Jokainen auppari on varmaan keksinyt joitakin loistavia keinoja tiettyihin arjen tilanteisiin, jotta niista selviydyttaisiin helpommin.
Kertokaas mita loistoideoita te olette keksineet. Tietysti samat temput eivat toimi kaikkiin lapsiin, mutta kuiteskin olis hauska kuulla! Ja voisi olla hyotya itse kullekin!:)
Itse keksin aiemmassa perheessani pitaa lasten kanssa mielikuvituksellisen ravintolaillan, kun vanhemmat lahtivat ulos. Vanhemmat lahtivat ulos joka torstai-ilta, joten lasten kanssa oikein odotettiin tuota, jotta paastiin syomaan iltapalamme 5 tahden ravintolaan. Ravintolaan paasi vain iltapuvussa eli siis pyjamassa:} ja joka viikko kaikilla lapsilla oli eri tehtavat. Tehtavia saattoi olla valaistuksesta ja musiikista huolehtiminen/tarjoilija/vahtimestari tai mita ikina vain keksimme! Kaikkien tuli kayttaytya erittain hyvin, kuten 5 tahden ravintolassa kayttaydytaan... Sitten hampaidenpesu oli iltapalan maksaminen:) Tuo oli siis oikea show:D
Kuulostaa varmaan tosi idioottimaiselta, mutta tuo todella toimi kolmikkoni kanssa! Kun vaihtoehtona olisivat olleet ovensuussa vanhempiensa peraan vasyneena itkevat lapset:-/
Kertokaas mita loistoideoita te olette keksineet. Tietysti samat temput eivat toimi kaikkiin lapsiin, mutta kuiteskin olis hauska kuulla! Ja voisi olla hyotya itse kullekin!:)
Itse keksin aiemmassa perheessani pitaa lasten kanssa mielikuvituksellisen ravintolaillan, kun vanhemmat lahtivat ulos. Vanhemmat lahtivat ulos joka torstai-ilta, joten lasten kanssa oikein odotettiin tuota, jotta paastiin syomaan iltapalamme 5 tahden ravintolaan. Ravintolaan paasi vain iltapuvussa eli siis pyjamassa:} ja joka viikko kaikilla lapsilla oli eri tehtavat. Tehtavia saattoi olla valaistuksesta ja musiikista huolehtiminen/tarjoilija/vahtimestari tai mita ikina vain keksimme! Kaikkien tuli kayttaytya erittain hyvin, kuten 5 tahden ravintolassa kayttaydytaan... Sitten hampaidenpesu oli iltapalan maksaminen:) Tuo oli siis oikea show:D
Kuulostaa varmaan tosi idioottimaiselta, mutta tuo todella toimi kolmikkoni kanssa! Kun vaihtoehtona olisivat olleet ovensuussa vanhempiensa peraan vasyneena itkevat lapset:-/
Vastaukset 9
Vanhimmat
Jos tuollaisia olisi enemman, olisi hankalia tapauksia puolet vahemman! Ainoastaan tosi idiootit vanhemmat eivat osaisi silti kayttaytya asianmukaisesti. Mutta se olisi sitten se haviavan pieni osa. Jaa ihmeessa ideoitasi muillekin, etta heilla olisi mukavampi homma! Kuitenkin siitahan kaikki lahtee, etta jaksaa olla positiivinen ja aloitekykyinen. Hei kaikki, muistakaa olla positiivisia, se on kaiken alku! Lopussa pitaa myos olla hyva tunnelma!
tämä ei ehkä ole mikään loistoidea, mutta perheessäni on 3-vuotias todella temperamenttinen tyttö, jonka kanssa KAIKKI arkipäivän jutut tuntuivat olevan yhtä tuskaa, koska mikään ei onnistunut kun ei huvita..
kuitenkin sovimme jossain vaiheessa että olemme ystävyksiä. ja nykyään hän aina kysyy sitten "do you love me, my friend?" (tietää kyllä nimenikin), mutta tuolla "my friend" saa paljon ainakin täällä aikaan, jos tyttö oikkuilee eikä halua tulla syömään, vaihtaa likaista paitaa tms. ainakun muistutan hälle että "you're my friend, aren't you?" niin kylläpä alkaa hommat sujua ja halauksia sadella :):)
tytön kanssa on myös vaikeaa olla babysitterinä, kun ei oikein mitenkään uni maista ilman äitiä ja pitäisi aina odottaa siihen asti, että äiti tulee. sanoin että hän voi nukkuesssaan odottaa, ja hän ei vielä ymmärrä tuota "jujua" tuossa vaan kasvot kirkastuu ja mielin kielin menee nukkumaan sitten heti kun sanon, että äidin odottaminen nukkuessakin on ihan toimivaa puuhaa :)
ja tuohon "you're my friend" -juttuun kuuluu sitten se, että usein tuollaisissa hankalissa tilanteissa sanoo myös että "i am you're friend, and you're mine, aren't you" :>
tyttö tykkää siitä kun kertoo että hänestä tykätään, vaikka hän vähän oikkuilisikin.
Meidan au pair on lastenhoidon ammattilainen (3 vuotinen tutkinto), ja tyokokemusta on.
