Kellopeliappelsiinista...

Oiskoha jotai beethovenii. ehkä sen 9.sinfonia, luulisin... no kiitti tiedosta kummiski.

se on vissii jotai beethovenia. sen 9.sinfonia muistaakseni, en kyl oo varma... kiitti tiedoista kumminki!

tietämätön... kirjoitti:

Oiskoha jotai beethovenii. ehkä sen 9.sinfonia, luulisin... no kiitti tiedosta kummiski.

taida olla. Valssi voisi olla kotoisin Rossinin "Varasteleva harakka" -alkusoitosta. Rossinin Wilhel Tell -alkusoittoa on käytetty siinä nopeutetussa ryhmäseksikohtauksessa. Edgar Elgarin viulumusiikkia oli jossain välissä.

Kubrickin elokuvissahan musiikki on sitten niin viimeisen päälle toimiva elementti. Hyvää mallia absoluuttisen saumattomasta yhteistyöstä kuvan ja musiikin välillä näimme tuossa viime sunnuntain "Barry Lyndonissa". Monet kohtaukset oli sommiteltu niin rytmiltään kuin tunnelmiltaan taustalla soivan musiikin kanssa "symbioosiin".

tietämätön... kirjoitti:

Oiskoha jotai beethovenii. ehkä sen 9.sinfonia, luulisin... no kiitti tiedosta kummiski.

taida olla. Valssi voisi olla kotoisin Rossinin "Varasteleva harakka" -alkusoitosta. Rossinin Wilhelm Tell -alkusoittoa on käytetty siinä nopeutetussa ryhmäseksikohtauksessa. Edgar Elgarin viulumusiikkia oli jossain välissä.

Kubrickin elokuvissahan musiikki on sitten niin viimeisen päälle toimiva elementti. Hyvää mallia absoluuttisen saumattomasta yhteistyöstä kuvan ja musiikin välillä näimme tuossa viime sunnuntain "Barry Lyndonissa". Monet kohtaukset oli sommiteltu niin rytmiltään kuin tunnelmiltaan taustalla soivan musiikin kanssa "symbioosiin".

se ei kirjoitti:

taida olla. Valssi voisi olla kotoisin Rossinin "Varasteleva harakka" -alkusoitosta. Rossinin Wilhel Tell -alkusoittoa on käytetty siinä nopeutetussa ryhmäseksikohtauksessa. Edgar Elgarin viulumusiikkia oli jossain välissä.

Kubrickin elokuvissahan musiikki on sitten niin viimeisen päälle toimiva elementti. Hyvää mallia absoluuttisen saumattomasta yhteistyöstä kuvan ja musiikin välillä näimme tuossa viime sunnuntain "Barry Lyndonissa". Monet kohtaukset oli sommiteltu niin rytmiltään kuin tunnelmiltaan taustalla soivan musiikin kanssa "symbioosiin".

Lue lisää

Näin on. Barry Lyndonin jouduin ikävä kyllä nauhoittamaan, joten siitä en osaa sanoa mitään. Joka tapauksessa, ainakin kp-appelsiinissa ja Hohdossa nuo musiikit ja äänet toimivat juuri kuvailemallasi tavalla. Hohtoon liittyy visuaalistakin kikkailua sen verran, että eräässä kohtauksessa Kubrick mm. käytti vain hiukan vääristävää linssiä jossain ahdistavaksi tarkoitettussa kohtauksessa. Linssi vääristää juuri sen verran, että katsoja huomaa ettei kaikki ole kohdallaan, mutta ei osaa arvioida, mikä kuvassa "klikkaa".

Kiitos vaan tuosta musiikkivinkistä. Beethovenia se tosiaankaan siinä tappelukohtauksessa ei ole. Jostain olen kyllä sen musiikin joskus tarkisanutkin, mutta enpä sitä tietenkään enää muista.

se ei kirjoitti:

taida olla. Valssi voisi olla kotoisin Rossinin "Varasteleva harakka" -alkusoitosta. Rossinin Wilhelm Tell -alkusoittoa on käytetty siinä nopeutetussa ryhmäseksikohtauksessa. Edgar Elgarin viulumusiikkia oli jossain välissä.

Kubrickin elokuvissahan musiikki on sitten niin viimeisen päälle toimiva elementti. Hyvää mallia absoluuttisen saumattomasta yhteistyöstä kuvan ja musiikin välillä näimme tuossa viime sunnuntain "Barry Lyndonissa". Monet kohtaukset oli sommiteltu niin rytmiltään kuin tunnelmiltaan taustalla soivan musiikin kanssa "symbioosiin".

Lue lisää

Teksti sisältää leffan ja kirjan juoni-paljastuksia....appy polly loggies for that,
droogs,bratties and ptitsas.

Leffa kolahti minulle nuorena, ja lujaa.
Kirjakin piti tietenkin lukea.
Hienoja teoksia molemmat.
Leffan loppua lainatakseni:
" I was cured allright" : )

Täsä sekavia ajatuksia leffasta kun videiden hajottua jäi tätä luppoaikaa.



Kyllä se on Rossinin varastelevan harakan alkusoitto siinä leffan alun raiskauskohtauksessa.

Ja Singing In The Rain on leffassa koska Alexia näytellyt Malcolm McDowell ei osannut ulkoa
laulaa mitään muutakaan laulua.

Unohtaa ei sovi myöskään Walter Carloksen tekemää musiikkia elokuvaan.
Elokuvan tunnari on Walterin käsialaa.Omien kappaleiden ohella Carlos soittaa ilmeisesti ensimmäisellä käytössä olevalla syntetisaattorilla Beethovenia (tietenkin)leffaan.Syntetaattorin käytön uranuurtajia maailmassa kuitenkin.Myöhemmin Walter vaihtoi sukupuolta (Wendy) ,joten älkää kuunnelko liikaa konemusiikkia,ei koskaan tiedä mihin se johtaa : )
Ja myös 2001-leffassa musiikki on saumattomasti yhteistyössä kuvan kanssa.Kellopelileffan levykauppakohtauksessa 2001-leffan soundtrack näyttää olevan myytävänä siellä,Beatlesin
Magical Mystery Tour-levyn ohella : )

Leffassa puhutaan nadsat-kieltä joka on englannin ja venäjän kielen slangista väännetty Burgessin oma viritys.

Anthony Burgess jonka kirjaan leffa perustuu ei saanut leffasta penniäkään ja ei tietenkään pitänyt Kubrikin versiosta.(lisää siitä edempänä)Burgess möi aikoinaan leffan oikeudet Mick Jaggerille rahapulassaan vaivaisella 500dollarilla.Alunperin Jaggerin ideana oli tehdä leffa jossa druugia olisi esittänyt Rolling Stones-yhtye. Burgess teki myöhemmin teatteriversion kirjasta missä Kubrikin näköset hyypiöt saivat kunnolla druugilta päin litsoa : )
Toivottavasti ei suomen teattereissa nähdä omaa
versiota Kellopeli appelsiinista,pääosassa
olisi kuitenkin Martti Suosalo.

Elokuvaa syytettiin liiallisesta väkivallasta llmestymisen aikoihin englannissa ja Kubrick sai useita tappouhkauksia leffan johdosta.Kubrick tästä tuohtuneena päätti että leffa saa tulla levitykseen englannissa vasta hänen kuolemansa jälkeen,ja näin myös kävi.Kubrick kuoli 1999.

Leffan kohtaus jossa kirjailija kirjoittaa kotona (home)"Clockwork Orangea" perustuu tositapahtumiin josta Burgess alunperin sai idean kirjaansa.(Elokuvan kohtauksessa Kubrick vääristelee tahallisesti asioita ,kuten esim. Hohto-leffassa Kubrick käytti vääristämiseen laajakulma-objektia.{Shelley Duvall rukoili ettei Kubrick käyttäisi laajakulmaa koska se rumentaa niin paljon}Tällä kertaa ennenkuin kirjailijan sekavassa päässä alkaa pikkuhiljaa valjeta kuka Alex loppujen lopuksi on ,vaihtelee astioiden paikat mites sattuu ja juodun viinin määrä lasissa vaihtuu mielipuolisesti kohtausten välillä tarkoituksena sekoittaa katsojan päätä.
[ heh..hieman sekava lisäys tähän väliin,mutta Kubrick-fanina en voinut vastustaa kiusausta hieman sekoittaa lukijan mieltä. ] )
Burgess asusteli Malesiassa toisen maailman sodan aikaan vaimonsa kanssa kun heidän asuntoonsa tunkeutui 4 amerikkalaista sotilasta,jotka pahoinpitelivät hänen vaimonsa aiheuttaen vaimolle keskenmenon.
Malesian kielellä Ourang (Orange)merkitsee miestä,joten kirjan nimi Kellopeli Appelsiini
on oikeastaan sanaleikki..
Kellopeli Hedelmä < ---> Kellopeli Mies .

Elokuvan lopussahan Alexista yritetään tehdä "kellopelimies",joo joo-mies ,joka tekee juuri sen mitä poliitikko haluaa hänen tekevän.
Ja mikä onkaan se miellyttävä virka joka oli
poliitikolla tarjolla Alexille?
Poliisin virka Alexin vanhojen druugakavereiden ,Dimin ja Georgien työtoverina.
Dimin poliisivirkamerkin numero oli 665 ja Georgien 667,joten Alexille oli varattu virkamerkki numero 666.

