Hei,
Onko jollakulla tiedossa hyviä levytyksiä Chopinin tuotannosta? Nyt puhun vain hänen tuotannostaan pianolle. Kuka pianisti olisi mahdollisesti tehnyt laajalti levylle Chopinin valsseja, etydejä jne.? Suositelkaa, kiitos.
Tämänhetkinen levyni "The Rose Collection" Chopinin pianoklassikoista ei kerta kaikkiaan kelpaa. Levytys tuskin voi olla kovin hyvä, jos sieltä kuulee useampaan otteeseen lyöntivirheitä. Mikä siinä muuten on, että ovat antaneet levyn olla virheineen päivineen? Onko se studioaika todella niin kallista, että kahden minuutin teosta ei ole voinut soittaa uudestaan?
Kun nyt pääsin vauhtiin...
Miten yleistä tuo virheiden tekeminen levytyssessiossa oikein on? Olen itse jotenkin ajatellut, että vain todelliset tekijäpianistit (ja muidenkin instrumenttien taitajat) pääsevät levyille asti? Itse olen törmännyt tähän ongelmaan melko vähän, mutta esiintyykö noita lyöntivirheitä enemmänki levytyksissä? Karmivaa, jos näin olisi. Oletan kuitenkin, että tämä "Rose Collection" on jotain ns. b-luokkaa jota saa ostettua halvalla. Lahjalevyn suuhun ei kuitenkaan ole (tätä ennen) ollut katsomista.
Kiitoksia kommenteista! =)
Onko jollakulla tiedossa hyviä levytyksiä Chopinin tuotannosta? Nyt puhun vain hänen tuotannostaan pianolle. Kuka pianisti olisi mahdollisesti tehnyt laajalti levylle Chopinin valsseja, etydejä jne.? Suositelkaa, kiitos.
Tämänhetkinen levyni "The Rose Collection" Chopinin pianoklassikoista ei kerta kaikkiaan kelpaa. Levytys tuskin voi olla kovin hyvä, jos sieltä kuulee useampaan otteeseen lyöntivirheitä. Mikä siinä muuten on, että ovat antaneet levyn olla virheineen päivineen? Onko se studioaika todella niin kallista, että kahden minuutin teosta ei ole voinut soittaa uudestaan?
Kun nyt pääsin vauhtiin...
Miten yleistä tuo virheiden tekeminen levytyssessiossa oikein on? Olen itse jotenkin ajatellut, että vain todelliset tekijäpianistit (ja muidenkin instrumenttien taitajat) pääsevät levyille asti? Itse olen törmännyt tähän ongelmaan melko vähän, mutta esiintyykö noita lyöntivirheitä enemmänki levytyksissä? Karmivaa, jos näin olisi. Oletan kuitenkin, että tämä "Rose Collection" on jotain ns. b-luokkaa jota saa ostettua halvalla. Lahjalevyn suuhun ei kuitenkaan ole (tätä ennen) ollut katsomista.
Kiitoksia kommenteista! =)
Vastaukset 9
Vanhimmat
Unkarilais-suomalainen Gergely Bogányi on askarrellut viime vuosina muita suomalaisia enemmän Chopinin parissa, jopa menestyksekkäästi.
http://www.esaimaa.fi/arkisto/vanhat/2002/04/04/kulttuuri/juttu1/sivu.html
Yhden resitaalin kävin kuuntelemassa muutama vuosi sitten ja pidin kuulemastani! Olen maallikko; en soita pianoa itse.
Ainakin tämän verran Bogányi on Chopinia levyttänytkin:
http://www.cduniverse.com/search/xx/music/pid/3927180/a/Chopin+Album+-+Etudes,+Ballade,+Waltzes+%2FGergely+Bog%E1nyi.htm
Kun pääsin vauhtiin, niin kerronpa seuraavan:
Google esittelee lukuisan määrän Chopin-levytyksiä.
Vaikka itselläni on melko tarkkaan 40 tuntia
"Chopinia", en suosittele mitään erityistä,
koska se tehtävä kuuluu kulloisellekin kuuntelijalla.
Seuraavassa muutamia "hyviä" pianolevytyksiä:
V Ashkenazy
I Szekely
M Pollini
S Francois
K Zimerman
S Falvai
M Argerich
H Grimaud
A Rubinstein masurkkoja
Z Kocsis valsseja
S Richter scherzoja
F Chiu etydejä, rondoja
R Serkin preludeja
J Nakamatsu impromptuja, poloneeseja
G Novaes nocturneja
jne.
Siitä vain kirjastoihin kuuntelemaan ja levykauppoihin kauppoja hieromaan.
Hanki CD Freddy Kempf plays Chopin. Siinä on parhaat tulkinnat ainakin op 22 mitä olen kuullut koskaan. mielestäni parempi jopa kuin Horowitzin legendaarinen 40-luvun levytys. Subjektiivisesti siis näin.
