voi tyytyä "matalampaan lajiin" ?
Miten huippu ihmisen
jälkeen
161845
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 14 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Ketjusta on poistettu 14 sääntöjenvastaista viestiä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
sinut alemman ihmisen
Ei mihinkään tyydytä, vaan ymmärretään että suht sopiva voikin olla huippu.
..sanoa mitn, kun teini-ikä on jo niin kaukana takanapäin.
:)
Huippu ihmisen kanssa on huippu kivaa. Elämä on jatkuvia vuoren huippuja.
Eihän sellaisen jälkeen tavallinen tasa maan hiihtäjä tietystikään voi tarjota aivan vastaavia huippu elämyksiä platina tarjottimella. Jos jää jotakin elämän virityksellisyyttä oikein pahasti kaipaamaan, sen joutuu hankkimaan sillä kertaa itse, vailla huippu ihmisen johdatusta. Näin sitä on elettävä seuraavaa vuoren valloitusta odoteltaessa.
Sit oikein mahtanet tarkoittaa tuolla "matalammalla lajilla" ?
Määrätyissä asioissa ei kuitenkaan mitenkään mut sekin riippuu niin paljon ihmisestä itsestään. Ei se vaadi kuitenkaan kuin halua, tahtoa sekä myöntymyksiä. Mitä sit kukin elämästä haluaa sekä mitkä asiat riittää.
huippuja, mutta se on vain harhaa. Ethän osaa arvostaa huippuja, jos et välillä käy alhaalla.
Vaihda perspektiiviä. Ajattele asioita monista näkökohdista. Mieti miten matalaa tasoa itsekin olet. Ja jos ei auta, niin etsi muuta seuraa. Tai ole yksin.
Meinaan kyllä, että huippu on vielä saavuttamatta.
En minä sitä ole kohdannut. Jos huippu olisi kanssani en siitä luopuisi...niin täähän pitäis olla molemminpuolista? :(
Yritän kuitenkin pitää virettä yllä. :D
Koska olet jo huomannut, ettet kelpaa huipulle, niin pakkohan sitä on lähteä oman tasoisiaan etsimään.
vain vastaan !
ei tunnu juuri miltään psyykkisesti ja... no fyysistä ei pysty edes kokeilemaan..........
Ja huippuihminen voipi olla sellainen, joka ei olisi huippu jollekulle toiselle. Subjektiivinen, mutta *ahh* niin voimakas kokemus.
Itse olen ollut joillekin huippu, ja jotkut aivan muut minulle sitä.
Ei itseään tarvitse pettää menemällä sinne, missä mikään ei tunnu miltään psyykkisesti eikä fyysisesti. 90-vuotiaana voi sitten mietiskellä, mikä oli se tärkein huippu.
on ryömittävä ja oltava huipun varjossa..hirveetä!
ei sitä voi tyytyä matalampaan lajiin jos kerran on saanut olla sen huipun kanssa,ei sitä huippua voi unohtaa ikinä...siitä jää haaveilemaan forever..
Kyllä sitä taas jossain vaiheessa rakastuu tulisesti johonkin. Sitten tuo ihminen on taas se huippuihminen. Rakastuminen saa näkemään toisen ihmisen huippuna.
Rakastuminen saa toisen tuntumaan huipulta.
Ne, jotka yleensä vaativat ihmisiä tyytymään epätyydyttävään, ovat itse joutuneet niin tekemään.