Olen ollut työttömänä 5-vuotta, mutta eivät ole pakottaneet minua vielä muihin töihin. Minulla on akateeminen koulutus, onko sillä merkitystä? Onko muita akateemisia yritetty kurssittaa tai panna koulutusta vastaamattomiin töihin?
Akateeminen turvassa?
Teijo K
333267
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 33
Vanhimmat
Etenkin työvoimapoliittiseen koulutukseen on suhdaututtu nuivasti, kun taas täältä lukee, että tätä aikuisten leikkikoulua hyvin innokkaasti on tarjottu noin muuten.
Onneksi kaikki työvoimapoliittiseen koulutukseen liittyvät kurssit eivät ole leikkikoulua.
Toki, useimmilla "non-stop" -kursseilla on tuo maine, mutta asiallistakin ja jopa ammattillisen tutkinnon tuovia koulutuksia on, tosin erittäin harvoin.
Ongelmana on se, että vakavasti otettavaa koulutusta ei ole riittävästi. Jokaiselle "asialliselle" kurssille on vähintään kymmeniä, usein jopa satoja hakijoita. Kun kahtakymmentä opintopaikkaa hakee 160-200 hakijaa, alkaa olla tiukkaa päästä koulutukseen oli korkeakoulututkintoa tai ei.
Edelleen, ongelma on myös siinä, että koulutuspaikkoihin ei ole työvoimahallinnon kiintiöitä, vaan kurssin vetäjä valitsee itse kurssille pääsijät. Toki, yleensä työvoimahallinto tekee esikarsinnan, mutta kurssin vetäjällä on päättäjän rooli. Maksajan rooli jää kansalaisille, niin työttömille kuin työssäkäyvillekin.
Räikeimmissä tapauksissa on jonkun firman henkilökunta valittu kurssille, eikä yhtään työtöntä. Siis työvoimapoliittiseen koulutukseen...
Työvoimapoliittista koulutusta pitäisi lisätä ja kurssitarjontaa räätälöidä enemmän asiakkaiden tarpeita vastaaviksi.
Jos ihmisille todella tarjotaan mahdollisuuksia parantaa tilannettaan, he kyllä sen tekevät.
Tuo 5,5 vuotta on aika pitkä aika. Oletko jo tipahtanut pois tyött.korvausten piiristäkin?
Kun itse jäin ilman työtä, työkkärin väki oli mielestäni aktiivisimmillaan ensimmäisen puolen vuoden aikana. Mahdollisuudet työllistyä uudelleen ovat ehkä parhaat työttömyyden alkuvaiheessa?
Mahdollisuudet saada uusi työpaikka ovat parhaat vielä, kun olet töissä.
Yksikin työttömyyspäivä ja olet "työnantajien" silmissä syrjäytynyt ja työhaluton narkkarialkoholistiluuseri.
...minkä logiikan mukaan toisen työnantajan ajalla ja rahalla töitä ja etuisuuksia itselleen hamuava hämärätyyppi on jotenkin luotettavampi kuin omalla ajalla ja omalla kustannuksellaan töitä hakeva työtön...
Tutkimaton on töyhtötukkaisen "johtajan" ajatusmaailma.
Akateeminen ei joudu niin helposti Työvoimatoimiston hampaisiin.
Meitä on neljän hengen porukka, kaikki tällä hetkellä työttömiä. Yo.merkonomi, mainosalan kaveri, sellonsoitonopettaja ja rakennusmies. Kaikki ovat joutuneet koulutukseen. Sellonsoitonopettaja kehui aina koulutuksellaan, on tehnyt jotain lisäkurssejakin, että hänellä on niin kovat paperit ja parempi koulutus ettei hän joudu koulutukseen. Tätä itsekehua saimme kuulla jatkuvasti. Yllätys, yllätys kaveri joutui koulutukseen ja loppujen lopuksi selvisi, että ei hänen hieno koulutuksensa ollut yhtään parempi kuin meidän muidenkaan. Toisen asteen koulutus.
Kaikki aina kehuu kuinka juuri HÄNELLÄ on niin hieno koulutus ja kaikkein VAATIVIN ammatti. Yhtään ei anneta arvoa muiden ammateille. Vituttaa tollaset narsistit, jotka kuvittelevat olevansa muita parempia!!!
"Akateeminen ei joudu niin helposti Työvoimatoimiston hampaisiin."
