ei sinunt tarvitse pätkääkään ajatella sitä mihin aikuinen nainen eron jälkeen menee, se ei ole sinun vastuullasi. Olisipahan naisellakin oppiläksynä aikuistuminen - ja siihen hän tarvitsee todennäköisesti myös terapiaa.