Mutta eihän Alex aivojaan narikkaan heittänyt.

Kirjan alkuperäisessä englantilaisessa versiossa Alex kasvaa aikuiseksi ja hylkää väkivallan kuin tarpeettoman lapsellisen lelun huoneen nurkkaan.
Kubrick käytti elokuvaan kirjan amerikkalaisen version loppua ,jossa Alex sanoo " I was cured allright" (Purcellin Queen Marylle tehdyn hautajaismusiikin soidessa taustalla) ja ilmiselvästi jatkaen häijyjä tekojaan.
Kubrick on sanonut että ei edes tiennyt että kirjassa on alunperin toisenlainen loppu,missä minun mielestä Kubrick kylläkin valehtelee.
Yleensä Kubrick teki mittavan taustatyön ennenkuin alkoi tehdä yhtäkään elokuvaansa.

Amerikkalaisen kirjallisuuden piirit pitivät englantilaista tyyliä siihen aikaan imelänä ja sen johdosta kustantaja jätti kirjasta pois ratkaisevan viimmeisen luvun.Tuntuu kyllä oudolta, maassa jossa ei saa vieläkään kirota tvssä,syytetään englantilaista kirjallisuutta imeläksi : o cal
1986 Burgess julkaisi Usa:ssa uusintaversion nimeltä :"A Clockwork Orange Resucked"
jonka esipuheessa Burgess painottaa kuinka tärkeä
on kirjan viimmeinen 21:s luku.Tässä ote esipuheesta:"21 is the symbol of human maturity, or used to be, since at 21 you got the vote and assumed adult responsibility,".."Novelists of my stamp are interested in what is called arithmology, meaning that number has to mean something in human terms when they handle it."

Jokatapauksessa,mielestäni Kubrickin tarkoituksena oli shokkeerata ja siinähän leffa onnistuu hyvin.Kriitikot sanoivat että Kubrick jätti viimmeisen luvun huomioimatta koska
amerikkalaiset halusivat niin.Amerikkalaiset haluavat meidän uskovan että ihminen ei voi muuttua.

Lukekaa kirja..mikään kirja joka loppuu sanoin "ja paskat" ei voi olla huono : )
Englanninkielisen version lukemiseen menee
tuhottomasti aikaa,amerikkalaista valitut palat-
versiota en suosittele.
Kirja on myös suomennettu.Vilkaisin Moog Konttisen suomennusta ja se vaikutti tosi hyvältä.Ilmeisesti painos on loppu kun en ole sitä mistään löytänyt.Kirjastosta varmaan löytyy.

Elokuva ja kirja jättää mielenkiintoisia asioita pohdittavaksi: esim. sijaitseeko seksin ja väkivallan alkuainekset samassa kohtaa aivoissa?
ei minun mielestä,mutta en ole vielä asiasta saanut selkoa.



Viddy Well, Little Brother, Viddy Well.
They blocked me, those bastards!



Joko sinusta on tehty joo joo-ihminen joka juoksee oravanpyörässä poliitikkojen määräämässä tahdissa ?
Avaa häkin ovi ja hyppää pois ennenkuin on liian myöhäistä !
Ihminen voi muuttua ,sanokoon amerikkalaiset mitä tahansa..
Vapaus ei minulle kuitenkaan merkitse sitä että pitäisi mätkiä turpaan kaikkia mikä liikkuu
vaan vapaus on sitä että ottaa aivot omaan käyttöönsä ja on valmis taistelemaan Babylonian pahoja voimia vastaan kaikin mahdollisin ja mahdottomin keinoin.

Kommunismi on haudattu Utopian mereen,
mutta ihmisillä on kuitenkin oikeus tasa-arvoon ja kunnon liksaan.
Sanokaa jyrkkä EI pätkätöille ja muille kapitalistien keksimille kusetuksille.

Hyvät druugat ja baabuskat
jos jo olette kellokortin orjia ,
kahdeksasta-neljään kapitalistien orjana,
muistakaa että ei kuitenkaan ole mitään syytä
alistua aivottomaksi zombieksi.

Muistakaa äänestää..
Jos olet alaikäinen voit ainakin painostaa
vanhempiasi äänestämään oikeata ehdokasta ..
tai ainakin ostamaan sen uuden ponin.

"Ihmisarvo ihmisille,
pörssiherrat kiikkiin,
keinotelkaa vaan,mutta,pliis,
älkää enää mun piikkiin"



Älkää jättäkö hyviä elokuvia katsomatta.

Älkää jättäkö hyviä kirjoja lukematta.

Älkää näprätkö liikaa tietokonetta,
vaan menkää ulos vaikka halaamaan puita
välillä.

Älkää vain kopsatko sitä musiikkia netistä,
vaan ostakaa hyviä levyja ja käykää
keikoilla kuuntelemassa musiikkia.

Laula se laulu,kirjoita se kirja,
se on systeemin kauhu !

Älkää unohtako vanhaa kunnon
sisään-ulos leikkiä.

Älkää uskoko kapitalistien paskanjauhantaa

Älkää juoko liikaa Korova Milkbarin
kylymää maitoa.
Kuten kuuluisa huumehörhö Timothy Leary sen
sanoo.."if you're going to do rocket fuel...
you better have a rocket engine"


Eläköön vallankumous !
Taistelu on alkanut...


Life is pain, anyone who says different
is selling something...



Tässä katkelmia kirjan lopusta teille laiskiaisille ,porvarin penikoille,
joille varmaan ruokakin pitää
laittaa suuhun valmiiksi pureskeltuna..

Olkaa hyvä......suu auki.....aaaa...

Perhaps that was it, I kept thinking. Perhaps I was getting too old for the sort of jeezny I had been leading, brothers. I was eighteen now, just gone. Eighteen was not a young age. At eighteen old Wolfgang Amadeus had written concertos and symphonies and operas and oratorios and all that cal, no, not cal, heavenly music. And then there was old Felix M. with his Midsummer Night's Dream Overture. And there were others. And there was this like French poet set by old Benjy Britt, who had done all his best poetry by the age of fifteen, O my brothers. Arthur, his first name. Eighteen was not all that young an age, then. But what was I going to do?

Walking the dark chill bastards of winter streets after ittying off from this chai and coffee mesto, I kept viddying like visions, like these cartoons in the gazettas. There was Your Humble Narrator Alex coming home from work to a good hot plate of dinner, and there was this ptitsa all welcoming and greeting like loving. But I could not viddy her all that horrorshow, brothers, I could not think who it might be. But I had this sudden very strong idea that if I walked into the room next to this room where the fire was burning away and my hot dinner laid on the table, there I should find what I really wanted, and now it all tied up, that picture scissored out of the gazetta and meeting old Pete like that. For in that other room in a cot was laying gurgling goo goo goo my son. Yes yes yes, brothers, my son. And now I felt this bolshy big hollow inside my plott, feeling very surprised too at myself. I knew what was happening, O my brothers. I was like growing up.

Yes yes yes, there it was. Youth must go, ah yes. But youth is only being in a way like it might be an animal. No, it is not just being an animal so much as being like one of these malenky toys you viddy being sold in the streets, like little chellovecks made out of tin and with a spring inside and then a winding handle on the outside and you wind it up grrr grrr grrr and off it itties, like walking, O my brothers. But it itties in a straight line and bangs straight into things bang bang and it cannot help what it is doing. Being young is like being like one of these malenky machines.

My son, my son. When I had my son I would explain all that to him when he was starry enough to like understand. But then I knew he would not understand or would not want to understand at all and would do all the veshches I had done, yes perhaps even killing some poor starry forella surrounded with mewing kots and koshkas, and I would not be able to really stop him. And nor would he be able to stop his own son, brothers. And so it would itty on to like the end of the world, round and round and round, like some bolshy gigantic like chelloveck, like old Bog Himself (by courtesy of Korova Milkbar) turning and turning and turning a vonny grahzny orange in his gigantic rookers.

But first of all, brothers, there was this veshch of finding some devotchka or other who would be a mother to this son. I would have to start on that tomorrow, I kept thinking. That was something like new to do. That was something I would have to get started on, a new like chapter beginning.

That's what it's going to be then, brothers, as I come to the like end of this tale. You have been everywhere with your little droog Alex, suffering with him, and you have viddied some of the most grahzny bratchnies old Bog ever made, all on to your old droog Alex. And all it was was that I was young. But now as I end this story, brothers, I am not young, not no longer, oh no. Alex like groweth up, oh yes.

But where I itty now, O my brothers, is all on my oddy knocky, where you cannot go. Tomorrow is all like sweet flowers and the turning vonny earth and the stars and the old Luna up there and your old droog Alex all on his oddy knocky seeking like a mate. And all that cal. A terrible grahzny vonny world, really, O my brothers. And so farewell from your little droog. And to all others in this story profound shooms of lip-music brrrrr. And they can kiss my sharries. But you, O my brothers, remember sometimes thy little Alex that was. Amen. And all that cal.



Laittakaa mielipiteitä..minä lähden maitobaariin.