Voisin kommentoida noihin vääriin ääniin jotakin. Et kertonut miltä vuodelta levytykset ovat? Se nimittäin vaikuttaa paljonkin. Ennen ei ollut mahdollista liimata jokaista tahtia erikseen ja hioa viimeisen päälle. Monet pianistit soittivat vääriä ääniä levylle. Levyttäminen oli kallista ja niistä vääristä äänistä ei niin ehkä välitettykään. Esim. Alfred Cortotin levytyksissä kuulee jatkuvasti vääriä ääniä. Nykyään se ei käsittääkseni ole niin tavallista. Live-levytykset ovat sitten totta kai asia erikseen.
Levytykset ovat vuodelta 1995 ja pianistit eivät taida olla aivan kärkikaartia (Sylvia Capova, Peter Schmalfuss, Dubravka Tomsic), en tiedä. Ymmärtääkseni tämän koko sarjan ideana oli tarjota halvalla klassista maallikoille. Tämä sitten näkyy myös tasossa.
Aivan, ymmärrän kyllä tuon, että aikoinaan levyttäminen oli varsin hankalaa ja hyvin kallista. Mutta tuo, että nykyään "liimataan tahteja erikseen"... kuulostaa omaan korvaani hieman vieraalta.
Löysin Ashkenazyn levyjä. Täytyy sanoa, että maestrolla on melkoinen tempo verrattuna noihin mainitsemiini pianisteihin. Hänen levytyksensä ovat 70-luvulta, joten ilmeisesti voin huojentunein mielin kuunnella hänen autenttista, "yhden oton", soittoaan - tuskin 70-luvulla sentään liimattiin?
Jaa, no sitten se levytys on vaan halpa ja huono. :) Ymmärrän, että tuo tahtien liimaus kuulostaa oudolta, mutta sitä se pahimmillaan nykyaikana on. Juuri tästä syystä jotkut pianistit, esim. Grigori Sokolov, eivät suostu ollenkaan tekemään studioäänitteitä. Onhan totta, että vaikka otto studiossa olisi kokonainenkin niin usein soittoon ei tule samaa fiilistä, mikä elävän yleisön edessä saavutetaan.
Ashkenazyn levytyksessä tuskin tällaista liimausta on harrastettu. Toki 70-luvullakin on varmasti jo osattu koota osista sellasia kappaleita, joissa on riittävän pitkä tauko jossain kohtaa, eli osaset on mahdollista liimata toisiinsa. Tästä en kyllä ole varma, mutta näin epäilisin. Joka tapauksessa kyse on pidemmistä pätkistä kuin muutamista tahdeista.
Noista kokoelmalevytyksistä sanoisin, että niissä ei yleensä huippumuusikoita esiinny, ainakaan jos levyn nimet ovat laatua "Best of Classical Music", Romantic Classical tms. Jos siis yhtään tietää hyvien pianistien nimiä, niin kannattaa niitä bongailla ja heidän levyjään ostaa!
Ashkenazyn levytys tulee pian jo korvistani ulos (lue: monta kuuntelukertaa). Epäilemättä kaveri on huippupianisti isolla H:lla, mutta...
Parin valssin kohdalla hänen juoksutuksensa (ja kappaleen tempo ylipäätään) on päätä huimaavan nopeaa! Tarkkaan olen yrittänyt kuunnella enkä ole kuin keskinkertainen pianisti itse, mutta silti väitän, että muutama sävel ei kuulu lainkaan!
Koska on vaikea uskoa sitä, että maestro olisi tieten päättänyt hypätä muutaman sävelen yli, tuli mieleen: puhuit tuosta tahtien liimauksesta, mutta onko sellaista temppua käytetty myös, että kappaleen tempoa olisi jälkikäteen muutettu? Tässä tapauksessa siis nopeutettu rankasti.
Kuunnellessani Chopinin teoksia odotankin kuulevani iloisen nopeaa, mutta Ashkenazy tekee levyllään "prestosta" pilkkaa.
Kiitos kommenteista "niin tai näin" tai joku muukin.
Ei, en usko että moista kikkaa on käytetty. Vanhemmissa levytyksissä voi olla vääriä ääniä tai pois jääneitä ääniä ja toki uudemmissakin, mutta eikös se tavallaan tee muusikoista inhimillisiä? Virheitä sattuu ja ehkä ihan kaikkia ei ole edes syytä yrittää pyyhkiä olemattomiin. Luulenpa, että jos tempoa todella olisi nopeutettu niin se olisi kyllä tullut jotakin kautta kuuntelijoiden tietoon. Epäilen myös, että tuohon aikaan tempon nopeuttaminen olisi nostanut myös sävelkorkeutta ja tuolloinhan huijaus paljastuisi heti. Nopeuskilpailuakin on joskus käynnissä pianistien kesken... =) Joten eiköhän Vladi ole ihan itse niin nopsaan sormiaan liikutellut.
www.jannemertanen.com
Palkittiin vähän aikaa sitten jollain käsittääkseni kovasti arvostetulla kansainvälisellä palkinnolla kahdesta Nocturne-levystään ja ovat kyllä loistavia. Suosittelisin hänen levyjään.
Sitten Krystian Zimermanin konserttolevy. Sisältää kummatkin e-mollin ja f-mollin. Ihan loistava. On muuten palkittu joskus aikaisemmin samalla palkinnolla kuin Mertanen. :)