Aiemmin oli kirjoitus:
" Siellä jatkuvasti kovennetaan otetta työttömän kaulalla ja vaaditaan hengen pitämiksi tekeen orjatöitä. Missä ovat ne 50 000 uutta työpaikkaa mistä saa RAHAA? Siellä ne pelkät ylioppilaat, hitsarit, ex-urheilijat vetelee 4v. suurpalkkaa ja eivät saa mitään positiivista aikaan."
Minä kysyn: Työtön, mitä olet tehnyt työttömyytesi vähentämiseksi? Mitä olet tehnyt työllistymisesi eteen?
Valitettavasti nykyään pelkät puhtaat alusvaatteet ja Suomen kansalaisuus ei riitä työn saantiin.
Tällä palstalla työttömät kuulostavat joskus teini-ikäisiltä joilla on mielestään kaikki oikeudet muttei yhtään velvollisuuksia.
En ymmärrä työttömien pokkaa vaatia muita järjestämään heidän asiansa kuntoon. En tiedä muista, mutta meikäläisellä ei olisi kyllä ollut elämässäni päivääkään töitä jos olisin odottanut päättäjien niitä minulle järjestävän.
" Siellä jatkuvasti kovennetaan otetta työttömän kaulalla ja vaaditaan hengen pitämiksi tekeen orjatöitä. Missä ovat ne 50 000 uutta työpaikkaa mistä saa RAHAA? Siellä ne pelkät ylioppilaat, hitsarit, ex-urheilijat vetelee 4v. suurpalkkaa ja eivät saa mitään positiivista aikaan."
Minä kysyn: Työtön, mitä olet tehnyt työttömyytesi vähentämiseksi? Mitä olet tehnyt työllistymisesi eteen?
Valitettavasti nykyään pelkät puhtaat alusvaatteet ja Suomen kansalaisuus ei riitä työn saantiin.
Tällä palstalla työttömät kuulostavat joskus teini-ikäisiltä joilla on mielestään kaikki oikeudet muttei yhtään velvollisuuksia.
En ymmärrä työttömien pokkaa vaatia muita järjestämään heidän asiansa kuntoon. En tiedä muista, mutta meikäläisellä ei olisi kyllä ollut elämässäni päivääkään töitä jos olisin odottanut päättäjien niitä minulle järjestävän.
Vastaukset 55
Vanhimmat
olen työssä käyny ja ilman omaa syytä työtön.
Miten saisin itseni 20-30 vuotiaaksi?
Mieti, mitä ominaisuuksia työnantajat pitävät näissä "20-30 vuotiaissa" positiivisena?
Kyllä niissä nuorissa on jotain muutakin työnantajan mielestä kiinnostavaa kuin vain biologinen ikä.
muuttaa itseäni ja olenkin huolissani enempi työssäkäyvistä kolmekymppisistä aikuisista lapsista jotka tarvitsee minun työttömän tukea elämiseensä.
Kun ei rahat riitä töissä kaydessäkään.
Uudellenkin haluan kouluttautua vaikka vanhuuseläkkeelle pääsisin jo 4v päästä mutta hoidan myös lapsenlapsia ja muita vanhempia omaisia,olen talkootöitä tehny ja samaalla sairastan mutta?
kun eivät vielä kolmekymppisinä pärjää omillaan???? Todella avutonta sakkia.
Minun ikäiset ja minua vanhemmat (yli 40) saattavat olla kuulleet, että Suomessa on jopa laki, joka sanelee ehtoja työnantajalle, ei siis työntekijälle ja että tällainen munaus on vielä voimassakin.
Nuoremmat työntekijät ovat autuaan tietämättömiä.
Täälläkin joillakin on asennevika, ihan halutaan mukuloita niin kuin somaleilla ja muilla rikkailla kansoilla, eikä haluta muuttaa työn perässä vaikka asumaan telttaan Kilpisjärvelle. Ei myöskään haluta uhrata terveyttä työn takia.
Ihan outoja asenteita. Ihan kuin Neuvostoliitossa.