Kun nyt SY -niminen terrorijärjestö on uhkaillut viranomaisia iskuilla, osoittautuu tuokin myytti menneen talven lumiksi hyvinkin nopeasti.
Hyvin laukaistu! Kiitos! Ei se onneksi aina pidä paikkaansa, mutta hyvä kärjistys. Mulla on tänään työhaastattelu...
Eikö sellonsoitonopet ole nykyään maistereita?
Sibelius Akatemiassa, joka on korkeakoulu, valmistuu maistereita. Tämä opettaja, josta kirjoitin on valmistunut Konservatoriosta, peruskoulun käynyt. Antoi kyllä ymmärtää, että hänen paperinsa ovat vastaavia Akatemian kanssa, mutta ei se niin ollutkaan. Väitti itseään diplomisellistiksi, mutta myöhemmin paljastui, että oli tehnyt jonkun jatkotutkinnon. Nykyään ruikuttaa kuinka ammattikorkeakoulusta valmistuneet jo menevät työhönotossa ohitse. Hänellä on ollut liian suuret käsitykset itsestään ja koulutuksensa erinomaisuudesta, että nyt kun joutuu tosiasioiden eteen, on vaikea hyväksyä niitä.
Sellonsoittoa voi opettaa jokainen, joka uskoo tuon taidon hallitsevansa. Ainakin yksityistunteja voi antaa. Monissa työtehtävissä koulutuksella ei ole paljoa merkitystä, enemmän vaikuttaa se, onko henkilöllä helposti rahaksi tai tuloksiksi muutettavia kykyjä.
Sellonsoittoa saa kai opettaa jokainen, joka uskoo siihen kykenevänsä. Ainakin yksityistunteja saa antaa. Työnantajia ei monessakaan ammatissa niinkään kiinnosta muodollinen koulutus kuin se, millaisia rahaksi tai tuloksiksi muutettavia kykyjä työntekijällä on.
TyönANTAJIA EI KIINNOSTA KOULUTUS? Musiikkivirkoihin tarvitaan koulutus ja paperi, jolla voi hakea virkoja. Maisteri pääsee Konservatorion puolelle opettajaksi, muut opettavat aloittelijoita. Yksityistun´teja voi kuka vaan antaa. Konservatorion soitonopettajan koulutus vastaa lukion käynyttä, ammattikoulusta valmistuneita esim. sähköasentajan tai autonasentajan koulutusta, ammattikoulututkinnossa taitaa olla enemmän sivistäviä aineita. En kyllä viitsisi paljon kehua Konservatorion tutkintoa ja ainakaan pitää muita alempiarvoisena, mutta muusikot ovat muusikoita....
Monet muusikot ovat aika täynnä itseään ja luulevat olevansa parempia. Hyvä kuulla että ei se heidän tutkintonsa, Sibelius Akatemiassa, vastaa kuin ammattikoulun käyneen opintoja.
Piti kirjoittaa: Hyvä kuulla, että heidän tutkintonsa, lukuunottamatta Sibelius Akatemiaa, vastaa ammattikoulun käyneen opintoja.
...olen tavannut useita "amislaisia", joiden osaaminen ja ammattitaito hakkaa tusinan yliopistopellejä.
Pelkkä paperi tietyltä tutkintotasolta ei takaa yhtään mitään.
Minkään sortin töitä ei ole tarjottu, yhdelle pilipalikurssille yrittivät laittaa askartelemaan
ja paskartelemaan.
En mennyt, eikä tullut karenssia kun osasin perustella riittävän järkevästi miksen mene.
Mutta se on varmaa, että akateeminen loppututkinto = olet lopun ikääsi normaalin yhteiskunnan ulkopuolella.
Et pääse edes raksalle apupojaksi, ellet valehtele että sulla ei ole koulutusta. Tuurilla pääset määräaikaiseen virkaan yliopistolle.
Ainakin tällainen maku on jäänyt 3 vuoden työttömyyden ja parin pätkäduunin jälkeen.
Valmistuminen 10 vuotta sitten kunnon papereilla ei johtanut yhtään mihinkään.
Pitkän työuran tehnyt akateeminen, joka on eläkeputki-iässä on täysin turvassa. Työtä ei tämän ikäiselle ole, sanotaan suoraan työvoimatoimistossa.
Onneksi ansiosidonnainen korvaus on kohtuullinen, ei tosin hyvä kuten esim. paljon puhutussa Tanskan mallissa. Jo tallennettu eläke on hyvä ja on tulossa reilun vuoden päästä. Elämä on aika levollista.
