Vuoden 1267 tienoilla Roger Bacon lähetti paavi Klemens IV:lle osoitetun hätävetoomuksen Roomaan. Hän oli huomannut kalenterivuoden olevan 11 minuuttia todellista aurinkovuotta pitemmän. Hänen mukaansa virhe kasvoi 125 (todellisuudessa ~ 128) vuodessa päiväksi ja Baconin aikana virhettä oli kertynyt jo yhdeksän päivää. Mikäli virhettä ei korjattaisi, vähitellen maaliskuu siirtyisi keskelle talvea ja elokuu kevääseen. Eikä tässä kaikki: hirveän pöyristyttävää oli, että kristityt viettivät pääsiäistä ja muita uskonnollisia juhliaan aivan väärinä päivinä.
Kului 300 vuotta ennenkuin Baconin vaatimukset otettiin huomioon. Vihdoin Paavi Gregorius XIII korjasi kalenterin v.1582. Tällöin oli jo Baconin vaatimuksesta lähtien menetetty kaksi ja puoli päivää.
Nykyisin tällaisia virheitä ei enää pääse syntymään koska vuodesta 1972 lähtien vuoden pituus määritellään cesiumatomin värähdyksinä: vuosi on 290091200500000000 cesiumatomin värähdystä.
Koska kalenterissa on aikojen saatossa ollut tällaisia virheitä, onko nyt varmaa, että nykyisin vietettävä sapatinpäivä osuu samaksi viikonpäiväksi kuin aikoinaan Paratiisissa?
Jos ei, niin onko sillä merkitystä?
Kalenterin virheistä
14
499
Vastaukset 14
- mukaan.
Kuitenkin raamatunmukainen seitsemäs päivä on lauantai.Jeesus nousi viikon ensimäisenä päivänä kuolleista,joten viikon seitsemäs ja ensimäinen ei voi olla sama.
Mikäs vahinko tuostakaan kenelekään tulee jos viettää lepopäivän lauantaina,jää sitten vielä yksi ylimääräinen vapaapäivä hoidella asijoita,jos viikon seitsemännen päivän lepääkin Herrassa.
Työviikon jälkeen se lepo hyvin maistuukin,sitten sunnuntaina on taas virkeä harrastamaan muuta. - kirjoitettu on
Se riittää kun tiedämme mikä on viikon seitsemäs päivä. Se on meidän lauantaimme, ja on aina ollut. Että se siitä.
Kuukauden päivien numeroinnilla ei ole mitään tekemistä viikonpäivien kanssa. Viikko on aina 7 päiväinen ilman muutoksia. Kukaan ihminen ei voi edes muuttaa sitä, koska se on Jumalan asettama luomisessa. - virsu
Enpä tiedä sanoa tuohon, onhan kuitenkin aina tullut aamu ja ilta ja seuraava päivä.
- cellocalle
Joosua:
10:13 Niin aurinko seisoi alallansa, ja kuu pysyi paikallansa, kunnes kansa oli kostanut vihollisilleen. Niinhän on kirjoitettuna "Oikeamielisen kirjassa." Niin aurinko pysyi paikallansa keskitaivaalla päiväkauden, kiirehtimättä laskemaan. - virsu
cellocalle kirjoitti:
Joosua:
10:13 Niin aurinko seisoi alallansa, ja kuu pysyi paikallansa, kunnes kansa oli kostanut vihollisilleen. Niinhän on kirjoitettuna "Oikeamielisen kirjassa." Niin aurinko pysyi paikallansa keskitaivaalla päiväkauden, kiirehtimättä laskemaan.Eihän tuo muuta päivärytmiä, tuli kuitenkin ilta ja uusi aamu jne.
- Et voi noin sanoa
virsu kirjoitti:
Eihän tuo muuta päivärytmiä, tuli kuitenkin ilta ja uusi aamu jne.
Tuossahan kerrottiin juuri päinvastoin ettei tullut.
Siitähän se juuri tulikin pidemmäksi.
Sinulla ei ole mitään todistusaimneistoa , että sapatti olisi oikealla kohdallaan.
Kaikki pitää olla todistettavissa kolmen todistajan voimin.
Adventistella yleensä puuttuu ensimmäinenkin todistus.
Niin tässäkin.
Kukin totuus tulee voida todistaa Raamatulla.
