3.1. Kuinka rakastetun valinta tapahtuu?
Sanotaan, että vakka kantensa valitsee. Tällöin puhutaan eräästä kumppanin valintaperustetyypistä, nimittäin samanlaisuusvalinnasta tai täydentämisvalinnasta, jotka ovat melko lähellä toisiaan. Ei voi johtua vain sattumasta, että ihmiset usein menevät naimisiin itsensä kaltaisen kanssa. Samankaltaisuudella tarkoitetaan tällöin esimerkiksi samannäköisyyttä, samanlaista lahjakkuutta, koulutusta, luonteenpiirteitä, harrastuksia, arvoja, asenteita ja uskonnollisia ja poliittisia näkemyksiä (ks. esim. Määtt ä 1995)
Useiden tutkimusten mukaan homogamia, kumppanin valinta samanlaisten ominaisuuksien perusteella, on dominoiva malli. Varsinkin täydentämisvalinnan ollessa kyseessä, kumppanin luonteenpiirteet näyttävät merkitsevän paljon. Tämän teorian mukaan nimittäin kumppanin valinta perustuu tarpeiden tyydyttämiseen siten, että kumppanien tarpeet ovat toisia tyydyttäviä. (ibid) Passiivinen henkilö etsii aktiivista ja hallitsevaa, puhelias vaiteliasta ja niin edelleen. Näin henkilö saa sitten mahdollisuuden toteutta a niitä luonteensa puolia, jotka ovat jääneet kehittymättä tai estyneet. Kuitenkin tällöin pitää tietää ajankohta, jolloin näitä asioita on asianomaisilta tiedusteltu, jotta voitaisiin päätellä, ovatko he tehneet valintansa samankaltaisuus- vai täydentämi svalintaa silmällä pitäen. Tutkimukset ovat nimittäin osoittaneet myös sen seikan, että ihmiset pitävät toisiaan hyvin samanlaisina silloin, kun he ovat vastarakastuneita tai kun he ovat eläneet kauan yhdessä.(ks. esim. Lenneer-Axelson ym. 1980)
Joskus ihanneminä voi ohjata rakastumista. Rakastumme ihmiseen, jolla on niitä ominaisuuksia, joita toivoisimme itsellämme olevan. Monet psykoanalyytikot esimerkiksi korostavat, että rakastumisen alkuunpanija on meidän oma persoonallisuutemme, oma ihan neminämme - haaveet ja toiveet siitä, minkälainen todella haluaisimme olla ja pyrkimyksemme tulla sellaiseksi. Tästä syystä panemme erityisesti merkille ne vastakkaista sukupuolta olevat ihmiset, joilla on niitä ominaisuuksia, joita itse haluaisimme. Kosk a rakastuminen merkitsee samastumista, me uskomme kevytmielisesti, että ne ominaisuudet, jotka kuvittelemme rakastetussamme olevan, täydentävät omaa epätäydellisyyttämme ja vahvistavat meitä. Pohjimmiltaan voidaan ajatella tällaisessa rakastumisessa oleva n myös kateutta sitä ihmistä kohtaan, jolla on jotain mitä meillä ei ole. Jos nimittäin tällainen suhde loppuu, nousee kateus pinnalle. Silloin tuntuu siltä kuin osa omaa itseämme katoaisi jonnekin, koska olemme koko ajan lainanneet toisen ominaisuuksia.( ibid)
Korvikevalinnan teemme usein silloin, kun yritämme löytää jonkun, joka eniten muistuttaa meille joskus aikaisemmin paljon merkinnyttä henkilöä. Freud arvelee, että ensi sijassa etsimme silloin vastakkaista sukupuolta olevalle vanhemmalle korvaajaa (Fre ud 1969). Murrosikäiset näyttävät valitsevan usein kumppanin, jossa on piirteitä vastakkaista sukupuolta olevasta vanhemmasta. Tämä kohde on samalla ikään kuin ylimenohenkilö, joka osaltaan auttaa nuorta vapautumaan vanhemmistaan. Toisaalta ihmiset, jotka ovat syystä tai toisesta jääneet joko ilman toista vanhempaa tai sitten jääneet riippuviksi heistä etsivät useammin korviketta vanhemmilleen ja valitsevat kumppanikseen ihmisiä, jotka ovat halukkaita kohtelemaan heitä kuin lapsia. Usein on todettu juuri miesten etsivän itselleen partneria, joka muistuttaa joko äitiä, siskoa tai tytärtä.(ibid)