Olen sinänsä terve, hyvin koulutettu ja osaava ihminen - on kielitaitoa, tietoteknistä osaamista yms., mutta ikärasismi on ankaraa.
Vanhasen hallituskaudella viranomaiset ovat yksiselitteisesti ilmoittaneet "tukkivansa" eläkeputken tai ainakin tekevänsä siihen pääsystä mahdollisimman vaikeata.
Jopa 58-vuotias työtön saattaa yllättäen löytää itsensä kaupungin palveluksesta siivoamasta risuja puistosta alle tonnin bruttopalkalla kuussa.
...siis tietysti, että edes tukityöpaikka irtoaa.
Pahimmassa tapauksessa joutuu "kuntouttavaan" työtön tai "harjoitteluun" kahdeksalla eurolla päivässä.
Ei ole tarjolla kaupungin töitä, ei pelkoa.
Eläkeputki on tukittu mm. vuonna 1950 ja sen jälkeen syntyneiltä. Pitkän työuran tehneet tuota ennen syntyneet savat edelleen työttömyyseläkkeen 60-vuotiaana - määrätyin edellytyksin, jotka minulla täyttyvät.
Minullakin on akateeminen loppututkinto. Minua ei juuri häiritty työkkärin taholta pitkistä työttömyysjaksoistani huolimatta. Työvoimakoulutukseen ei juuri huolittu. Ei ollut kuulemma koulutuksen tarvetta.
Olen kohta vuoden ollut työttömänä maisterina valmistumisen jälkeen, eikä minkäänlaista painostusta ole tullut työvoimatoimiston osalta. Lisäksi kohtelu työvoimatoimistossa on ollut aina asiallista ja ymmärtävää: kun töitä ei ole, niin ei ole eikä enempää syyllistetä. Kaikki pilipali-kurssit on pääsääntöisesti tarkoitettu vähän koulutusta omaaville ja tukityötkin tuntuvat menevän samalle porukalle. Sellainen maku on jäänyt, että työvoimatoimisto on lähinnä tarkoitettu kurinpitolaitokseksi, jolla kontrolloidaan kaikkein vähiten koulutusta saanutta väestönosaa, mitään tekemistä sillä ei ole todellisen työllistämisen kanssa.
...Sellainen maku on jäänyt, että työvoimatoimisto on lähinnä tarkoitettu kurinpitolaitokseksi, jolla kontrolloidaan kaikkein vähiten koulutusta saanutta väestönosaa...
Näin minäkin vähän ajattelen. Koulutettu pystyy pitämään puoliaan ihan toisella tavalla -puhumattakaan, jos on oikeustieteellistä koulutusta.
Minä sain olla hyvin rauhassa paitsi koulutuksen, myös sen sen vuoksi, että alalla työskennelleenä tiesin 'liikaa'. Olen myös aika suorasukainen, joten sekin taisi hillitä työkkärin virkailijaa, varsinkin kun tietotasoni alalta ylitti virkailijan tietotason.
Minut yritettiin kerran laittaa humbuugikurssille, mutta hoidin itseni hyvin nopeasti sieltä pois - ilman karensseja. Työkkärin virkailija taisi olla aika onnellinen, kun minä poistuin työkkäristä annettuani moisista humbuugikursseista hyvin yksityiskohtaista ja selkeällä suomen kielellä palautetta, vaikka itse kurssilta laistinkin.
Seurasin kuitenkin tarkkaan kurssilaisten touhua kurssilaisten välityksellä, joten olin hyvin tietoinen, mitä siellä tapahtui. Pidin myös yhden päivän infotilaisuuden tällä kurssilla kurssilaisten pyynnöstä ja kurssin vetäjän toiveesta. Saivatpa kurssilaiset tietoa, mitä eivät työkkäristä normaalisti saa. Se taisi olla ainut asiallinen juttu, mitä kurssilla tapahtui. Ainakin kiinnostus oli kova, unohtui kahvitaotkin siinä pitämättä.
Työvoimaviranomaisilla ei ole mitään tarjottavaa akateemisesti koulutetuille (siis ylempi kk-tutkinto). Näin mulle sanottiin suoraan kun ekan kerran jouduin työttömäksi pari vuotta sitten. Nyt ollut silloin tällöin pätkää, mutta alkaa mennä usko oikean ja vakkarityöpaikan löytymiseen.
