Hei millainen on oma suhteesi exään? Millaisen sen toivoisit olevan? Itselläni loppui muutaman vuoden suhde varottamatta ja katkerasti. shokin takia, jossa kumpikin lopetushetkellä olimme, päätimme jutella asiasta rauhallisesti hieman myöhemmin. Nyt siitä ehdottajasta, joka itse minulle soitti, ei ole sitten kuulunut kuukauteen mitään. Kohdatessamme olemme kuin ventovieraat. Tosi aikuismaista käytöstä. Näin minulle ei ole koskaan aiemmin käynyt. Ei edes teini-iässä. Kaikkien kanssa olen tervehtimis- ja juttuväleissä. Syy eroon ei ollut minussa vaan hän päätti sen.
millainen suhde exään?
sadetanssi
174229
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Tuttu kokemus. Pidempi suhde loppui kuin seinään, sen jälkeen nähtiin kun haki tavaransa pois mun luota. Erottiin kumminkin ystävinä, ei mitään riitoja. Sen jälkeen on käytännössä yhteydenpito loppunut kokonaan. Odotin häneltä kieltämättä aikuisempaa, kypsempää käytöstä, mutta enhän sellaista saanut; olen saanut kokea miten parin vuoden suhteen jälkeen olinkin kuin ilmaa. Join the club, siis.
niin hyvissä väleissä exään ja pitää jatkuvasti yhteyttä ? Exä on ex ja mennyttä aikaa. Ellei ole lapsia niin mitä sitä pitää yhteyksiä enää. Toisille on helpompaa jatkaa elämää, eikä pitää yhteyttä exään. Helpompi unohtaa ja hakea uutta.
Itselläni oli vaikea ero, jonkin aikaa meni tosi huonosti. Meillä on yhteiset lapset, joten pakostakin joutuu puhumaan toisen kanssa ja yrittää tulla edes jotenkuten toimeen.
Nyt on mennyt muutama vuosi ja ollaan ystäviä exän kanssa. Hän soittelee ja keskustellaan pitkään, tietysti lapsista, mutta myös ihan muita asioista. Ollaan mietitty liittoamme ja mikä meni pieleen ym ym. Tuntuu hyvältä että olemme nyt ystäviä, melko läheisiäkin. Molemmilla uudet kumppanit ja exällä lapsia uudesta liitostakin jo. Silloin kun oli vaikeaa, en olisi millään uskonut että tällainenkin aika vielä tulee.
Jos ei lapsia, ex kyllä olisi jäänyt menneisyyteen, minullakin.
Eiköhän "sadetanssi" tarkoittanutkin sitä, että ei kaipaa mitään jatkuvaa kommunikointia vaan, että esim. samaan kauppaan osuttaessa voisi tervehtiä? Jos on valmis jättämään toisen "salamana kirkkalta taivaalta" on myös osattava tehdä se fiksusti. Helpompi kerta kolaus kuin alituinen jomotus. Jännää että tuohon pyrittiin, mutta sitten ei uskallettukaan. Hmm. Kertoo jotain itsesuojelusta tai halusta perua. En tiedä. Ajattelin vaan "ääneen."
tyyppi joka ei edes kaupassa moikkaa, palaakin halusta jatkaa suhdetta? Musta vaikuttaa enemmän siltä, että tyyppi häpeää kun on hoitanut homman niin huonosti, kun ei edes kehtaa moikata, mutta koko asia tulee mieleen vain jos vahingossa näkee. Sehän ei ole kuukauteen ottanut mitään yhteyttä, mikä ehkä kertoo pikemminkin että yrittää pysyä erossa kuin palata takaisin.
suhdetta. Nähtiin viimeksi
kesäkuun vika sekin vain pakosta.
Sanaakaan ei sanottu.
Helpompaa tunteet kuolettuu pikkuhiljaa.
-haukkuu minua
-ei ota lapsia
-kaikki on minun vikaani vieläkin,ei ymmärrä katsoa peiliin
-yritän olla väleissä lapsien takia
-paitsi että nyt piisasi,hullu alkaa sopua pitämään ,kun toinen on katkera,parempi kun ei ole yhteyttä minkäänlaista
Katsoitko itse sitten peiliin, jos olet jättäjä niin et ole katkera joten ei oikein voi ymmärtää miksi toinen haukkuu. Toisen tunteet ei häivy noin vaan koska jättäjä niin käskee.
Muuten sama tilanne kun ap. Tsemppiä sinulle. Tosi masentava ettei toinen voinut millään käsitellä asioita yhdessä, ei edes ystävyyden nimessä. Ei herunut tippaakaan myötätuntoa tai ymmärrystä. Jätetty kun pitää vaan olla hilja ja kiittää siitä että hänelle edes puhutaan.