Robert DeMojo kirjoitti:

Teksti sisältää leffan ja kirjan juoni-paljastuksia....appy polly loggies for that,
droogs,bratties and ptitsas.

Leffa kolahti minulle nuorena, ja lujaa.
Kirjakin piti tietenkin lukea.
Hienoja teoksia molemmat.
Leffan loppua lainatakseni:
" I was cured allright" : )

Täsä sekavia ajatuksia leffasta kun videiden hajottua jäi tätä luppoaikaa.



Kyllä se on Rossinin varastelevan harakan alkusoitto siinä leffan alun raiskauskohtauksessa.

Ja Singing In The Rain on leffassa koska Alexia näytellyt Malcolm McDowell ei osannut ulkoa
laulaa mitään muutakaan laulua.

Unohtaa ei sovi myöskään Walter Carloksen tekemää musiikkia elokuvaan.
Elokuvan tunnari on Walterin käsialaa.Omien kappaleiden ohella Carlos soittaa ilmeisesti ensimmäisellä käytössä olevalla syntetisaattorilla Beethovenia (tietenkin)leffaan.Syntetaattorin käytön uranuurtajia maailmassa kuitenkin.Myöhemmin Walter vaihtoi sukupuolta (Wendy) ,joten älkää kuunnelko liikaa konemusiikkia,ei koskaan tiedä mihin se johtaa : )
Ja myös 2001-leffassa musiikki on saumattomasti yhteistyössä kuvan kanssa.Kellopelileffan levykauppakohtauksessa 2001-leffan soundtrack näyttää olevan myytävänä siellä,Beatlesin
Magical Mystery Tour-levyn ohella : )

Leffassa puhutaan nadsat-kieltä joka on englannin ja venäjän kielen slangista väännetty Burgessin oma viritys.

Anthony Burgess jonka kirjaan leffa perustuu ei saanut leffasta penniäkään ja ei tietenkään pitänyt Kubrikin versiosta.(lisää siitä edempänä)Burgess möi aikoinaan leffan oikeudet Mick Jaggerille rahapulassaan vaivaisella 500dollarilla.Alunperin Jaggerin ideana oli tehdä leffa jossa druugia olisi esittänyt Rolling Stones-yhtye. Burgess teki myöhemmin teatteriversion kirjasta missä Kubrikin näköset hyypiöt saivat kunnolla druugilta päin litsoa : )
Toivottavasti ei suomen teattereissa nähdä omaa
versiota Kellopeli appelsiinista,pääosassa
olisi kuitenkin Martti Suosalo.

Elokuvaa syytettiin liiallisesta väkivallasta llmestymisen aikoihin englannissa ja Kubrick sai useita tappouhkauksia leffan johdosta.Kubrick tästä tuohtuneena päätti että leffa saa tulla levitykseen englannissa vasta hänen kuolemansa jälkeen,ja näin myös kävi.Kubrick kuoli 1999.

Leffan kohtaus jossa kirjailija kirjoittaa kotona (home)"Clockwork Orangea" perustuu tositapahtumiin josta Burgess alunperin sai idean kirjaansa.(Elokuvan kohtauksessa Kubrick vääristelee tahallisesti asioita ,kuten esim. Hohto-leffassa Kubrick käytti vääristämiseen laajakulma-objektia.{Shelley Duvall rukoili ettei Kubrick käyttäisi laajakulmaa koska se rumentaa niin paljon}Tällä kertaa ennenkuin kirjailijan sekavassa päässä alkaa pikkuhiljaa valjeta kuka Alex loppujen lopuksi on ,vaihtelee astioiden paikat mites sattuu ja juodun viinin määrä lasissa vaihtuu mielipuolisesti kohtausten välillä tarkoituksena sekoittaa katsojan päätä.
[ heh..hieman sekava lisäys tähän väliin,mutta Kubrick-fanina en voinut vastustaa kiusausta hieman sekoittaa lukijan mieltä. ] )
Burgess asusteli Malesiassa toisen maailman sodan aikaan vaimonsa kanssa kun heidän asuntoonsa tunkeutui 4 amerikkalaista sotilasta,jotka pahoinpitelivät hänen vaimonsa aiheuttaen vaimolle keskenmenon.
Malesian kielellä Ourang (Orange)merkitsee miestä,joten kirjan nimi Kellopeli Appelsiini
on oikeastaan sanaleikki..
Kellopeli Hedelmä < ---> Kellopeli Mies .

Elokuvan lopussahan Alexista yritetään tehdä "kellopelimies",joo joo-mies ,joka tekee juuri sen mitä poliitikko haluaa hänen tekevän.
Ja mikä onkaan se miellyttävä virka joka oli
poliitikolla tarjolla Alexille?
Poliisin virka Alexin vanhojen druugakavereiden ,Dimin ja Georgien työtoverina.
Dimin poliisivirkamerkin numero oli 665 ja Georgien 667,joten Alexille oli varattu virkamerkki numero 666.

Mutta eihän Alex aivojaan narikkaan heittänyt.

Kirjan alkuperäisessä englantilaisessa versiossa Alex kasvaa aikuiseksi ja hylkää väkivallan kuin tarpeettoman lapsellisen lelun huoneen nurkkaan.
Kubrick käytti elokuvaan kirjan amerikkalaisen version loppua ,jossa Alex sanoo " I was cured allright" (Purcellin Queen Marylle tehdyn hautajaismusiikin soidessa taustalla) ja ilmiselvästi jatkaen häijyjä tekojaan.
Kubrick on sanonut että ei edes tiennyt että kirjassa on alunperin toisenlainen loppu,missä minun mielestä Kubrick kylläkin valehtelee.
Yleensä Kubrick teki mittavan taustatyön ennenkuin alkoi tehdä yhtäkään elokuvaansa.

Amerikkalaisen kirjallisuuden piirit pitivät englantilaista tyyliä siihen aikaan imelänä ja sen johdosta kustantaja jätti kirjasta pois ratkaisevan viimmeisen luvun.Tuntuu kyllä oudolta, maassa jossa ei saa vieläkään kirota tvssä,syytetään englantilaista kirjallisuutta imeläksi : o cal
1986 Burgess julkaisi Usa:ssa uusintaversion nimeltä :"A Clockwork Orange Resucked"
jonka esipuheessa Burgess painottaa kuinka tärkeä
on kirjan viimmeinen 21:s luku.Tässä ote esipuheesta:"21 is the symbol of human maturity, or used to be, since at 21 you got the vote and assumed adult responsibility,".."Novelists of my stamp are interested in what is called arithmology, meaning that number has to mean something in human terms when they handle it."

Jokatapauksessa,mielestäni Kubrickin tarkoituksena oli shokkeerata ja siinähän leffa onnistuu hyvin.Kriitikot sanoivat että Kubrick jätti viimmeisen luvun huomioimatta koska
amerikkalaiset halusivat niin.Amerikkalaiset haluavat meidän uskovan että ihminen ei voi muuttua.

Lukekaa kirja..mikään kirja joka loppuu sanoin "ja paskat" ei voi olla huono : )
Englanninkielisen version lukemiseen menee
tuhottomasti aikaa,amerikkalaista valitut palat-
versiota en suosittele.
Kirja on myös suomennettu.Vilkaisin Moog Konttisen suomennusta ja se vaikutti tosi hyvältä.Ilmeisesti painos on loppu kun en ole sitä mistään löytänyt.Kirjastosta varmaan löytyy.

Elokuva ja kirja jättää mielenkiintoisia asioita pohdittavaksi: esim. sijaitseeko seksin ja väkivallan alkuainekset samassa kohtaa aivoissa?
ei minun mielestä,mutta en ole vielä asiasta saanut selkoa.



Viddy Well, Little Brother, Viddy Well.
They blocked me, those bastards!



Joko sinusta on tehty joo joo-ihminen joka juoksee oravanpyörässä poliitikkojen määräämässä tahdissa ?
Avaa häkin ovi ja hyppää pois ennenkuin on liian myöhäistä !
Ihminen voi muuttua ,sanokoon amerikkalaiset mitä tahansa..
Vapaus ei minulle kuitenkaan merkitse sitä että pitäisi mätkiä turpaan kaikkia mikä liikkuu
vaan vapaus on sitä että ottaa aivot omaan käyttöönsä ja on valmis taistelemaan Babylonian pahoja voimia vastaan kaikin mahdollisin ja mahdottomin keinoin.

Kommunismi on haudattu Utopian mereen,
mutta ihmisillä on kuitenkin oikeus tasa-arvoon ja kunnon liksaan.
Sanokaa jyrkkä EI pätkätöille ja muille kapitalistien keksimille kusetuksille.

Hyvät druugat ja baabuskat
jos jo olette kellokortin orjia ,
kahdeksasta-neljään kapitalistien orjana,
muistakaa että ei kuitenkaan ole mitään syytä
alistua aivottomaksi zombieksi.

Muistakaa äänestää..
Jos olet alaikäinen voit ainakin painostaa
vanhempiasi äänestämään oikeata ehdokasta ..
tai ainakin ostamaan sen uuden ponin.