Sinä puhut nyt rumasti. Jos sinulla on itsellä asiat hyvin ja energiaa toisille jaettavaksi, voisit tukea ja auttaa silloin toisia, tuon loukkaavan käytöksen sijasta.
Kaikilla meillä on ollut vaikeuksia ja toivottomuutta, silloin tulee niitä synkkiä ajatuksia mieleen, ja ensisijaisesti silloin tulee ensimmäisenä itsesyytöksiä. Ei sinun tarvitse niitä enää kenellekkään työttömälle lisätä.
Työttömyyskausia on yleensä jokaisella elämässään jossain vaiheessa. Silloin tuntuu elämä kurjalta, oma-arvon tunto on nollassa ja kaikki tuntuu synkältä. Jokainen työtön syyllistää itseään, tietoisesti tai tiedostamattaan. Työvoimatoimisto, sukulaiset ja työssäolevat tuttavat pitävät siitä syyllistämisestä yleensä huolen. Sinun ei sitä tarvitse tehdä.
Mutta tukea antamalla voisit kannustaa muutoinkin kuin vain syyllistämällä. Kirjoittaisit edes kerran jollekin jonkin kauniin sanan, ehkä silloin voisi tapahtua sitä positiivista muutosta. Eikä vain työttömässä, vaan ehkä sinä itsekin kasvaisit ihmisenä.
Miksi ruokit työttömien huonoa oma-arvontuntoa? Minkä tyydytyksen saat yrittämällä alentaa, itsensä jo alentaneen, ihmisen?
yhden asbestin käsittelykurssiin kävin aikoinaan,siinä kaikki opiskelut amiksen jälkeen..en aio tehdä työmarkkinakelpoisuuteni eteen mitään niin kauan kuin olen ansiosidonnaisella jota iloa piisaa yli vuoden.
mitä SINÄ teit päästäksesi työmarkkinakelpoiseksi?paljon turhiakin opintoja,ehkä ruskea kieli ja hyvät suhteet?
Vain ystävällinen käytös riittää. Ei fyysinen terveys eikä rdes ulkonäkö ole esteenä silloin kun osaa käyttää sitä henkistä pääomaansa positiivisesti.
Kaikilta sitä löytyy, mutta jotkut tuhlaavat sen pienenkin henkisen kapasiteettinsä negatiiviseen käytökseen.
Jos minä tekisin kaikki työt niin mitäs sinä sitten tekisit?
Koska minä haluan jakaa työni sinulle ja haluan vain pienen siivun siitä(työmarkkinatuen) että sinä saat tehdä töitä luulisi sinun olevan tyytyväinen eikä marisevan kokoajan.
Tarkemmin ajatellen sinähän olet sen meille työttömille velkaa.
Äläkä roiku työajalla täällä netissä, tuotanto laskee ja pomon "paha silmä" voi huomata sen.
No, tuskinpa sinä nyt kaikkea työtä voisit minulta viedä.
Kerroppa miksi olisin työttömille mitään velkaa? Myönnän olevani velkaa työttömille jos saan yhdenkin järkevän perustelun väitteelle.
En roiku netissä työaikana, tuottavuuteni ei ole laskusuunnassa vaan päinvastoin ja pomoni on kaveri jonka kanssa käydään joskus oluella ja joskus kalassa joten en minä sitä "pahaa silmää" pelkää.
nuoleskelija.
Pahinta sorttia työmaalla.
Aivan hyvin pystyn korvaamaan sinutkin sen verran virtuoosi olen.
Sinä saat tehdä töitä koska me työttömät sallimme sen.
Kai sinä ymmärrät pomolle tarjota oluet ja kalassakin sinulla ei ole siiman päässä mitään ettet vahingossa saisi isompaa kuin pomosi?
Kehitän teemaa edelleen.
Pomon kanssa kalassa ollessa otat koukut pois vieheestäsi. Pomo saa koko ajan kalaa ja sinä vain harmittelet omaa huonoa onneasi. Mikäli kuitenkin siima esimerkiksi tarttuu kalan pyrstön ympärille, murphyn lakihan pätee näissä asioissa ja uhkaat saada pomon kalaa isomman vonkaleen, niin ota mukaan sakset, jolla huomaamatta leikkaat siiman poikki.