Itselläni ainakin heti eron jälkeen on suhtautuminen exään riippunut aika paljon siitä että onko ollut itse jättäjänä vai jätettynä.
Jos olen itse päättänyt suhteen, on entisen kumppanin tapaaminen ollut jotensakkin siedettävää. Mutta jos olen tullut itse jätetyksi on exän kohtaaminen ollut huomattavasti vaikeampaa. Moikata on voinut mutta ei paljoa muuta.
Kyllähän tilanne siitä on kuitenkin kummassakin tapauksessa ajan mittaan aina "normalisoitunut" siinä määrin että on voinut jo jutella pitemmätkin tovit jne, jne.
No ainakin useimmiten.. ;)
ekaan exääni (seurusteltiin reilu 3 v), ollaan ystäviä. mutta mikä ystävyyssuhde meillä oikein on, kun ei pidetä kumpikaan toiseen yhteyttä?? Enpä tiiä. Ite ehdotin aikoinaan eroa.
Toisen exän kans erotessa, juttumme jäi avoimeksi. Se oli avoimena 2 vuotta, kunnes yx päivä nähtiin yllättäen ja sovittiin et ollaan kavereita. =)
Jos satun tuleen exieni kanssa kadulla vastaan, moikkaan molempia ja jään jutteleen. En kanna kaunaa kummallekaan. Menneet on menneitä!
sen parempi. En halua nähdä, kuulla, haistaa enkä tietää mitään exäni liikkeistä. Hän on typerä, pienisieluinen ja itseään täynnä oleva ihminen joka imee muut ympärillään kuiviin itsekkyydellään.
Toivoisin, että välimatka olisi vielä pidempi. Ja että voisin unohtaa koko ihmisen olemassaolon täysin, pyykiä muististani kaikki hetket menneisyydestä joihin hän liittyi mitenkään.
Värisen vastenmielisyydestä kun ajattelen häntä. Ja ihmettelen yhä, mikä hulluus minut ajoi hänen kanssaan yrittämään mitään.
muiden exieni kanssa olen hyvissä väleissä, ja yleensä siihen pyrinkin. Eräs exäni on läheisin ystäväni... Tämä viimeisin ex oli poikkeus.
Ainiin, enkä ole edes ainoa hänen existään, joka on pistänyt häneen välit täysin poikki. Meitä on koko hemmetin leegio :P
En ole halunnut exiä elämääni eron jälkeen, joten en ole vastannut yhteydenottoihin enkä ottanut
yhteyksiä. Helppoa, kun asuu eri puolella maata.
Miksi exiin pitäisi olla joku suhde?
Ne on exiä, entisiä, taakse jääneitä, historiaa jota ei mietitä eikä haikailla takaisin.
Ei ole mitään asiaa exälle, ei mitään. hän on mennyttä, historiaa ja, thanks God, pysyykin myös siellä...
...
Riippuu tyypistä. Erään exäni kanssa eroamisprosessi meni niin pelleilyksi, ettei sen jälkeen olla yhteyksissä oltu. En tiedä miten hän reagoisi jos kävelisin vastaan.
Toisen kanssa vähän sama juttu, mutta hän ainakin kohtelee minua kuin ei edes tuntisi.
Kolmannen kanssa ollaan jotain small talkia yritetty, ja ollaan jopa kahville aiottu kaverimielessä mennä. Hän kuitenkin on lopputingassa aina perunut tapaamisen, ja uskon nyt ettei tuosta kaveeraamisesta mitään tule.
Joo, tämä pätee kaikkiin muihinkin: ei yhteydenpitoa, jotkut sentään kadulla moikkaavat.
"Millaisen sen toivoisit olevan?"
Haluaisin jokaisen eron jälkeen mahdollisuuden yhteydenpitoon ja kahvihetkiin, jos tulee mieleen vielä jotain mitä haluaisi sanoa. Ja varsinkin vaikeissa eroissa pitäisi olla vähän toisen tukena eikä lopettaa kaikkea yhtäkkiä. Ja jos samoissa paikoissa/piireissä liikutaan, täytyisi tervehtiä eikä katsella muualle kiusaantuneena.
En ole yhdenkään eksän kanssa ollut missään yhteyksissä, yhden kanssa jopa moikataan, jos sattuu tulemaan vastaan.
Juuri meni tällä viikolla tavarat jakoon uusimman exän kanssa kun sain tietää sen pikku seikkailuista. Mitään yhteyttä en aio pitää enkä edes moikata, enkä kyllä auta muutossakaan, en lainaa autoa hommatkoon itse omat jos tarvitsee.
Aluksi moikattiin ja harrastettiin seksiä, mutta välit huononi pikkuhiljaa.