"Ihmisarvo ihmisille,
pörssiherrat kiikkiin,
keinotelkaa vaan,mutta,pliis,
älkää enää mun piikkiin"



Älkää jättäkö hyviä elokuvia katsomatta.

Älkää jättäkö hyviä kirjoja lukematta.

Älkää näprätkö liikaa tietokonetta,
vaan menkää ulos vaikka halaamaan puita
välillä.

Älkää vain kopsatko sitä musiikkia netistä,
vaan ostakaa hyviä levyja ja käykää
keikoilla kuuntelemassa musiikkia.

Laula se laulu,kirjoita se kirja,
se on systeemin kauhu !

Älkää unohtako vanhaa kunnon
sisään-ulos leikkiä.

Älkää uskoko kapitalistien paskanjauhantaa

Älkää juoko liikaa Korova Milkbarin
kylymää maitoa.
Kuten kuuluisa huumehörhö Timothy Leary sen
sanoo.."if you're going to do rocket fuel...
you better have a rocket engine"


Eläköön vallankumous !
Taistelu on alkanut...


Life is pain, anyone who says different
is selling something...



Tässä katkelmia kirjan lopusta teille laiskiaisille ,porvarin penikoille,
joille varmaan ruokakin pitää
laittaa suuhun valmiiksi pureskeltuna..

Olkaa hyvä......suu auki.....aaaa...

Perhaps that was it, I kept thinking. Perhaps I was getting too old for the sort of jeezny I had been leading, brothers. I was eighteen now, just gone. Eighteen was not a young age. At eighteen old Wolfgang Amadeus had written concertos and symphonies and operas and oratorios and all that cal, no, not cal, heavenly music. And then there was old Felix M. with his Midsummer Night's Dream Overture. And there were others. And there was this like French poet set by old Benjy Britt, who had done all his best poetry by the age of fifteen, O my brothers. Arthur, his first name. Eighteen was not all that young an age, then. But what was I going to do?

Walking the dark chill bastards of winter streets after ittying off from this chai and coffee mesto, I kept viddying like visions, like these cartoons in the gazettas. There was Your Humble Narrator Alex coming home from work to a good hot plate of dinner, and there was this ptitsa all welcoming and greeting like loving. But I could not viddy her all that horrorshow, brothers, I could not think who it might be. But I had this sudden very strong idea that if I walked into the room next to this room where the fire was burning away and my hot dinner laid on the table, there I should find what I really wanted, and now it all tied up, that picture scissored out of the gazetta and meeting old Pete like that. For in that other room in a cot was laying gurgling goo goo goo my son. Yes yes yes, brothers, my son. And now I felt this bolshy big hollow inside my plott, feeling very surprised too at myself. I knew what was happening, O my brothers. I was like growing up.

Yes yes yes, there it was. Youth must go, ah yes. But youth is only being in a way like it might be an animal. No, it is not just being an animal so much as being like one of these malenky toys you viddy being sold in the streets, like little chellovecks made out of tin and with a spring inside and then a winding handle on the outside and you wind it up grrr grrr grrr and off it itties, like walking, O my brothers. But it itties in a straight line and bangs straight into things bang bang and it cannot help what it is doing. Being young is like being like one of these malenky machines.

My son, my son. When I had my son I would explain all that to him when he was starry enough to like understand. But then I knew he would not understand or would not want to understand at all and would do all the veshches I had done, yes perhaps even killing some poor starry forella surrounded with mewing kots and koshkas, and I would not be able to really stop him. And nor would he be able to stop his own son, brothers. And so it would itty on to like the end of the world, round and round and round, like some bolshy gigantic like chelloveck, like old Bog Himself (by courtesy of Korova Milkbar) turning and turning and turning a vonny grahzny orange in his gigantic rookers.

But first of all, brothers, there was this veshch of finding some devotchka or other who would be a mother to this son. I would have to start on that tomorrow, I kept thinking. That was something like new to do. That was something I would have to get started on, a new like chapter beginning.

That's what it's going to be then, brothers, as I come to the like end of this tale. You have been everywhere with your little droog Alex, suffering with him, and you have viddied some of the most grahzny bratchnies old Bog ever made, all on to your old droog Alex. And all it was was that I was young. But now as I end this story, brothers, I am not young, not no longer, oh no. Alex like groweth up, oh yes.

But where I itty now, O my brothers, is all on my oddy knocky, where you cannot go. Tomorrow is all like sweet flowers and the turning vonny earth and the stars and the old Luna up there and your old droog Alex all on his oddy knocky seeking like a mate. And all that cal. A terrible grahzny vonny world, really, O my brothers. And so farewell from your little droog. And to all others in this story profound shooms of lip-music brrrrr. And they can kiss my sharries. But you, O my brothers, remember sometimes thy little Alex that was. Amen. And all that cal.



Laittakaa mielipiteitä..minä lähden maitobaariin.

Lue lisää

Olipa siinä analyysiä ja juttua kerrakseen.

TUota...missä kohdassa Hohdossa sitä kuuluisaa "vähän vääristävää" linssiä käytetään?

Robert DeMojo kirjoitti:

Teksti sisältää leffan ja kirjan juoni-paljastuksia....appy polly loggies for that,
droogs,bratties and ptitsas.

Leffa kolahti minulle nuorena, ja lujaa.
Kirjakin piti tietenkin lukea.
Hienoja teoksia molemmat.
Leffan loppua lainatakseni:
" I was cured allright" : )

Täsä sekavia ajatuksia leffasta kun videiden hajottua jäi tätä luppoaikaa.



Kyllä se on Rossinin varastelevan harakan alkusoitto siinä leffan alun raiskauskohtauksessa.

Ja Singing In The Rain on leffassa koska Alexia näytellyt Malcolm McDowell ei osannut ulkoa
laulaa mitään muutakaan laulua.

Unohtaa ei sovi myöskään Walter Carloksen tekemää musiikkia elokuvaan.
Elokuvan tunnari on Walterin käsialaa.Omien kappaleiden ohella Carlos soittaa ilmeisesti ensimmäisellä käytössä olevalla syntetisaattorilla Beethovenia (tietenkin)leffaan.Syntetaattorin käytön uranuurtajia maailmassa kuitenkin.Myöhemmin Walter vaihtoi sukupuolta (Wendy) ,joten älkää kuunnelko liikaa konemusiikkia,ei koskaan tiedä mihin se johtaa : )
Ja myös 2001-leffassa musiikki on saumattomasti yhteistyössä kuvan kanssa.Kellopelileffan levykauppakohtauksessa 2001-leffan soundtrack näyttää olevan myytävänä siellä,Beatlesin
Magical Mystery Tour-levyn ohella : )

Leffassa puhutaan nadsat-kieltä joka on englannin ja venäjän kielen slangista väännetty Burgessin oma viritys.

Anthony Burgess jonka kirjaan leffa perustuu ei saanut leffasta penniäkään ja ei tietenkään pitänyt Kubrikin versiosta.(lisää siitä edempänä)Burgess möi aikoinaan leffan oikeudet Mick Jaggerille rahapulassaan vaivaisella 500dollarilla.Alunperin Jaggerin ideana oli tehdä leffa jossa druugia olisi esittänyt Rolling Stones-yhtye. Burgess teki myöhemmin teatteriversion kirjasta missä Kubrikin näköset hyypiöt saivat kunnolla druugilta päin litsoa : )
Toivottavasti ei suomen teattereissa nähdä omaa
versiota Kellopeli appelsiinista,pääosassa
olisi kuitenkin Martti Suosalo.

Elokuvaa syytettiin liiallisesta väkivallasta llmestymisen aikoihin englannissa ja Kubrick sai useita tappouhkauksia leffan johdosta.Kubrick tästä tuohtuneena päätti että leffa saa tulla levitykseen englannissa vasta hänen kuolemansa jälkeen,ja näin myös kävi.Kubrick kuoli 1999.

Leffan kohtaus jossa kirjailija kirjoittaa kotona (home)"Clockwork Orangea" perustuu tositapahtumiin josta Burgess alunperin sai idean kirjaansa.(Elokuvan kohtauksessa Kubrick vääristelee tahallisesti asioita ,kuten esim. Hohto-leffassa Kubrick käytti vääristämiseen laajakulma-objektia.{Shelley Duvall rukoili ettei Kubrick käyttäisi laajakulmaa koska se rumentaa niin paljon}Tällä kertaa ennenkuin kirjailijan sekavassa päässä alkaa pikkuhiljaa valjeta kuka Alex loppujen lopuksi on ,vaihtelee astioiden paikat mites sattuu ja juodun viinin määrä lasissa vaihtuu mielipuolisesti kohtausten välillä tarkoituksena sekoittaa katsojan päätä.
[ heh..hieman sekava lisäys tähän väliin,mutta Kubrick-fanina en voinut vastustaa kiusausta hieman sekoittaa lukijan mieltä. ] )
Burgess asusteli Malesiassa toisen maailman sodan aikaan vaimonsa kanssa kun heidän asuntoonsa tunkeutui 4 amerikkalaista sotilasta,jotka pahoinpitelivät hänen vaimonsa aiheuttaen vaimolle keskenmenon.
Malesian kielellä Ourang (Orange)merkitsee miestä,joten kirjan nimi Kellopeli Appelsiini
on oikeastaan sanaleikki..
Kellopeli Hedelmä < ---> Kellopeli Mies .