Pomosta otat kuvan kalan kanssa. Photoshopilla kymmenkertaistat kalan koon. Jaat kuvia työpaikalla ja pistät sen raamitettuna pöydällesi.
Sitten pomon kanssa oluella (sinä tarjoat, tietysti) harmittelet kovasti huonoa kalaonneasi. Pomon kalaonni johtuu taas taidosta. Nyt voi kuitenkin käydä niin, että muutaman kaljan jälkeen naiset kiinnostuvat sinusta muttei pomostasi. Koko urakka uhkaa valua hiekkaan. No ei se mitään, sinulla on siskosi numero ja sinä soitat siskosi paikalle flirttailemaan pomosi kanssa. Viis tietenkään siitä että hänellä on perhe.
Aivan ihanaa, olen nauranut makeasti pitkästä aikaa heti näin aamusta. Sinulla on sitä jotakin tuohon pitäis itsekkin pyrkiä. Kiva.Hih hih..
Asenteesi on aika surullinen: Esimieheen ei voi olla hyviä välejä vaan se on vain nuoleskelua.
Minulle esimieheni on työkaveri muiden joukossa ja hyvät välit työkavereihin helpottaa elämää töissä kummasti.
Kirjoittanut satoja hakemuksia ja käynyt lukuisissa haastatteluissa. Akateeminen, 43v nainen, joka puhuu 4 kieltä ja omaa lisäksi pari alempaakin tutkintoa ei vaan tule valituksi.
*Kiitos mielenkiinnosta yritystämme kohtaan, mutta valintamme ei kohdistunut teihin*
Revi siitä sitten viisastelija! Mitä ajattelit tehdä hyväkseni jotta työllistyn?
Luetteloa:
- lähettänyt 2-3 hakemusta, soitellut ja käynyt firmoissa kysymässä töitä
- lähtenyt alemalla palkalla töihin kun aiempi ansiotaso oli
- ollut määräaikais- ja osa-aikastöissä
- kolme ammatillista koulutusta
- kaikista kolmesta alasta työkokemusta
- ollut kaksi kertaa ilmaisharjoittelussa
- käynyt lisäkursseja ja myös opettanut muita
Ei näytä auttavan ansiotyön saannissa paljon nykyisin on ihan suhde- ja arpapeliä jos kunnon työpaikan saa.
- lähettänyt 2-3 hakemusta siis viikoittain
- tehnyt vapaaehtistyötä järjestöissä
Olen hakenut töitä ja ollut aikaajoin töissä. Muuta ei voi tehdä tuon eteen.
lähellä kuuttakymppiä ilman koulutusta oleva saa töitä kun ei saa edes hyvin koulutetu nuoremmat.
Työnvälityksessä saa ihmetellä kun niin paljon nuoria.
Minäpä vastaan:
Jäin työttömäksi kymmene vuotta sitten tehtyäni siihen asti jatkuvasti töitä elättäen itse itseni. Firma muutti pois paikkakunnalta ja irtisanoi henkilöstön lähtiessään.
En vielä siinä vaiheessa säikähtänyt, uskoin löytäväni heti uuden työn. Toisin kävi.
Kävin työvoimatoimiston kursseilla. Kävin suorittamassa kolmannen tutkinnon. Pääsin välillä yhdistelmätukipaikoille, kaksikin kertaa. Ottivat aina uuden yhdistelmätuetun tilalle, eivät jatkaneet. Meilläpäin työnantajat käyttävät vain yhdistelmätukilaisia, työharjoittelijoita ja halpatyövoimaa. "Oikeita" työpaikkoja ei juuri ole.
Kävin suorittamassa neljännen tutkinnon. Aloin menettää toivoni. Kirjoittelin yhä kymmeniä hakemuksia kuukaudessa: hain kunnalle, valtiolle, yksityiselle. Kaikkia mahdollisia töitä paitsi siivousta ja hoitotyötä (olen pahasti kemikaaleille ja pölylle allerginen, ja selkäni meni auto-onnettomuudessa sellaiseen kuntoon, että kaikkinainen nostelu on kielletty).