- riittävästi
Eipä meidän tarvitse tietää paratiisin saptinpäivästä, että onko se ollut milloin. Meillehän riittää se että pyhitämme sapatin tällä viikolla.
- riittää noin arviokin
Kyllä se jo riittää kunhan lepopäivä osuu viikon päälle, ettei ohi vaan mene.
- Sirkka Iita.
riittää noin arviokin kirjoitti:
Kyllä se jo riittää kunhan lepopäivä osuu viikon päälle, ettei ohi vaan mene.
oikeudenmukaisuudessa,kukin tehköön senmukaan kun oikeaksi tuntee,silloin ei omatunto soimaa ja saa levätä Herrassa.
Nin.
Intresattia oli kirjoituksesi.
Mukavaa että tiedän mistä seurata päivien kulkua;
ceciumatopmin värähdyksistä. (heh)
Ei tuo ole toki varmaa ettei tuota virhettä olisi tapahtunut, mutta ei sillä merkitystä tässä.
Jumala sen huomioinut varmasti, ja tietää että monet haluavat viettää Hänen itsensä säätämää päivää.
Jumala on huomioinut myös ne viattomat ja vilpittömät jotka ovat viettäneet sunnuntaita
hyvällä omalla tunnolla. Luuk 12:47-48.
Siunausta
jari laurilaParatiisiin liittyvien aikojen ja päivien todistelu on tietenkin ajanhukkaa, kun niiltä ajoilta ei suuremmin ole kalentereita säilynyt.
Ratkaisu on kuitenkin yksinkertainen. Uuden testamentin ajan ja Jeesuksen viettämä sapatti oli meidän lauantaimme eikä mikään Jeesuksen päivistä omaan aikaamme tehty kalenterinkorjaus ole viikkojärjestystä muuttanut.
Asiassa ei siis tarvitse mennä tätä kauemmas, koska (ainakin toivottavasti) useimmille sapattia pitäville kristityille sapatinvieton perustana on UTn opetus.
Jos sitten väkisin haluaa mennä jonnekin epämääräiseen muinaisuuteen, voi päätellä seuraavasti: Raamatun logiikan mukaan Jeesuksen sapatti on sama kuin Vanhan testamentin sapatti. Eli mikään historiallinen lähde ei Israelin myrskyisästä historiasta huolimatta osoita virhettä tai katkosta sapatinvietossa.
Edelleen voi päätellä, että Ensimmäisen Mooseksen kirjan kirjoitustapa osoittaa kirjoittajan uskoneen oman sapattinsa olevan sama seitsemäs päivä, minkä Jumala luomisessa siunasi.
Toisin sanoen, vaikka paratiisiajan kalentereita ei kannata etsiä, niin Jumala kaiketi oli paikalla ja toivottavasti kelpaa todistajaksi. Kysymys lieneekin siitä, missä määrin Raamattu on Jumalan sanaa ja millaisten asioiden määrittelyyn sanan innoitus riittää.
Kai A- eikö niin
Mooseksen liiton sapatinlasku nimetään alkaneeksi siitä päivästä, jolloin Israel alkoi saada Mannaa taivaasta.
Millään muulla määrittelyllä ei ole todistettavaa kirjallista perustaa.
Päättely ei sovi raamatulliseen periaatteeseen "kirjoitettu on" tyyliin.
Johanneksen evankeliumi:
6:31 Meidän isämme söivät mannaa erämaassa, niinkuin kirjoitettu on: 'Hän antoi leipää taivaasta heille syötäväksi.'"
12:14 Ja saatuansa nuoren aasin Jeesus istui sen selkään, niinkuin kirjoitettu on:
Aamos:
3:7 Sillä ei Herra, Herra, tee mitään ilmoittamatta salaisuuttaan palvelijoillensa profeetoille.
Päättelyyn ei siis voi turvautua tässä asiassa. eikö niin kirjoitti:
Mooseksen liiton sapatinlasku nimetään alkaneeksi siitä päivästä, jolloin Israel alkoi saada Mannaa taivaasta.
Millään muulla määrittelyllä ei ole todistettavaa kirjallista perustaa.
Päättely ei sovi raamatulliseen periaatteeseen "kirjoitettu on" tyyliin.
Johanneksen evankeliumi:
6:31 Meidän isämme söivät mannaa erämaassa, niinkuin kirjoitettu on: 'Hän antoi leipää taivaasta heille syötäväksi.'"