Elokuvan lopussahan Alexista yritetään tehdä "kellopelimies",joo joo-mies ,joka tekee juuri sen mitä poliitikko haluaa hänen tekevän.
Ja mikä onkaan se miellyttävä virka joka oli
poliitikolla tarjolla Alexille?
Poliisin virka Alexin vanhojen druugakavereiden ,Dimin ja Georgien työtoverina.
Dimin poliisivirkamerkin numero oli 665 ja Georgien 667,joten Alexille oli varattu virkamerkki numero 666.

Mutta eihän Alex aivojaan narikkaan heittänyt.

Kirjan alkuperäisessä englantilaisessa versiossa Alex kasvaa aikuiseksi ja hylkää väkivallan kuin tarpeettoman lapsellisen lelun huoneen nurkkaan.
Kubrick käytti elokuvaan kirjan amerikkalaisen version loppua ,jossa Alex sanoo " I was cured allright" (Purcellin Queen Marylle tehdyn hautajaismusiikin soidessa taustalla) ja ilmiselvästi jatkaen häijyjä tekojaan.
Kubrick on sanonut että ei edes tiennyt että kirjassa on alunperin toisenlainen loppu,missä minun mielestä Kubrick kylläkin valehtelee.
Yleensä Kubrick teki mittavan taustatyön ennenkuin alkoi tehdä yhtäkään elokuvaansa.

Amerikkalaisen kirjallisuuden piirit pitivät englantilaista tyyliä siihen aikaan imelänä ja sen johdosta kustantaja jätti kirjasta pois ratkaisevan viimmeisen luvun.Tuntuu kyllä oudolta, maassa jossa ei saa vieläkään kirota tvssä,syytetään englantilaista kirjallisuutta imeläksi : o cal
1986 Burgess julkaisi Usa:ssa uusintaversion nimeltä :"A Clockwork Orange Resucked"
jonka esipuheessa Burgess painottaa kuinka tärkeä
on kirjan viimmeinen 21:s luku.Tässä ote esipuheesta:"21 is the symbol of human maturity, or used to be, since at 21 you got the vote and assumed adult responsibility,".."Novelists of my stamp are interested in what is called arithmology, meaning that number has to mean something in human terms when they handle it."

Jokatapauksessa,mielestäni Kubrickin tarkoituksena oli shokkeerata ja siinähän leffa onnistuu hyvin.Kriitikot sanoivat että Kubrick jätti viimmeisen luvun huomioimatta koska
amerikkalaiset halusivat niin.Amerikkalaiset haluavat meidän uskovan että ihminen ei voi muuttua.

Lukekaa kirja..mikään kirja joka loppuu sanoin "ja paskat" ei voi olla huono : )
Englanninkielisen version lukemiseen menee
tuhottomasti aikaa,amerikkalaista valitut palat-
versiota en suosittele.
Kirja on myös suomennettu.Vilkaisin Moog Konttisen suomennusta ja se vaikutti tosi hyvältä.Ilmeisesti painos on loppu kun en ole sitä mistään löytänyt.Kirjastosta varmaan löytyy.

Elokuva ja kirja jättää mielenkiintoisia asioita pohdittavaksi: esim. sijaitseeko seksin ja väkivallan alkuainekset samassa kohtaa aivoissa?
ei minun mielestä,mutta en ole vielä asiasta saanut selkoa.



Viddy Well, Little Brother, Viddy Well.
They blocked me, those bastards!



Joko sinusta on tehty joo joo-ihminen joka juoksee oravanpyörässä poliitikkojen määräämässä tahdissa ?
Avaa häkin ovi ja hyppää pois ennenkuin on liian myöhäistä !
Ihminen voi muuttua ,sanokoon amerikkalaiset mitä tahansa..
Vapaus ei minulle kuitenkaan merkitse sitä että pitäisi mätkiä turpaan kaikkia mikä liikkuu
vaan vapaus on sitä että ottaa aivot omaan käyttöönsä ja on valmis taistelemaan Babylonian pahoja voimia vastaan kaikin mahdollisin ja mahdottomin keinoin.

Kommunismi on haudattu Utopian mereen,
mutta ihmisillä on kuitenkin oikeus tasa-arvoon ja kunnon liksaan.
Sanokaa jyrkkä EI pätkätöille ja muille kapitalistien keksimille kusetuksille.

Hyvät druugat ja baabuskat
jos jo olette kellokortin orjia ,
kahdeksasta-neljään kapitalistien orjana,
muistakaa että ei kuitenkaan ole mitään syytä
alistua aivottomaksi zombieksi.

Muistakaa äänestää..
Jos olet alaikäinen voit ainakin painostaa
vanhempiasi äänestämään oikeata ehdokasta ..
tai ainakin ostamaan sen uuden ponin.

"Ihmisarvo ihmisille,
pörssiherrat kiikkiin,
keinotelkaa vaan,mutta,pliis,
älkää enää mun piikkiin"



Älkää jättäkö hyviä elokuvia katsomatta.

Älkää jättäkö hyviä kirjoja lukematta.

Älkää näprätkö liikaa tietokonetta,
vaan menkää ulos vaikka halaamaan puita
välillä.

Älkää vain kopsatko sitä musiikkia netistä,
vaan ostakaa hyviä levyja ja käykää
keikoilla kuuntelemassa musiikkia.

Laula se laulu,kirjoita se kirja,
se on systeemin kauhu !

Älkää unohtako vanhaa kunnon
sisään-ulos leikkiä.

Älkää uskoko kapitalistien paskanjauhantaa

Älkää juoko liikaa Korova Milkbarin
kylymää maitoa.
Kuten kuuluisa huumehörhö Timothy Leary sen
sanoo.."if you're going to do rocket fuel...
you better have a rocket engine"


Eläköön vallankumous !
Taistelu on alkanut...


Life is pain, anyone who says different
is selling something...



Tässä katkelmia kirjan lopusta teille laiskiaisille ,porvarin penikoille,
joille varmaan ruokakin pitää
laittaa suuhun valmiiksi pureskeltuna..

Olkaa hyvä......suu auki.....aaaa...

Perhaps that was it, I kept thinking. Perhaps I was getting too old for the sort of jeezny I had been leading, brothers. I was eighteen now, just gone. Eighteen was not a young age. At eighteen old Wolfgang Amadeus had written concertos and symphonies and operas and oratorios and all that cal, no, not cal, heavenly music. And then there was old Felix M. with his Midsummer Night's Dream Overture. And there were others. And there was this like French poet set by old Benjy Britt, who had done all his best poetry by the age of fifteen, O my brothers. Arthur, his first name. Eighteen was not all that young an age, then. But what was I going to do?

Walking the dark chill bastards of winter streets after ittying off from this chai and coffee mesto, I kept viddying like visions, like these cartoons in the gazettas. There was Your Humble Narrator Alex coming home from work to a good hot plate of dinner, and there was this ptitsa all welcoming and greeting like loving. But I could not viddy her all that horrorshow, brothers, I could not think who it might be. But I had this sudden very strong idea that if I walked into the room next to this room where the fire was burning away and my hot dinner laid on the table, there I should find what I really wanted, and now it all tied up, that picture scissored out of the gazetta and meeting old Pete like that. For in that other room in a cot was laying gurgling goo goo goo my son. Yes yes yes, brothers, my son. And now I felt this bolshy big hollow inside my plott, feeling very surprised too at myself. I knew what was happening, O my brothers. I was like growing up.

Yes yes yes, there it was. Youth must go, ah yes. But youth is only being in a way like it might be an animal. No, it is not just being an animal so much as being like one of these malenky toys you viddy being sold in the streets, like little chellovecks made out of tin and with a spring inside and then a winding handle on the outside and you wind it up grrr grrr grrr and off it itties, like walking, O my brothers. But it itties in a straight line and bangs straight into things bang bang and it cannot help what it is doing. Being young is like being like one of these malenky machines.

My son, my son. When I had my son I would explain all that to him when he was starry enough to like understand. But then I knew he would not understand or would not want to understand at all and would do all the veshches I had done, yes perhaps even killing some poor starry forella surrounded with mewing kots and koshkas, and I would not be able to really stop him. And nor would he be able to stop his own son, brothers. And so it would itty on to like the end of the world, round and round and round, like some bolshy gigantic like chelloveck, like old Bog Himself (by courtesy of Korova Milkbar) turning and turning and turning a vonny grahzny orange in his gigantic rookers.

But first of all, brothers, there was this veshch of finding some devotchka or other who would be a mother to this son. I would have to start on that tomorrow, I kept thinking. That was something like new to do. That was something I would have to get started on, a new like chapter beginning.

That's what it's going to be then, brothers, as I come to the like end of this tale. You have been everywhere with your little droog Alex, suffering with him, and you have viddied some of the most grahzny bratchnies old Bog ever made, all on to your old droog Alex. And all it was was that I was young. But now as I end this story, brothers, I am not young, not no longer, oh no. Alex like groweth up, oh yes.