Ei ole tärpännyt. En pääse minnekään.
Nyt sain määräyksen tarjota itseäni työharjoitteluun kaikkiin tietyn alan paikkoihin. Minun pitää kirjoittaa kirjalliset hakemukset, joissa mainitsen, että minut saa ilmaiseksi töihin. Mikäli en pääse minnekään, joudun karenssiin. Mitä minä nyt teen?
Vastauksia on tullut "Valitettavasti resurssimme eivät riitä uuden työntekijän kouluttamiseen ja ohjaamiseen" "Meillä ei valitettavasti ole tarvetta minkäänlaiselle lisätyövoimalle".
Mitä minä inhimillisesti katsoenkaan voin enää tehdä? Tappaa itseni? Ajaa yön pimeydessä päin kalliota, pois tilastoista, etten ole enää kuluerä ja rasite tälle valtiolle? En tätä enää kauan jaksa. Samalla hoidan dementoituneen äitini ja sydänsairaan isäni asioita ja autan sisareni lastenlasten kuljetuksissa. Jotain hyödyllistä minäkin teen.
En ole jouten. Hoidan vanhojen sukulaisteni kauppa-asiat, autan heitä siivouksissa ja kuljetan vanhempiani lääkäriin, kauppaan ja erilaisiin hoitoihin.
Mitä minä vielä voin tehdä saadakseni töitä? Olen uudelleenkouluttautunut, pitänyt yllä osaamistani, tehnyt ilmaistöitä, tarjonnut itseäni ilmaiseksi töihin. Ei tärppää. Mitä minun SINUN mielestäsi pitäisi vielä tehdä?
Sinun tarinasi on yksi niista aivan luvattoman monista tragedioista, joita täällä työvoimapulasta(whhat??) kärsivässä Suomessa kulkee!
Sitä ei itse voi todellakaan uskoa, että 45-vuotiaana, kun lähtee luottavaisin mielin työnhakuun ja vieläpä kouluttaa itseään eteenpäin, että kukaan/mikään työnantaja ei enää kelpuuta!
Vaikka on parhaassa järjen ja työkyvyn voimissaan!
Olen aivan helevatan vittuuntunut kaikenmaailman nuoriin kauppatieteilijöihin ja muihin komeljanttareihin,jotka resurssoivat (=nitistävät) firmojen henkilöstöresursseja johonkin atomia pienenmpään olemattomuuteen. Aina ne mesoaa seminaareissaan ja power-point esitystensä loppukaneettina, että henkilöstökulut ovat liian suuri kuluerä. Jos vaan voitaisi, niin mieluusti ilman henkilöstöä painettais menemään.
Olen todella pahoillani sinun puolestasi, mutta älä missään nimessä käännä sitä auton keulaa mihinkään kallioleikkaukseen turhautumisessasi.
Välillä tulee "taisteluväsymys" tietysti, mutta yritä jaksaa löytää jotain hyvää ja palkitsevaa jostain tekemisestä aina joskus. Vaikka siitä työharjoittelusta, jonka toivottavasti löydät ja saat siitä toivottavasti jotain lisää itsellesi.
Itse olen muistellut aikoja menneitä ja olen näin jälkikäteen aivan raivoissani 90-luvun alun lamasta, jonka tunarit poliitikot ja Suomen Pankin johto ihan omalla kämmäilyllään saivat aikaiseksi. Sen laman jälkeen ei ole enää Suomi toipunut.Paniikissa myivät kokoomuksen mantran mukaan valtion yrityksiä pörssiin ja kattokaa nyt, mitä siellä tehdään.
Ei tee markkinavoimat hyvää, eikä se hyvinvointi valu alaspäin, niinkuin väitetään. Ei todellakaan.Ugh, olen puhunut.
Nyt on poliitikkojen vuoro tehtä jotain.