12:14 Ja saatuansa nuoren aasin Jeesus istui sen selkään, niinkuin kirjoitettu on:
Aamos:
3:7 Sillä ei Herra, Herra, tee mitään ilmoittamatta salaisuuttaan palvelijoillensa profeetoille.
Päättelyyn ei siis voi turvautua tässä asiassa.Päättelyyn ei tässä asiassa tarvitsekaan turvautua - niinkuin yritin edellisessä viestissäni sanoa, Jeesus riittää.
Kysyisin kuitenkin, haluaako Mooses (tai kirjoittaja) sanoa mitään sillä, että kymmenessä käskyssä on luomiskertomuksen seitsemättä päivää koskevat avainsanat. "Jumala siunasi lepopäivän ja pyhitti sen" (2M 20.11 vs. 1M 2.3)
Sinun mielestäsi tästä ei ole mitään pääteltävissä, mutta pitäisin loogisena ajatella, että Mooses uskoi oman päivänsä olevan nimenomaan sama seitsemäs päivä!
Lisäksi juutalaiset (esim Umberto Cassuto varsin mielenkiintoisessa Genesiksen kommentaarissaan) ovat tulkinneet juuri tämän yhteyden käskyn ja luomiskertomuksen välillä tarkoittavan sitä, että sapatti on ollut olemassa ennen Israelia.
Israelin ulkopuolisena kuriositeettina on tietenkin myös se, että kaksoisvirtain maista löytyneissä teksteissä on jonkinlainen viikkorytmi ja shabattu tai shapattu. Eli sapatin historia on taatusti mielenkiintoisempi kuin kuin palstan yksioikoiset sapatti-siinai väitteet antavat ymmärtää.
Toinen mielenkiintoinen seikka on se, että luomiskertomuksen seitsemännessä kappaleessa (päivässä) on alkutekstissä kolme lausetta, jokaisessa seisemän sanaa ja jokaisessa keskellä (hmmm... suht keskellä) sana sana "seitsemäs" tai "päivä". Lisäksi koko luomiskertomus on kerrottu seitsemän kerrannaisina.
Seitsemän päivää, sana "päivä" ja "valo" seitsemän kertaa kappaleessa yksi, "vesi" seitsemän kertaa kappaleissa kaksi ja kolme, sana "valo" jälleen seitsemän kertaa kappaleessa neljä, "elävät olennot" seitsemän kertaa kappaleissa viisi ja kuusi, ensimäisessä lausessa seitsemän sanaa, toisessa neljätoista (2x7). Jumalan nimi 35 kertaa (5x7) jne. Tämä tietenkin heprealaisessa tekstissä - käännöksestä tehtynä laskut saattavat mennä sekaisin.
Siis jollakin oli pieni pakkomielle numerosta seitsemän ja halusi sillä kaiketi kertoa jotakin. Ehkä tämä liittyy luomisen täydellisyyteen (seitsemän = täydellisyyden luku??) mutta edellä mainittu seitsemän toisto liittyen seitsemänteen päivään tekee aivan perustelluksi väittää, että kirjoittajan erityisenä kiinnostuksen kohteena oli myös sapatti...
Mutta kuten alussa sanoin, jos päättely ei miellytä, Jeesus ja UT riittää.
Kai A- numerioita
Kai_A kirjoitti:
Päättelyyn ei tässä asiassa tarvitsekaan turvautua - niinkuin yritin edellisessä viestissäni sanoa, Jeesus riittää.
Kysyisin kuitenkin, haluaako Mooses (tai kirjoittaja) sanoa mitään sillä, että kymmenessä käskyssä on luomiskertomuksen seitsemättä päivää koskevat avainsanat. "Jumala siunasi lepopäivän ja pyhitti sen" (2M 20.11 vs. 1M 2.3)
Sinun mielestäsi tästä ei ole mitään pääteltävissä, mutta pitäisin loogisena ajatella, että Mooses uskoi oman päivänsä olevan nimenomaan sama seitsemäs päivä!
Lisäksi juutalaiset (esim Umberto Cassuto varsin mielenkiintoisessa Genesiksen kommentaarissaan) ovat tulkinneet juuri tämän yhteyden käskyn ja luomiskertomuksen välillä tarkoittavan sitä, että sapatti on ollut olemassa ennen Israelia.