But where I itty now, O my brothers, is all on my oddy knocky, where you cannot go. Tomorrow is all like sweet flowers and the turning vonny earth and the stars and the old Luna up there and your old droog Alex all on his oddy knocky seeking like a mate. And all that cal. A terrible grahzny vonny world, really, O my brothers. And so farewell from your little droog. And to all others in this story profound shooms of lip-music brrrrr. And they can kiss my sharries. But you, O my brothers, remember sometimes thy little Alex that was. Amen. And all that cal.



Laittakaa mielipiteitä..minä lähden maitobaariin.

Lue lisää

ovat sillä lailla monitulkintaisia ja synteettisiä että ne kokoavat monen tason todellisuutta samaan tarinaan tai jopa yksittäiseen kohtaukseen. Mukana on myyttiainesta, symbolista sisältöä, historiallista ainesta, kirjallisuusviittauksia, aktuellia poliittista ja yhteiskunnallista keskustelua, psykologiaa, jne, jne - ja kaikki tämä konstruktiivisena, älyllisen analyysin kestävänä, tietoisena sovitelmana, ei yksinomaan intuitiivisesti visioituna.

Esimerkiksi nimi "Kellopeli appelsiini" kätkee luultavasti sisäänsä useampia tulkintoja kuin osaamme kuvitella. Sen lisäksi mitä edellä kerrotaan Burgessiin ja hänen kirjaansa liittyen, sanalla "kellopeli" on mm. historiallinen tausta.

Ensimmäiset kellot kehitettiin samanlaisista rataskoneistoista joilla soittorasioiden nuket pyörivät, ja historiallinen ajankohta sijoittuu tuonne uuden ajan alkuun, jolloin mekaniikka muutoinkin astui maailmankuvaan. Samaan aikaan Descartes teki kahtiajaon ruumiiseen ja sieluun, ja siitä lähtien ihmistä on pidetty toisaalta koneistona, toisaalta kuolemattoman sielun ja vapaan tahdon omaavana olentona. Tämä kaksijakoisuus on vielä Kellopeliappelsiinin kysymyksenasettelussa olemassa: voidaanko ihmistä käsitellä kuin konetta, johon "ohjelmoidaan" moraalinen käyttäytyminen, vai voiko aito hyvyys, kuten vankilan pappi elokuvassa sanoo, "syntyä vain ihmisen sisältä".

Tältä kantilta siis kellopeli ja appelsiini ovat vastakohtapari, ja nimi saattaisi siis viitata siihen, että tarinassa ne yritetään saada väkisin toimimaan yhtenä. Suunnitelmaa ajavat alunalkaen poliitikot, ja elokuvan loppu osoittaa, että menipä homma syteen tai saveen, poliitikot luistelevat lopulta aina päällimmäisiksi. Kubrickin käsitys poliitikoista ei ollut imarteleva, kuten ei sotilaistakaan.

Burgessin tarinaa käsitellessään Kubrick on mahdollisesti saanut taustaa myös tuolloin ajankohtaisista kontrovertin psykologin Hans J Eysenckin julkisuuteen tulleista kokeista, joissa tämä oli yrittänyt mm. ehdollistaa vuoteenkastelijoita heräämään kytkemällä patjaan sähköpatterin, jolloin sähköä hyvin johtava virtsa yhdisti virtapiirin antaen nukkujalle sähköiskun. Eysenck piti menetelmää inhimillisenä ja lempeänä ja oli itse tavattoman närkästynyt sen saamasta kielteisestä julkisuudesta.

Myös parantumattomia väkivaltarikollisia varten Eysenckillä oli suunnitelmia ja luultavasti juuri senkaltaisista ehdollistamismenetelmistä joita "Kellopeliappelsiinissa" käytetään. Mutta näiden menetelmien kokeiluista minulla ei ole tietoa. Kirjassaan "Ihmisten erilaisuus" Eysenck kyllä kirjoittaa hyvin katkerana Kubrickin filmistä ja siitä miten siinä on kohdeltu kaltoin hänen hyviä pyrkimyksiään. Hänen katkeruuttaan kuvaa esim. se että hän luokittelee Kubrickin "pornografista perinnettä" edustavaksi elokuvaohjaajaksi.

Eysenck on saavuttanut julkista huomiota myös mm. näkemyksillään mustan rodun älyllisesta alempiarvoisuudesta - hän on sen keskustelun liikkeellepanijoita, jossa konservatiivipoliitikot vaativat mustien kohtelemista sosiaalisestikin eri lailla. Margaret Thatcherin hallituskaudella tämä rotuerottelupsykologi toimi, niin arvatkaapas missä virassa? No, rautamaggien koulupoliittisena neuvonantajana tietysti!

Robert DeMojo kirjoitti:

Teksti sisältää leffan ja kirjan juoni-paljastuksia....appy polly loggies for that,
droogs,bratties and ptitsas.

Leffa kolahti minulle nuorena, ja lujaa.
Kirjakin piti tietenkin lukea.
Hienoja teoksia molemmat.
Leffan loppua lainatakseni:
" I was cured allright" : )

Täsä sekavia ajatuksia leffasta kun videiden hajottua jäi tätä luppoaikaa.



Kyllä se on Rossinin varastelevan harakan alkusoitto siinä leffan alun raiskauskohtauksessa.

Ja Singing In The Rain on leffassa koska Alexia näytellyt Malcolm McDowell ei osannut ulkoa
laulaa mitään muutakaan laulua.

Unohtaa ei sovi myöskään Walter Carloksen tekemää musiikkia elokuvaan.
Elokuvan tunnari on Walterin käsialaa.Omien kappaleiden ohella Carlos soittaa ilmeisesti ensimmäisellä käytössä olevalla syntetisaattorilla Beethovenia (tietenkin)leffaan.Syntetaattorin käytön uranuurtajia maailmassa kuitenkin.Myöhemmin Walter vaihtoi sukupuolta (Wendy) ,joten älkää kuunnelko liikaa konemusiikkia,ei koskaan tiedä mihin se johtaa : )
Ja myös 2001-leffassa musiikki on saumattomasti yhteistyössä kuvan kanssa.Kellopelileffan levykauppakohtauksessa 2001-leffan soundtrack näyttää olevan myytävänä siellä,Beatlesin
Magical Mystery Tour-levyn ohella : )

Leffassa puhutaan nadsat-kieltä joka on englannin ja venäjän kielen slangista väännetty Burgessin oma viritys.

Anthony Burgess jonka kirjaan leffa perustuu ei saanut leffasta penniäkään ja ei tietenkään pitänyt Kubrikin versiosta.(lisää siitä edempänä)Burgess möi aikoinaan leffan oikeudet Mick Jaggerille rahapulassaan vaivaisella 500dollarilla.Alunperin Jaggerin ideana oli tehdä leffa jossa druugia olisi esittänyt Rolling Stones-yhtye. Burgess teki myöhemmin teatteriversion kirjasta missä Kubrikin näköset hyypiöt saivat kunnolla druugilta päin litsoa : )
Toivottavasti ei suomen teattereissa nähdä omaa
versiota Kellopeli appelsiinista,pääosassa
olisi kuitenkin Martti Suosalo.

Elokuvaa syytettiin liiallisesta väkivallasta llmestymisen aikoihin englannissa ja Kubrick sai useita tappouhkauksia leffan johdosta.Kubrick tästä tuohtuneena päätti että leffa saa tulla levitykseen englannissa vasta hänen kuolemansa jälkeen,ja näin myös kävi.Kubrick kuoli 1999.

Leffan kohtaus jossa kirjailija kirjoittaa kotona (home)"Clockwork Orangea" perustuu tositapahtumiin josta Burgess alunperin sai idean kirjaansa.(Elokuvan kohtauksessa Kubrick vääristelee tahallisesti asioita ,kuten esim. Hohto-leffassa Kubrick käytti vääristämiseen laajakulma-objektia.{Shelley Duvall rukoili ettei Kubrick käyttäisi laajakulmaa koska se rumentaa niin paljon}Tällä kertaa ennenkuin kirjailijan sekavassa päässä alkaa pikkuhiljaa valjeta kuka Alex loppujen lopuksi on ,vaihtelee astioiden paikat mites sattuu ja juodun viinin määrä lasissa vaihtuu mielipuolisesti kohtausten välillä tarkoituksena sekoittaa katsojan päätä.
[ heh..hieman sekava lisäys tähän väliin,mutta Kubrick-fanina en voinut vastustaa kiusausta hieman sekoittaa lukijan mieltä. ] )
Burgess asusteli Malesiassa toisen maailman sodan aikaan vaimonsa kanssa kun heidän asuntoonsa tunkeutui 4 amerikkalaista sotilasta,jotka pahoinpitelivät hänen vaimonsa aiheuttaen vaimolle keskenmenon.
Malesian kielellä Ourang (Orange)merkitsee miestä,joten kirjan nimi Kellopeli Appelsiini
on oikeastaan sanaleikki..
Kellopeli Hedelmä < ---> Kellopeli Mies .

Elokuvan lopussahan Alexista yritetään tehdä "kellopelimies",joo joo-mies ,joka tekee juuri sen mitä poliitikko haluaa hänen tekevän.
Ja mikä onkaan se miellyttävä virka joka oli
poliitikolla tarjolla Alexille?
Poliisin virka Alexin vanhojen druugakavereiden ,Dimin ja Georgien työtoverina.
Dimin poliisivirkamerkin numero oli 665 ja Georgien 667,joten Alexille oli varattu virkamerkki numero 666.