Mutta se on tabu, siitä ei saa puhua.
olin työkkärissä ilmoittautumassa,näin tyttäreni ystävän isoäidin myös asiakkaana.
Eli olen nyt jo 12 vuotta työtön,kaikki työt olen vastaanottanut,nyt ikää on jo hui,40,öööh,minäkin kohta mammastina siellä numerolapun kera penkillä odotan vuoroani.APUA.
Onko lukutaidossasi tai ymmärryksessäsi vikaa?
Eihän tällä palstalla muuta kirjoitellakkaan kuin päättäjiä ja työnantajia syytteleviä kirjoituksia.
"työmarkkinakelpoinen", kirjoitit seuraavaa jokin aika sitten (9.10.2006): "Okei, okei, peruutan sen verran, että kyllähän työttömäksi joutumiseen on varmasti syytä työnantajissakin...
No niin. Olen muuttanut kantaani vähemmän "uusliberaaliseen" suuntaan." http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=121&conference=4500000000000021&posting=22000000020245922
Mikä teitä työttömiä niin kiinnostaa tuossa syyllinen-syytön asetelmassa? Eikö ongelman ratkaisu olisi tärkeämpää kuin syyllisten etsintä?
No, kyllä minä sen ymmärrän, että syyllisten etsintä on helpompaa kuin työmarkkinakelpoisuuden kehittäminen ja työn hankinta.
On sinulla otsaa käydä täällä arvostelemassa toisten ihmisten elämää.
Jos et ole ollut työttömänä, ole nöyrästi kiitollinen. Jos et ole läheltä joutunut seuraamaan toisen itsetunnon murenemista ja turhautumista, itsemurha-aikeita ja masennuksen kehittymistä -- Kiitä Luojaasi.
Minulla on käynyt hyvä tuuri. Sain syntyä pääkaupunkiimme, ja olen aina saanut käydä töissä.
Toisin on puolisollani, joka joutui lyhyen oleskelun jälkeen palaamaan kotiseudulleen kun toisella vanhemmista on alzheimer, toisella dementia. Hän on nyt 9 vuotta ollut pitkäaikaistyöttömänä. Käynyt hankkimassa uudet tutkinnot, uudet koulutukset, ollut ilmaisessa työssä, työharjoittelussa, kirjoitellut satoja hakemuksia, ylläpitänyt osaamistaan. Turhaan. Ei tärppää. Täällä joku kiroitteli, millaista on olla 55 ja työtön niin pitkään. Minä en tiedä, miltä se tuntuu, mutta olen seurannut sivusta ja tiedän, kuinka se sattuu.
Sinä - työmarkkinakelponen -- et voi tietää. Sinä myös tyylikkäästi jätät kommentoimatta kaikki sellaiset viestit, joissa ihmiset kertovat perustellusti, miksi eivät ole töitä saaneet. Kas kun on mahdollista, että kovasta yrittämisestä huolimatta neljänkympin pyykin jälkeen ei enää töitä niin vain löydykään.
Itse olen 40-vuotias. Pakerran palvelualalla akateemisesti koulutettuna ja teen välillä freena ja ihan vapaa-ehtoistyönäkin oman alan töitä. Koskaan en tule saamaan yli kahden tuhannen euron palkkaa, mutta kiitän silti Luojaani tästäkin "vähästä". Sillä olen kuitenkin saanut ostettua itselleni ja puolisolleni kodin pk-seudulta.
Toivoisin näihin keskusteluihin enemmän inhimillisyyttä ja ymmärrystä. Miksi eivät ihmiset voi yksinkertaisesti ymmärtää, että ne ratikoissa ja puskissa ryyppäävät syrjäytyneet ihmispolot eivät tosiaankaan edusta valtaosaa työttömistä! Heidät kuuluisi sijoittaa aivan muihin tilastoihin.
Omalta työpaikaltani on siivottu 17 vuoden aikana nyt 15 yt-neuvotteluiden aikan useita satoja ihmisiä työttömiksi. Omia työkavereita on heitetty pihalle kuin jätesäkkejä. Omistaja kun vaihtuu, siinä heitetään ensin pois ne suurimmat kuluerät, eli ne ikälisien kerääjät. Sen jälkeen aletaan hankkia määräaikaisia taloon. Ulkoistetaan toimintoja ja yksinkertaistetaan työtehtäviä. Ei tarvitse maksaa niillekään, jotka jäävät jäljelle.