Israelin ulkopuolisena kuriositeettina on tietenkin myös se, että kaksoisvirtain maista löytyneissä teksteissä on jonkinlainen viikkorytmi ja shabattu tai shapattu. Eli sapatin historia on taatusti mielenkiintoisempi kuin kuin palstan yksioikoiset sapatti-siinai väitteet antavat ymmärtää.
Toinen mielenkiintoinen seikka on se, että luomiskertomuksen seitsemännessä kappaleessa (päivässä) on alkutekstissä kolme lausetta, jokaisessa seisemän sanaa ja jokaisessa keskellä (hmmm... suht keskellä) sana sana "seitsemäs" tai "päivä". Lisäksi koko luomiskertomus on kerrottu seitsemän kerrannaisina.
Seitsemän päivää, sana "päivä" ja "valo" seitsemän kertaa kappaleessa yksi, "vesi" seitsemän kertaa kappaleissa kaksi ja kolme, sana "valo" jälleen seitsemän kertaa kappaleessa neljä, "elävät olennot" seitsemän kertaa kappaleissa viisi ja kuusi, ensimäisessä lausessa seitsemän sanaa, toisessa neljätoista (2x7). Jumalan nimi 35 kertaa (5x7) jne. Tämä tietenkin heprealaisessa tekstissä - käännöksestä tehtynä laskut saattavat mennä sekaisin.
Siis jollakin oli pieni pakkomielle numerosta seitsemän ja halusi sillä kaiketi kertoa jotakin. Ehkä tämä liittyy luomisen täydellisyyteen (seitsemän = täydellisyyden luku??) mutta edellä mainittu seitsemän toisto liittyen seitsemänteen päivään tekee aivan perustelluksi väittää, että kirjoittajan erityisenä kiinnostuksen kohteena oli myös sapatti...
Mutta kuten alussa sanoin, jos päättely ei miellytä, Jeesus ja UT riittää.
Kai Ahttp://www.kolumbus.fi/gematria/index.htm
Jos lähdet numeroilla viisastelemaan niin pistän paremmaksi.
Tuossa vähän erään tuttavani askareiden tuotoksia.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Törkeä petosepäily Suomussalmella
Uutisoi maikkari. Uhrin nimiin on nostettu pankkilainaa, hänet on saatu sijoittamaan hevosiin ja ostamaan autoja. Ei ta773144Poliisi etälamautti, sitten pahoinpiteli
Vaikeasti kehitysvammaisen niin vakavasti että kuoli pian sairaalassa. Ei osannut kehitysvammainen heti noudattaa polii3731168Mies, olen pahoillani kun olen kuvitellut
Että pitäisit minusta. En sitä mistään tähdistä kuitenkaan lukenut, mulle vaan tuli jostain semmoinen tunne, kun itse ty65805Anni Ihamäki saa tylyä kommenttia TTK:sta - Erityisesti tämä "vääryys" ärsyttää
Kaikille ei ole mieleen se, että Anni Ihamäki on mukana uudella Tanssii Tähtien Kanssa -kaudella. Ihamäki saa varsin ty33785Mitä et ole valmis sietämään ihmissuhteissasi ja miksi?
Aiemmin jo kyseltiin mitkä vaatimukset olivat mielestänne liiallisia. Kyselläänkin nyt sitä, että millaisilla asioilla s265670Päivän Riikka: Pandan suklaatehdas Jyväskylästä Viroon
Menkää töihin! Viroon! --- Liki sata vuotta kestänyt suklaantuotanto makeisvalmistaja Pandan tehtaalla Vaajakoskella pä150627Tiesitkö? Vappu Pimiän ensimmäinen aviomies ei ole Teemu-rakas
Vappu Pimiä on tätä nykyä naimisissa Teemu Huuhtasen kanssa. Pimiä on toista kertaa naimisissa, sillä ensimmäinen liitto20600Älä nyt ylikuormitu vaikka sinusta pidänkin rakas nainen
Tiedän, että olet minulle oikea. En halua pilata tätä juttua malttamattomuudella, mutta epäilen. Haluan vain olla lähel31578Sysmä tarvitsee päätöksiä
Sysmä tarvitsee päätöksiä – ei p*anjauhantaa** Kirjoitan kuntapolitiikan ulkopuolisena tarkkailijana. Sysmän poliittinen17535Älä katoa elämästäni
Kävelyllä mietin olisitpa varjo takanani vierelläni sivullani Älä katoa koskaan ole siinä pidä kädestäni kiinni ole kan30518