Jos perheessä esimerkiksi isän ja tyttären välit ovat huonot, tytär saattaa vastalauseeksi valita miehen, joka on isän täydellinen vastakohta. Tällainen on niin kutsuttu vastakohtavalinta. Yleensä tällaisen valinnan tekeminen ei kuitenkaan suju ristiri idoitta. Monet hankaluudet, jotka leimasivat suhdetta vanhempaan, siirtyvät nyt vuorostaan partnerisuhteeseen. Avioerojen yhteydessä havaitaan usein myös tällaisia vastakohtavalintoja. Oltuaan avioliitossa täsmällisen, taloudellisissa asioissa tarkan ihmi sen kanssa, saattaa joku alkaa seurustella boheemisen, huolimattoman, impulsiivisen ihmisen kanssa. Tällaiset suhteet eivät kuitenkaan kestä useinkaan pitemmän päälle. Pikemminkin niitä voidaan pitää eräänä keinona itsensä löytämiseksi uudelleen.(ibid)
Kielteisen valinnan ollessa kyseessä ihminen hakee partneria, joko tietoisesti tai tietämättään, jolla on huonommat luonteenominaisuudet kuin hänellä itsellään ja koettaa tällä tavoin kasvattaa itsetuntoaan. Toinen osapuoli vuorostaan etsii valinnallaa n jotakuta itseään parempaa. Tällä tavoin saavutetaan keskinäinen tasapaino. Se, joka on valinnut kielteisesti, voi nyt vakuuttaa itselleen ja muille, että hän on heistä kahdesta parempi. Tämä näennäisesti parempi saa osakseen myös lähimmäistensä myötätun non kestäessään huonompaa kumppaniaan, joka kenties ilman tätä "parempaa" ei olisi selvinnytkään elämässään. (ibid)
Ihmiset, joiden on vaikea kokea aitoja tunteita ja osoittaa niitä päätyvät usein huomionherättämisvalintaan. Tällöin he valitsevat itselleen kumppanin, joka kohottaa heidän statustaan sekä muitten että omissa silmissä. (Määttä 1995) Pariskunta, jotka o vat valinneet toisensa huomionherättämisvalinnalla viihtyvät harvoin yksinomaan toistensa seurassa. Heidän täytyy alinomaan saada esiintyä. Monesti kyseessä on ilmiö, jota Fromm kutsuu vaihtokaupaksi. (Fromm 1964) Varakas mies houkuttelee itselleen kauni in nuoren naisen, joka tarvitsee miehen rahoja säilyttääkseen elintasonsa. Usein huomionherättämisvalinnan tehnyt pitää koko ajan silmällä myös muita mahdollisia kohteita, joilla saattaisi olla vielä parempi vaihtoarvo ja jolla siten hankkisi vieläkin lis ää arvostusta. (Lenneer-Axelson ym. 1980)
Partnerinvalinnan yhtenä vaikuttimena voi olla myös fetisismi. Tällä tarkoitetaan sitä, että määrätyt ihmisen kehon osat saavat erityisen merkityksen tunneperäisissä yhteyksissä. (Määttä 1995) Freudin mukaan fetismi on yleensä luonteeltaan seksuaalista , (Freud 1969) mutta Binet on sitä mieltä, että mukana on myös muita tuntemuksia kuten iloa, esteettistä nautintoa ja turvallisuuden tunnetta. Binetin tutkimuksien mukaan on hyvin tavallista, että ihmisiä kiehtovat tietyt toisen ihmisen olemuksen yksityis kohdat. Joitakuita vetävät puoleensa voimakkaasti ihmisen ulkonäköön tai persoonaan liittyvät ominaisuudet. Välttämättä fetissi- ihastus ei aiheuta syvempää kiintymistä vaan toimii juuri nähtävästi lähinnä vain yhtenä vaikuttimena, kun valinta tapahtuu. ( Binet 1976) Ulkonäöllä ja viehätysvoimalla on oma merkityksensä. Se joko työntää luotaan tai miellyttää ensi silmäyksellä. Ratkaiseva näyttäisi kuitenkin olla se kokonaisvaikutelma, minkä henkilö itsestään antaa. Monet tutkimukset ovat vahvistaneet, että ihmisestä säteilevä lämpö houkuttelee kosketukseen hänen kanssaan. (ref. Lenneer-Axelson ym. 1980)