Oletko sinä työmarkkinakelpoinen ollut niin onnekas, että olet päässyt aina haluamaasi työpaikkaan? Niin minäkin alle 30-vuotiaana. Sen rajapyykin saavutettuani aloin saada työhaastatteluissa kummia katseita, kun ei ollut lapsia. Ja alkoivat kysellä lapsista. Eivätkä uskoneet, vaikka vakuuttelin, että niitä ei tule...
Minua surettaa sinun kylmä asenteesi. Miksi sinulta puuttuu täysin empatia, kyky asettua toisen asemaan? Miten ihmisestä voi tulla noin kylmä ja kova?
että työttömät vaietkoon ja kukaan kun ei valita niin ongelmaa ei ole
Olen pahoillani jos kirjoitukseni ovat loukanneet sinua tai muita vastaavassa tilanteessa eläviä.
Luulen, että tämän palstan kirjoittajista valtaosa on nuorempia ja työttömänä aivan muista syistä kuin puolisosi. Kirjoitukseni olen aina kohdistanut heille. Monet eivät ole tehneet kaikkea voitavaansa työllistymismahdollisuuksiensa parantamiseksi.
Oma tai läheisen sairaus tai onnettomuus voi tuoda mukanaan dramaattisia elämänmuutoksia eikä ikään perustuva syrjintäkään ole mitenkään tavatonta.
Toivoisin, että yhteiskunta ja talouselämä olisivat inhimillisempiä jotta ihmisen ei tarvitsisi käyttää kaikkia voimiaan työn saantiin ja työssä pysymiseen.
Toivon teille voimia ja kaikkea hyvää. (jos nyt meikäläisen toivotuksilla on mitään arvoa)
Kyllä valittaa saa. Mutta eikö olisi mukavanpaa hoitaa ongelma kuntoon niin ei tarvitsisi valittaa.
Mukava kun osasit pyytää anteeksi. Olet tainnut kehittyä ihmisenä viimeyön aikana. Vai mitä mukavaa sinulle yöllä on tapahtunut?
Aina olen osannut anteeksi pyytää jos aihetta on ollut.
Yhdessä tämän viestin keskustelussa todettiin:
"Olen uudelleenkouluttautunut, pitänyt yllä osaamistani, tehnyt ilmaistöitä, tarjonnut itseäni ilmaiseksi töihin. Ei tärppää. Mitä minun SINUN mielestäsi pitäisi vielä tehdä?"
Näin olen minäkin toiminut. Myös sijaisuuksia olen tehnyt ja pitänyt silläkin tavalla osaamistani yllä. Työtä vailla oleminen ei suinkaan tarkoita laiskuutta tai tyhmyyttä! Ehkä sinäkin pääset vielä joskus kokeilemaan tätä.
Miltä alueelta olet hakenut töitä?
Päijät-Häme, Itä-Uusimaa, Kymenlaakso, Etelä-Karjala
Sitä paitsi mitäs tilivelvollisia me muka sulle ollaan! Oli typerää edes vastata, olet niin ylenkatsova ja kaikkitietävä. Meidän elämästä et tiedä yhtään mitään.
Suhtaudun vain epäilevästi väittämään "kaikkeni olen tehnyt" tms. jolla haetaan itselle oikeutusta lopettaa yrittäminen ja siirtyä muiden syyttelyyn.
syyttelet ja syyllistät ihmisiä, joiden elämästä ja tekemisistä et tiedä mitään. Vai voitko muka väittää tietäväsi kaikkien Suomen työttömien asiat?? Jos näin väität, kehotan hakeutumaan heti psykiatrian lääkärin vastaanotolle. Hän varmaan määrää lääkityksen ja tarvittaessa vaaraa hoitopaikan, jotta pääsisit eroon harhoistasi. Varaa heti huomenna lääkärille aika!