Kuvittelimme etta han leikkisi lasten kanssa ja kavisi ulkona puistoissa jne. koska taalla on ollut jatkuvasti 20-25 lamminta ja aurinkoista. Tasta sovittiin tyosopimuksessa.
Mutta tama ammattilainen laittaa lapset aamulla television eteen kello 9.30 ja siina he ovat viela 17.30 kun tulen kotiin.
Mesetys, tupakanpoltto (josta ei muistanut mainita) ja kaljanjuonti ovat harrastukset. Ei kuulemma ole oikein kiinnostunut alastaan vaan haluaisi "jotain helpompaa hommaa".
Ehka vain vaadin liikaa vai mita mielta olette ?
oletko koskaan tiedustellut mitä päivän aikana perheessäsi tapahtuu? usein aamu alkaa kirjojen tai telkkarin kanssa kun aupair valmistaa aamupalaa yms. ja vastaavasti päivän touhujen ja ruokailuiden jälkeen tulee jossain vaiheessa vaihe, jolloin lapset mielellään hiljentyvät lepäämään esim juurikin telkkarin ääreen. eli vaikka näet heidät aamulla sekä illalla telkkarin ääressä, et välttämättä tiedä mitä kaikkea päivän aikana talossa tapahtuu.
voi toki olla, että päivä kuluu kokonaisuudessaan telkkarin vieressä ja siinä tapauksessa sinulla on aihetta kyllä asiasta mainita ja mahdollisesti palkata uusi aupair jos niikseen koet. keskustele ja selvitä aupairin kanssa kuinka asiat oikeasti.
No et todellakaan vaadi liikaa, jos itselläni olisi tuollainen auppari eikä asiat puhumalla paranisi niin en varmaan kovinkaan kauaa jaksaisi katsella, hän rikkoo sopimusta eikä silloin ole mitään syytä katsella sitä. Lapsethan siinä kärsivät. :/
LISÄÄ TÄLLAISIA PLIIDE!
kaikki neuvot on tarpeen.
Mutta hampaiden pesusta teimme myoskin hauskan tapahtuman:) En muista mika siita teki niin hauskan, mutta mina olin hullunkurinen hammaslaakari, joka pelkasi hammaspeikkoja. Kun lapsi tuli lahelle ja avasi suunsa, saikahdin ja aloin kovalla kiireella jahdata hammaspeikkoja kommentoiden koko ajan minne pain ne olivat karkaamassa. Esim. "voi ei! Nyt tuo yksi karkasi tuon hampaan taakse, ja tuo tuonne..." Kun kaikki hampaat oli huolellisesti harjattu ja jokainen hammaspeikko oli viemarissa, tehtiin iltapissat pottaan ja nauraa rohotettiin kaikki vieressa kun heitettiin ne vessanponttoon. Nain nimittain hammaspeikot saivat kurjan kohtalon viemarissa kaikkien kurjuuksien keskella:D
Mielikuvitusta sai kylla kayttaa koko ajan, silla olivat muuten aika vastahakoisia. Myos esim. 4v tytto joka rakasti kaikkia elaimia, toimi usein tahdotulla tavalla, kun aloin puhumaan hanelle kuin kissanpennulle. Jos han ei juonut maitoa, sanoin " Mutta pikku kissanpennun turkki tarvitsee maitoa jotta se pysyy pehmeana ja kiiltavana, vai mita luulet?" Joskus vaikeina aamuina vaatteet eivat tahtoneet menna paalle, niin piti kertoa ettei koiranpennun turkki ole viela tarpeeksi paksu tuohon saahan... Tai kun ei tahtonut kavella puistoon, laitettiin mielikuvitus kaulapanta ja talutusnaru, nain han kaveli vieressa. Jos jai jalkeen, nayttelin kiskaisevani narusta, ja han tuli hymyillen viereen (mitaan naruahan siis ei ollut).
Toivon ettei lapsille jaanyt mitaan pysyvia mielikuvitusmaailman ja todellisuuden erottamisvaikeuksia:) En usko, silla vaikka kaytin mielikuvitusta reippaasti ja heittaydyin hullusti joihinkin juttuihin, pidin rajan koko ajan. Muistin olla myos turvallinen aikuinen johon pystyi luottamaan. En myoskaan laskenut kaikkea leikiksi, vaan osasin tarpeentullen myos suuttua. Meilla oli usein hauskaa keskenamme ja vielakin naurattaa monet jutut mita tuli puuhattua.
Kuulemma vielakin puhuvat minusta ja se lammittaa!:)
Mutta kertokaas nyt vaan muutkin lisaa, silla uusin hoidokkini ei ole enaa leikki-iassa, niin mielellani lukisin muiden keinoja;)
siisti lukee!:) kyllahan lapsia on helppo toisaalta innostaa jos vaa itse jaksaa aina kayttaa mielikuvitusta ja keksia uutta...
mutta mulla onkin vaan sellanen ongelma ettei kielitaito ihan viela riita tollasee! tahan asti oon pelleilly mita vaa ja ilmeilly ja tehny itesta idiootin mutta lapset on nauranu kippurassa, ite oon kylla ollu vasyny joka paivan paatyttya...;)
meinaa vaan valilla olla silti ongelmia 3 vuotiaan tyton kanssa.. ja silloin aattelen etta voi etta kun osaisin enemman ranskaa!
mutta kiitti hyvista ideoista.:))