Mutta eihän Alex aivojaan narikkaan heittänyt.

Kirjan alkuperäisessä englantilaisessa versiossa Alex kasvaa aikuiseksi ja hylkää väkivallan kuin tarpeettoman lapsellisen lelun huoneen nurkkaan.
Kubrick käytti elokuvaan kirjan amerikkalaisen version loppua ,jossa Alex sanoo " I was cured allright" (Purcellin Queen Marylle tehdyn hautajaismusiikin soidessa taustalla) ja ilmiselvästi jatkaen häijyjä tekojaan.
Kubrick on sanonut että ei edes tiennyt että kirjassa on alunperin toisenlainen loppu,missä minun mielestä Kubrick kylläkin valehtelee.
Yleensä Kubrick teki mittavan taustatyön ennenkuin alkoi tehdä yhtäkään elokuvaansa.

Amerikkalaisen kirjallisuuden piirit pitivät englantilaista tyyliä siihen aikaan imelänä ja sen johdosta kustantaja jätti kirjasta pois ratkaisevan viimmeisen luvun.Tuntuu kyllä oudolta, maassa jossa ei saa vieläkään kirota tvssä,syytetään englantilaista kirjallisuutta imeläksi : o cal
1986 Burgess julkaisi Usa:ssa uusintaversion nimeltä :"A Clockwork Orange Resucked"
jonka esipuheessa Burgess painottaa kuinka tärkeä
on kirjan viimmeinen 21:s luku.Tässä ote esipuheesta:"21 is the symbol of human maturity, or used to be, since at 21 you got the vote and assumed adult responsibility,".."Novelists of my stamp are interested in what is called arithmology, meaning that number has to mean something in human terms when they handle it."

Jokatapauksessa,mielestäni Kubrickin tarkoituksena oli shokkeerata ja siinähän leffa onnistuu hyvin.Kriitikot sanoivat että Kubrick jätti viimmeisen luvun huomioimatta koska
amerikkalaiset halusivat niin.Amerikkalaiset haluavat meidän uskovan että ihminen ei voi muuttua.

Lukekaa kirja..mikään kirja joka loppuu sanoin "ja paskat" ei voi olla huono : )
Englanninkielisen version lukemiseen menee
tuhottomasti aikaa,amerikkalaista valitut palat-
versiota en suosittele.
Kirja on myös suomennettu.Vilkaisin Moog Konttisen suomennusta ja se vaikutti tosi hyvältä.Ilmeisesti painos on loppu kun en ole sitä mistään löytänyt.Kirjastosta varmaan löytyy.

Elokuva ja kirja jättää mielenkiintoisia asioita pohdittavaksi: esim. sijaitseeko seksin ja väkivallan alkuainekset samassa kohtaa aivoissa?
ei minun mielestä,mutta en ole vielä asiasta saanut selkoa.



Viddy Well, Little Brother, Viddy Well.
They blocked me, those bastards!



Joko sinusta on tehty joo joo-ihminen joka juoksee oravanpyörässä poliitikkojen määräämässä tahdissa ?
Avaa häkin ovi ja hyppää pois ennenkuin on liian myöhäistä !
Ihminen voi muuttua ,sanokoon amerikkalaiset mitä tahansa..
Vapaus ei minulle kuitenkaan merkitse sitä että pitäisi mätkiä turpaan kaikkia mikä liikkuu
vaan vapaus on sitä että ottaa aivot omaan käyttöönsä ja on valmis taistelemaan Babylonian pahoja voimia vastaan kaikin mahdollisin ja mahdottomin keinoin.

Kommunismi on haudattu Utopian mereen,
mutta ihmisillä on kuitenkin oikeus tasa-arvoon ja kunnon liksaan.
Sanokaa jyrkkä EI pätkätöille ja muille kapitalistien keksimille kusetuksille.

Hyvät druugat ja baabuskat
jos jo olette kellokortin orjia ,
kahdeksasta-neljään kapitalistien orjana,
muistakaa että ei kuitenkaan ole mitään syytä
alistua aivottomaksi zombieksi.

Muistakaa äänestää..
Jos olet alaikäinen voit ainakin painostaa
vanhempiasi äänestämään oikeata ehdokasta ..
tai ainakin ostamaan sen uuden ponin.

"Ihmisarvo ihmisille,
pörssiherrat kiikkiin,
keinotelkaa vaan,mutta,pliis,
älkää enää mun piikkiin"



Älkää jättäkö hyviä elokuvia katsomatta.

Älkää jättäkö hyviä kirjoja lukematta.

Älkää näprätkö liikaa tietokonetta,
vaan menkää ulos vaikka halaamaan puita
välillä.

Älkää vain kopsatko sitä musiikkia netistä,
vaan ostakaa hyviä levyja ja käykää
keikoilla kuuntelemassa musiikkia.

Laula se laulu,kirjoita se kirja,
se on systeemin kauhu !

Älkää unohtako vanhaa kunnon
sisään-ulos leikkiä.

Älkää uskoko kapitalistien paskanjauhantaa

Älkää juoko liikaa Korova Milkbarin
kylymää maitoa.
Kuten kuuluisa huumehörhö Timothy Leary sen
sanoo.."if you're going to do rocket fuel...
you better have a rocket engine"


Eläköön vallankumous !
Taistelu on alkanut...


Life is pain, anyone who says different
is selling something...



Tässä katkelmia kirjan lopusta teille laiskiaisille ,porvarin penikoille,
joille varmaan ruokakin pitää
laittaa suuhun valmiiksi pureskeltuna..

Olkaa hyvä......suu auki.....aaaa...

Perhaps that was it, I kept thinking. Perhaps I was getting too old for the sort of jeezny I had been leading, brothers. I was eighteen now, just gone. Eighteen was not a young age. At eighteen old Wolfgang Amadeus had written concertos and symphonies and operas and oratorios and all that cal, no, not cal, heavenly music. And then there was old Felix M. with his Midsummer Night's Dream Overture. And there were others. And there was this like French poet set by old Benjy Britt, who had done all his best poetry by the age of fifteen, O my brothers. Arthur, his first name. Eighteen was not all that young an age, then. But what was I going to do?

Walking the dark chill bastards of winter streets after ittying off from this chai and coffee mesto, I kept viddying like visions, like these cartoons in the gazettas. There was Your Humble Narrator Alex coming home from work to a good hot plate of dinner, and there was this ptitsa all welcoming and greeting like loving. But I could not viddy her all that horrorshow, brothers, I could not think who it might be. But I had this sudden very strong idea that if I walked into the room next to this room where the fire was burning away and my hot dinner laid on the table, there I should find what I really wanted, and now it all tied up, that picture scissored out of the gazetta and meeting old Pete like that. For in that other room in a cot was laying gurgling goo goo goo my son. Yes yes yes, brothers, my son. And now I felt this bolshy big hollow inside my plott, feeling very surprised too at myself. I knew what was happening, O my brothers. I was like growing up.

Yes yes yes, there it was. Youth must go, ah yes. But youth is only being in a way like it might be an animal. No, it is not just being an animal so much as being like one of these malenky toys you viddy being sold in the streets, like little chellovecks made out of tin and with a spring inside and then a winding handle on the outside and you wind it up grrr grrr grrr and off it itties, like walking, O my brothers. But it itties in a straight line and bangs straight into things bang bang and it cannot help what it is doing. Being young is like being like one of these malenky machines.

My son, my son. When I had my son I would explain all that to him when he was starry enough to like understand. But then I knew he would not understand or would not want to understand at all and would do all the veshches I had done, yes perhaps even killing some poor starry forella surrounded with mewing kots and koshkas, and I would not be able to really stop him. And nor would he be able to stop his own son, brothers. And so it would itty on to like the end of the world, round and round and round, like some bolshy gigantic like chelloveck, like old Bog Himself (by courtesy of Korova Milkbar) turning and turning and turning a vonny grahzny orange in his gigantic rookers.

But first of all, brothers, there was this veshch of finding some devotchka or other who would be a mother to this son. I would have to start on that tomorrow, I kept thinking. That was something like new to do. That was something I would have to get started on, a new like chapter beginning.

That's what it's going to be then, brothers, as I come to the like end of this tale. You have been everywhere with your little droog Alex, suffering with him, and you have viddied some of the most grahzny bratchnies old Bog ever made, all on to your old droog Alex. And all it was was that I was young. But now as I end this story, brothers, I am not young, not no longer, oh no. Alex like groweth up, oh yes.

But where I itty now, O my brothers, is all on my oddy knocky, where you cannot go. Tomorrow is all like sweet flowers and the turning vonny earth and the stars and the old Luna up there and your old droog Alex all on his oddy knocky seeking like a mate. And all that cal. A terrible grahzny vonny world, really, O my brothers. And so farewell from your little droog. And to all others in this story profound shooms of lip-music brrrrr. And they can kiss my sharries. But you, O my brothers, remember sometimes thy little Alex that was. Amen. And all that cal.



Laittakaa mielipiteitä..minä lähden maitobaariin.