Edellä esitettyjä eri valintatyyppejä tuskin esiintyy täysin puhtaina, vaan ne ovat usein ehkä tiedostamattomia ja toisiinsa kietoutuneita. Usein suoranainen sattuma on keskeinen vaikutin. Kaksi sattumalta tavannutta ihmistä saattaa rakastua toisiinsa, jos heissä on tiettyjä ominaispiirteitä, jos he tyydyttävät toistensa tarpeet ja pystyvät paljastamaan itsestään toiselle jotain sellaista, joka mahdollistaa syvemmän kontaktin. (Määttä 1995) Kyseinen prosessi saattaa edetä myös vähitellen tai huomaamatt a.Tärkeintä on luonnollisesti se, mitä tarpeita, odotuksia ja mielikuvia meillä itsellämme on tulevasta yhteiselämästä. (Lenneer-Axelson ym. 1980) Sattumaan perustuvaan valintaan voisi verrata myös erilaisia ulkopuolisen toimesta järjestettyjä tapaamisia. Tällöin esimerkiksi ystävä toimii välittäjänä. Toisaalta kaupallisuus on valtaamassa myös avioliittomarkkinoita. Henkilökohtaista-palstalla julkaistu lehtimainonta, videoesittely, elektroniset verkostot ja yksinäisten sinkkujen omat tapahtumat ovat esi merkkejä tästä. (Määttä 1995)
http://www.uta.fi/~le56153/love/love3.html
Sanotaan, että vakka kantensa valitsee. Tällöin puhutaan eräästä kumppanin valintaperustetyypistä, nimittäin samanlaisuusvalinnasta tai täydentämisvalinnasta, jotka ovat melko lähellä toisiaan. Ei voi johtua vain sattumasta, että ihmiset usein menevät naimisiin itsensä kaltaisen kanssa. Samankaltaisuudella tarkoitetaan tällöin esimerkiksi samannäköisyyttä, samanlaista lahjakkuutta, koulutusta, luonteenpiirteitä, harrastuksia, arvoja, asenteita ja uskonnollisia ja poliittisia näkemyksiä (ks. esim. Määtt ä 1995)
Useiden tutkimusten mukaan homogamia, kumppanin valinta samanlaisten ominaisuuksien perusteella, on dominoiva malli. Varsinkin täydentämisvalinnan ollessa kyseessä, kumppanin luonteenpiirteet näyttävät merkitsevän paljon. Tämän teorian mukaan nimittäin kumppanin valinta perustuu tarpeiden tyydyttämiseen siten, että kumppanien tarpeet ovat toisia tyydyttäviä. (ibid) Passiivinen henkilö etsii aktiivista ja hallitsevaa, puhelias vaiteliasta ja niin edelleen. Näin henkilö saa sitten mahdollisuuden toteutta a niitä luonteensa puolia, jotka ovat jääneet kehittymättä tai estyneet. Kuitenkin tällöin pitää tietää ajankohta, jolloin näitä asioita on asianomaisilta tiedusteltu, jotta voitaisiin päätellä, ovatko he tehneet valintansa samankaltaisuus- vai täydentämi svalintaa silmällä pitäen. Tutkimukset ovat nimittäin osoittaneet myös sen seikan, että ihmiset pitävät toisiaan hyvin samanlaisina silloin, kun he ovat vastarakastuneita tai kun he ovat eläneet kauan yhdessä.(ks. esim. Lenneer-Axelson ym. 1980)
Joskus ihanneminä voi ohjata rakastumista. Rakastumme ihmiseen, jolla on niitä ominaisuuksia, joita toivoisimme itsellämme olevan. Monet psykoanalyytikot esimerkiksi korostavat, että rakastumisen alkuunpanija on meidän oma persoonallisuutemme, oma ihan neminämme - haaveet ja toiveet siitä, minkälainen todella haluaisimme olla ja pyrkimyksemme tulla sellaiseksi. Tästä syystä panemme erityisesti merkille ne vastakkaista sukupuolta olevat ihmiset, joilla on niitä ominaisuuksia, joita itse haluaisimme. Kosk a rakastuminen merkitsee samastumista, me uskomme kevytmielisesti, että ne ominaisuudet, jotka kuvittelemme rakastetussamme olevan, täydentävät omaa epätäydellisyyttämme ja vahvistavat meitä. Pohjimmiltaan voidaan ajatella tällaisessa rakastumisessa oleva n myös kateutta sitä ihmistä kohtaan, jolla on jotain mitä meillä ei ole. Jos nimittäin tällainen suhde loppuu, nousee kateus pinnalle. Silloin tuntuu siltä kuin osa omaa itseämme katoaisi jonnekin, koska olemme koko ajan lainanneet toisen ominaisuuksia.( ibid)