Olen laihduttanut ja pitänyt itseni terveessä kunnossa. Työnantajalle sanonkin: "haluatteko palkata kaksi kantamaan 25 kg sokerisäkkiä vaiko vain minut?". (Haluaa palkata kaksi, eestiläistä ja puolalaista).
Olen myös kirjoittanut hakemuksia jotka ovat kadonneet mollin mustaan aukkoon. Minulla on ollut päällä paikkavahti. Olen ravannut työhönottohaistatteluissa. Olen hankkinut itselleni uuden ammatin.
Sanottakoon vielä, että olen myös osallistunut aktivointitoimenpiteisiin, mutta niitähän ei tehdä työttömyyden vähentämiseksi.
Orjatöistäkään en ole koskaan kieltäytynyt. Minulla on muhkea kokemus vapaaehtoistyöstä. Olen myös valmis muuttamaan toiselle paikkakunnalle.
Mites on koulutuksen laita? Oletko harkinnut uuden ammatin hankkimista koutuksen kautta?
Työvoimatoimistossa tykätään kyttyrää jos kouluttaudun, koska olen kuulemma tarpeeksi koulutettu. Koulutukseni kaiken kukkuraksi sattuu olemaan "työvoimapula"-alalta eli vanhustenhoidosta. Mutta sinne ei palkata kuin eestiläisiä kun niitä saa verovapaasti. Toivon, että kun verovapaus poistuu, eestiläiset potkitaan taas sinne Tali-Ihantalan taakse.
Työhönottohaastatteluissa taas sanotaan, että kouluttaudu lähihoitajaksi eli pitäisi lisää riskiä ottaa.
Haen töitä sekä yritän ajanmukaistaa koulutustani. Riittääkö tämä vastaus vittupäälle?
paljon kun omaiset huolehtii kaikesta eli vanhemmista ja lapsenlapsista,miksi sellaista syyllistetään joka työttömänä auttaa!
Voimaa ja ei ajeta kalliota päin!
Koulutuksen ajanmukaistaminen on hyvä mutta oletko ajatellut aivan uuden ammatin hankkimista?
Ei mielestäni kannata ainakaan vuositolkulla yrittää sellaisella koulutuksella jolla ei töitä näytä saavan.
työmarkkinakelpoinen
PaskaDuunia
Kirjoittanut: Duskapaanari 3.8.2006 klo 23.31
Paskaduunia haetaan kaikki käy minimipalkalla, maksimi verotuksella , paskat pyyhitään kaakelit kiillotetaan, tarjoa kaikki käy. niin pääsen nauttimaan työn hedelmistä .
on ainakin tehnyt jotain työllistyäkseen heh heh.
töitä nyt heti.
Ota lopputili ja hae.
Et saa.
Elämä opettaa sinuakin vielä.
Miksi hankkisin ehdoin tahdoin ongelmia itselleni irtisanoutumalla työstäni?
vielä aika muuttuu.
Kun pomo löytää nuoremman ja kauniimman ja halvemman.
Meikäläisen hommissa ei pitkälle pötki nuoruudella tai kauneudella. Jos homma ei hoidu niin se merkitsee sitä että bisnikset kärsii. Siinä ei paljon kauniit sääret auta kun liikevahto laskee kun lehmän häntä.
tekemään oikeita töitä.
Mitäköhän ne "oikeat" työt sitten olisi?
siivoojaksi.
Tällä hetkellä olet joko kaupparatsu tai jumppari.
Kumpi?
jo hakeutuisi hoitoon saatanan pässi! Olet muistaakseni terveydenhuoltoalalla töissä. Luulisi sieltä löytyvän lääkäri, joka sinullekin kirjoittaisi lääkettä tuohon pakkomielteeseesi. Jos lääkkeet ei kuitenkaan auta tapauksessasi, hyppää junan eteen tai vedä itsesi narun jatkoksi. SAATANAN RUNKKARI!
Minä en vastoo.. heheh
stressaappa sillä itteesi siellä yksiössä illat.
T.Nestori