Lue lisää

ovat sillä lailla monitulkintaisia ja synteettisiä että ne kokoavat monen tason todellisuutta samaan tarinaan tai jopa yksittäiseen kohtaukseen. Mukana on myyttiainesta, symbolista sisältöä, historiallista ainesta, kirjallisuusviittauksia, aktuellia poliittista ja yhteiskunnallista keskustelua, psykologiaa, jne, jne - ja kaikki tämä konstruktiivisena, älyllisen analyysin kestävänä, tietoisena sovitelmana, ei yksinomaan intuitiivisesti visioituna.

Esimerkiksi nimi "Kellopeli appelsiini" kätkee luultavasti sisäänsä useampia tulkintoja kuin osaamme kuvitella. Sen lisäksi mitä edellä kerrotaan Burgessiin ja hänen kirjaansa liittyen, sanalla "kellopeli" on mm. historiallinen tausta.

Ensimmäiset kellot kehitettiin samanlaisista rataskoneistoista joilla soittorasioiden nuket pyörivät, ja historiallinen ajankohta sijoittuu tuonne uuden ajan alkuun, jolloin mekaniikka muutoinkin astui maailmankuvaan. Samaan aikaan Descartes teki kahtiajaon ruumiiseen ja sieluun, ja siitä lähtien ihmistä on pidetty toisaalta koneistona, toisaalta kuolemattoman sielun ja vapaan tahdon omaavana olentona. Tämä kaksijakoisuus on vielä Kellopeliappelsiinin kysymyksenasettelussa olemassa: voidaanko ihmistä käsitellä kuin konetta, johon "ohjelmoidaan" moraalinen käyttäytyminen, vai voiko aito hyvyys, kuten vankilan pappi elokuvassa sanoo, "syntyä vain ihmisen sisältä".

Tältä kantilta siis kellopeli ja appelsiini ovat vastakohtapari, ja nimi saattaisi siis viitata siihen, että tarinassa ne yritetään saada väkisin toimimaan yhtenä. Suunnitelmaa ajavat alunalkaen poliitikot, ja elokuvan loppu osoittaa, että menipä homma syteen tai saveen, poliitikot luistelevat lopulta aina päällimmäisiksi. Kubrickin käsitys poliitikoista ei ollut imarteleva, kuten ei sotilaistakaan.

Burgessin tarinaa käsitellessään Kubrick on mahdollisesti saanut taustaa myös tuolloin ajankohtaisista kontrovertin psykologin Hans J Eysenckin julkisuuteen tulleista kokeista, joissa tämä oli yrittänyt mm. ehdollistaa vuoteenkastelijoita heräämään kytkemällä patjaan sähköpatterin, jolloin sähköä hyvin johtava virtsa yhdisti virtapiirin antaen nukkujalle sähköiskun. Eysenck piti menetelmää inhimillisenä ja lempeänä ja oli itse tavattoman närkästynyt sen saamasta kielteisestä julkisuudesta.

Myös parantumattomia väkivaltarikollisia varten Eysenckillä oli suunnitelmia ja luultavasti juuri senkaltaisista ehdollistamismenetelmistä joita "Kellopeliappelsiinissa" käytetään. Mutta näiden menetelmien kokeiluista minulla ei ole tietoa. Kirjassaan "Ihmisten erilaisuus" Eysenck kyllä kirjoittaa hyvin katkerana Kubrickin filmistä ja siitä miten siinä on kohdeltu kaltoin hänen hyviä pyrkimyksiään. Hänen katkeruuttaan kuvaa esim. se että hän luokittelee Kubrickin "pornografista perinnettä" edustavaksi elokuvaohjaajaksi.

Eysenck on saavuttanut julkista huomiota myös mm. näkemyksillään mustan rodun älyllisesta alempiarvoisuudesta - hän on sen keskustelun liikkeellepanijoita, jossa konservatiivipoliitikot vaativat mustien kohtelemista sosiaalisestikin eri lailla. Margaret Thatcherin hallituskaudella tämä rotuerottelupsykologi toimi, niin arvatkaapas missä virassa? No, rautamaggien koulupoliittisena neuvonantajana tietysti!

ja nimet kirjoitti:

ovat sillä lailla monitulkintaisia ja synteettisiä että ne kokoavat monen tason todellisuutta samaan tarinaan tai jopa yksittäiseen kohtaukseen. Mukana on myyttiainesta, symbolista sisältöä, historiallista ainesta, kirjallisuusviittauksia, aktuellia poliittista ja yhteiskunnallista keskustelua, psykologiaa, jne, jne - ja kaikki tämä konstruktiivisena, älyllisen analyysin kestävänä, tietoisena sovitelmana, ei yksinomaan intuitiivisesti visioituna.

Esimerkiksi nimi "Kellopeli appelsiini" kätkee luultavasti sisäänsä useampia tulkintoja kuin osaamme kuvitella. Sen lisäksi mitä edellä kerrotaan Burgessiin ja hänen kirjaansa liittyen, sanalla "kellopeli" on mm. historiallinen tausta.

Ensimmäiset kellot kehitettiin samanlaisista rataskoneistoista joilla soittorasioiden nuket pyörivät, ja historiallinen ajankohta sijoittuu tuonne uuden ajan alkuun, jolloin mekaniikka muutoinkin astui maailmankuvaan. Samaan aikaan Descartes teki kahtiajaon ruumiiseen ja sieluun, ja siitä lähtien ihmistä on pidetty toisaalta koneistona, toisaalta kuolemattoman sielun ja vapaan tahdon omaavana olentona. Tämä kaksijakoisuus on vielä Kellopeliappelsiinin kysymyksenasettelussa olemassa: voidaanko ihmistä käsitellä kuin konetta, johon "ohjelmoidaan" moraalinen käyttäytyminen, vai voiko aito hyvyys, kuten vankilan pappi elokuvassa sanoo, "syntyä vain ihmisen sisältä".

Tältä kantilta siis kellopeli ja appelsiini ovat vastakohtapari, ja nimi saattaisi siis viitata siihen, että tarinassa ne yritetään saada väkisin toimimaan yhtenä. Suunnitelmaa ajavat alunalkaen poliitikot, ja elokuvan loppu osoittaa, että menipä homma syteen tai saveen, poliitikot luistelevat lopulta aina päällimmäisiksi. Kubrickin käsitys poliitikoista ei ollut imarteleva, kuten ei sotilaistakaan.

Burgessin tarinaa käsitellessään Kubrick on mahdollisesti saanut taustaa myös tuolloin ajankohtaisista kontrovertin psykologin Hans J Eysenckin julkisuuteen tulleista kokeista, joissa tämä oli yrittänyt mm. ehdollistaa vuoteenkastelijoita heräämään kytkemällä patjaan sähköpatterin, jolloin sähköä hyvin johtava virtsa yhdisti virtapiirin antaen nukkujalle sähköiskun. Eysenck piti menetelmää inhimillisenä ja lempeänä ja oli itse tavattoman närkästynyt sen saamasta kielteisestä julkisuudesta.

Myös parantumattomia väkivaltarikollisia varten Eysenckillä oli suunnitelmia ja luultavasti juuri senkaltaisista ehdollistamismenetelmistä joita "Kellopeliappelsiinissa" käytetään. Mutta näiden menetelmien kokeiluista minulla ei ole tietoa. Kirjassaan "Ihmisten erilaisuus" Eysenck kyllä kirjoittaa hyvin katkerana Kubrickin filmistä ja siitä miten siinä on kohdeltu kaltoin hänen hyviä pyrkimyksiään. Hänen katkeruuttaan kuvaa esim. se että hän luokittelee Kubrickin "pornografista perinnettä" edustavaksi elokuvaohjaajaksi.

Eysenck on saavuttanut julkista huomiota myös mm. näkemyksillään mustan rodun älyllisesta alempiarvoisuudesta - hän on sen keskustelun liikkeellepanijoita, jossa konservatiivipoliitikot vaativat mustien kohtelemista sosiaalisestikin eri lailla. Margaret Thatcherin hallituskaudella tämä rotuerottelupsykologi toimi, niin arvatkaapas missä virassa? No, rautamaggien koulupoliittisena neuvonantajana tietysti!

Lue lisää

joo,
kiitos mielenkiintoisesta kirjoituksesta.
Luin vastauksesi aikoja sitten ,mutta sitten
asia unohtui minulta.
Pitääpä etsiä käsiin Eysenckin kirjoja.
Onko mitään kirjaa,mitä voit suositella
"Ihmisten erilaisuus"-kirjan lisäksi?
Tai paremminkin..missä asiasta on keskusteltu?
Jossakin lehdessäkö?

mojo

tietämätön... kirjoitti:

se on vissii jotai beethovenia. sen 9.sinfonia muistaakseni, en kyl oo varma... kiitti tiedoista kumminki!

Kyllä, se on 9. Sinfonia.

Siinä vahvistus:

http://www.youtube.com/watch?feature=player_detailpage&v=Z-zRtT5jPLA

Ludovico kertoo kirjoitti:

Siinä vahvistus:

http://www.youtube.com/watch?feature=player_detailpage&v=Z-zRtT5jPLA

Lue lisää

Ette siis erota Rossinia Beethovenista.