Korvikevalinnan teemme usein silloin, kun yritämme löytää jonkun, joka eniten muistuttaa meille joskus aikaisemmin paljon merkinnyttä henkilöä. Freud arvelee, että ensi sijassa etsimme silloin vastakkaista sukupuolta olevalle vanhemmalle korvaajaa (Fre ud 1969). Murrosikäiset näyttävät valitsevan usein kumppanin, jossa on piirteitä vastakkaista sukupuolta olevasta vanhemmasta. Tämä kohde on samalla ikään kuin ylimenohenkilö, joka osaltaan auttaa nuorta vapautumaan vanhemmistaan. Toisaalta ihmiset, jotka ovat syystä tai toisesta jääneet joko ilman toista vanhempaa tai sitten jääneet riippuviksi heistä etsivät useammin korviketta vanhemmilleen ja valitsevat kumppanikseen ihmisiä, jotka ovat halukkaita kohtelemaan heitä kuin lapsia. Usein on todettu juuri miesten etsivän itselleen partneria, joka muistuttaa joko äitiä, siskoa tai tytärtä.(ibid)
Jos perheessä esimerkiksi isän ja tyttären välit ovat huonot, tytär saattaa vastalauseeksi valita miehen, joka on isän täydellinen vastakohta. Tällainen on niin kutsuttu vastakohtavalinta. Yleensä tällaisen valinnan tekeminen ei kuitenkaan suju ristiri idoitta. Monet hankaluudet, jotka leimasivat suhdetta vanhempaan, siirtyvät nyt vuorostaan partnerisuhteeseen. Avioerojen yhteydessä havaitaan usein myös tällaisia vastakohtavalintoja. Oltuaan avioliitossa täsmällisen, taloudellisissa asioissa tarkan ihmi sen kanssa, saattaa joku alkaa seurustella boheemisen, huolimattoman, impulsiivisen ihmisen kanssa. Tällaiset suhteet eivät kuitenkaan kestä useinkaan pitemmän päälle. Pikemminkin niitä voidaan pitää eräänä keinona itsensä löytämiseksi uudelleen.(ibid)
Kielteisen valinnan ollessa kyseessä ihminen hakee partneria, joko tietoisesti tai tietämättään, jolla on huonommat luonteenominaisuudet kuin hänellä itsellään ja koettaa tällä tavoin kasvattaa itsetuntoaan. Toinen osapuoli vuorostaan etsii valinnallaa n jotakuta itseään parempaa. Tällä tavoin saavutetaan keskinäinen tasapaino. Se, joka on valinnut kielteisesti, voi nyt vakuuttaa itselleen ja muille, että hän on heistä kahdesta parempi. Tämä näennäisesti parempi saa osakseen myös lähimmäistensä myötätun non kestäessään huonompaa kumppaniaan, joka kenties ilman tätä "parempaa" ei olisi selvinnytkään elämässään. (ibid)
Ihmiset, joiden on vaikea kokea aitoja tunteita ja osoittaa niitä päätyvät usein huomionherättämisvalintaan. Tällöin he valitsevat itselleen kumppanin, joka kohottaa heidän statustaan sekä muitten että omissa silmissä. (Määttä 1995) Pariskunta, jotka o vat valinneet toisensa huomionherättämisvalinnalla viihtyvät harvoin yksinomaan toistensa seurassa. Heidän täytyy alinomaan saada esiintyä. Monesti kyseessä on ilmiö, jota Fromm kutsuu vaihtokaupaksi. (Fromm 1964) Varakas mies houkuttelee itselleen kauni in nuoren naisen, joka tarvitsee miehen rahoja säilyttääkseen elintasonsa. Usein huomionherättämisvalinnan tehnyt pitää koko ajan silmällä myös muita mahdollisia kohteita, joilla saattaisi olla vielä parempi vaihtoarvo ja jolla siten hankkisi vieläkin lis ää arvostusta. (Lenneer-Axelson ym. 1980)