Vähemmän koulutusta vaativiin ei huolita ja paha siinä sitten valehdella ettei ole mitään tutkintoa ja työkokemuskin on 'liian fiiniä ja aina väärältä alalta'.
Työkkärissä kohtelu ollut aina asiallista, mutta mihinkään kurssille ei ole huolitu kun ne paikat kuulema menee 'koulutusta tarvitselville.'
Pian napsahtaa se 500 pvää rikki, saas nähdä alkaako edes sitten mitään tapahtua. Tuskin, jos ei ole työtä tajolla ja mulla on esittää jatkuvalla syötöllä hakemuksia joita olen lähettänyt = olen ollut aktiivinen, eli minkäs siinä sitten teet.
Itsetunto vaan alkaa pian olla -100 ja rahapula ainainen, jotenkin nurinkurista että näin paljon voimavaroja hukataan tässä maassa = taas yksi liikaa koulutettu työtön ja hyödytön.
Jos olet ollut 5 vuotta yhtäjaksoisesti työttömänä eli 500 500 500 päivää, olet työmarkkinatuen jatkoajalla, mikä merkitsee aina aktivointitoimia tai työttömyysturvan lopettamista.
Ei ole kuitenkaan ihan noinkaan, minulla työmarkkinatukea maksettu jo yli 600 pvää ja ei ole edes niille työvoimahallinnon kursseille huolittu. Kun reilut 500 pvää tuli täyteen, pyydetiin uusimaan työnhakusuunnitelma ja siellä istuin sellaiset pari tuntia juttelemassa tehtiin A4-saastetta. Sen jälkeen olen vaan soitellut 6kk välein.
Ei ole työtä tarjolla ja koulutusta on kuulemma aina liikaa hanttihommiin.
Taitaa työkkäri sielläpäin pinnata. Aktivointisuunnitelmassa pitäisi aina olla joku "toimenpide". Esimerkiksi mulla tuo toimenpide oli kurssille haku, suoritettava määräpäivään mennessä. Mainitulle käsityötaitoja kehittävälle kurssille menisikin mielelläni, sillä veneilijällä on aina jotain nikkaroitavaa.
Mulla on 2800 päivää työmarkkinatukea ja useampikin karenssi, niin että olen tosiaan "kaikenkokenut".
Itselläkin kokemuksia tuosta. Valmistumisen jälkeen 493 päivää työttömänä, jonka jälkeen vuodeksi nokialle matkapuhelimien kokoonpanotehtäviin.
Vuorotöiden haittojen vuoksi jousuin sanoutumaan irti ja nyt on reilu puoli vuotta mennyt eikä ole työkkäristä kuulun mitään.
Taitaa olla tuo korkeakoulututkinto tae sille ettei enää pääse "duunarihommiin", kokeiltu on. Kaikkiaan kolme vuotta pommittanut hakemuksilla (278 tehtävää haettu avoimet hakemukset) eri firmoja ja laihoin tuloksin.
Korkeakoulun käyneillä on vain kolme kohtaloa:
1. Unelmatyö omalta alalta, hyvä palkka yms.
2. Pätkätyöt ties miltä alalta ja tehtävistä joita vakkarit ei suostu tekemään.
3. Työttömyys
Itse edustan tuota numeroa kolme! Vaikka paljon puhutaankin työvoimapulasta yms. niin ei se tule koskettamaan akateemisia, meitä on vain niin runsaasti.
Itsellä maisterin paprut ja työttömyyspäiviä oli päälle 600, kun työkkäristä kysyivät minua muutaman tunnin hakemusasiakirjakoulutukseen. Ei oo muita töitä tarjottu. Muutamaan akateemisille suunnattuun työllisyyskoulutukseen oon hakenut ihan tosissani, mutta en ole mukaan päässyt.
Kokemusta ei akateemisena työttömänä ja myös akateemisena työttömänä. Sama tilane aina. Jos vain osaa esiintyä aktiivisena työkkärin suuntaan ja selittämään, kuinka on selkeät suunnitelmat työllistymisen suhteen, niin eivät kiusaa turhaan.
Paremmin muuten saa töitä, kun ei mene työkkärikursseille. Niiltä kun saa luuserileiman ottaan. Parasta hakea aktiivisesti kaikkea mahdollista. Ja kyllä se aina tärppää. Ittelläni ei ole koskaan tullut yli vuotta työttömyyttä, sillä olen onnistunut etsimään pätkätöitä.