Partnerinvalinnan yhtenä vaikuttimena voi olla myös fetisismi. Tällä tarkoitetaan sitä, että määrätyt ihmisen kehon osat saavat erityisen merkityksen tunneperäisissä yhteyksissä. (Määttä 1995) Freudin mukaan fetismi on yleensä luonteeltaan seksuaalista , (Freud 1969) mutta Binet on sitä mieltä, että mukana on myös muita tuntemuksia kuten iloa, esteettistä nautintoa ja turvallisuuden tunnetta. Binetin tutkimuksien mukaan on hyvin tavallista, että ihmisiä kiehtovat tietyt toisen ihmisen olemuksen yksityis kohdat. Joitakuita vetävät puoleensa voimakkaasti ihmisen ulkonäköön tai persoonaan liittyvät ominaisuudet. Välttämättä fetissi- ihastus ei aiheuta syvempää kiintymistä vaan toimii juuri nähtävästi lähinnä vain yhtenä vaikuttimena, kun valinta tapahtuu. ( Binet 1976) Ulkonäöllä ja viehätysvoimalla on oma merkityksensä. Se joko työntää luotaan tai miellyttää ensi silmäyksellä. Ratkaiseva näyttäisi kuitenkin olla se kokonaisvaikutelma, minkä henkilö itsestään antaa. Monet tutkimukset ovat vahvistaneet, että ihmisestä säteilevä lämpö houkuttelee kosketukseen hänen kanssaan. (ref. Lenneer-Axelson ym. 1980)
Edellä esitettyjä eri valintatyyppejä tuskin esiintyy täysin puhtaina, vaan ne ovat usein ehkä tiedostamattomia ja toisiinsa kietoutuneita. Usein suoranainen sattuma on keskeinen vaikutin. Kaksi sattumalta tavannutta ihmistä saattaa rakastua toisiinsa, jos heissä on tiettyjä ominaispiirteitä, jos he tyydyttävät toistensa tarpeet ja pystyvät paljastamaan itsestään toiselle jotain sellaista, joka mahdollistaa syvemmän kontaktin. (Määttä 1995) Kyseinen prosessi saattaa edetä myös vähitellen tai huomaamatt a.Tärkeintä on luonnollisesti se, mitä tarpeita, odotuksia ja mielikuvia meillä itsellämme on tulevasta yhteiselämästä. (Lenneer-Axelson ym. 1980) Sattumaan perustuvaan valintaan voisi verrata myös erilaisia ulkopuolisen toimesta järjestettyjä tapaamisia. Tällöin esimerkiksi ystävä toimii välittäjänä. Toisaalta kaupallisuus on valtaamassa myös avioliittomarkkinoita. Henkilökohtaista-palstalla julkaistu lehtimainonta, videoesittely, elektroniset verkostot ja yksinäisten sinkkujen omat tapahtumat ovat esi merkkejä tästä. (Määttä 1995)
http://www.uta.fi/~le56153/love/love3.html
Vastaukset 2
Vanhimmat
En lukenu ku 2 riviä, koska pitkät copy&pastet alkaa oksettaan.
Minä ihastuin eilen.
Ensin kaveriporukalla syömässä. Sitten baariin. Tämä istuu yli tunnin siinä selvinpäin. Sitten se sanoo MULLE, että varmaan voittas mut biljardissa. Ei oo varmaa pelannu ku 2 kertaa elämänsä aikana. Sitten pelataan 1h. Sitten ne lähtee pikkuhiljaa kotio. Se nousee portaita ylös ja mulle iskee paniikki. Nyt se lähtee! Juoksen perään ja tökkään sitä selkään. "En edes ehtinyt kosia sua vielä!"
Se kääntyy ja tulee 2 askelmaa alaspäin, "Vielä ehdit...". Sitte menee paska housuun ja lupaan soittaa sille joskus. Sitten se lähtee. Istun ihan paiseessa 45 sekuntia pöydässä. Juoksen perään. Ne on kadonnu jo ulos. VITTU!
En usko että enää nähdään, se on 10v mua nuorempi. Soitan kuitenki ku lupasin. Sanon ehkä, että se on söpömpi ku 100 jänestä. 6v lisää ja olisin jo ettimässä rivitalonpätkää. Putkiteippiä ja käsiraudat. Olisin viikon Liisa-dieetillä, muuta en suuhuni laittais. Eli milläs perusteella sitä vakka sitä kantta kattelee? Ois kiva tietää.
niin tai juopumistilaisuudessa näkee valokuvan.Miehellä täydellinen parta. Parralla söpö kiinnityspinta. Pinnalla symppis sisus.Siis asia piffi.Valinta suoritettu.
Ja parrakas antautuu valittavaksi.