lauloi Viktor Klimenko joviaalin kaihoisasti vuonna 1967. Tekijäksi merkitty Bianco Eduardo Vicente ja tsipaleen nimi PLEGARIA (suom.sanat A.Runne, sov. A. Raninen).
Kysymys kuuluukin -sillä olen hukannut Vaeltaja Laulut opuksen- onko ko. laulu Vaeltajan Laulu -kirjassa?
Vai onko kyseessä vain jonkun hispanialaisen laulun kontekstualisoiminen ja jos näin niin milloin se on ottanut paikkansa ja onko se ensiesitetty suomeksi tai russiaaniksi milloin!?
TODETTAKOON ikäänkuin ohimennen että yllätyin ja fasinoiduin Klimenko äänen korkeasta laadusta! Ei mitään Olan tai Otsin tasoa, mutta silti aikamoinen.
Kysymys kuuluukin -sillä olen hukannut Vaeltaja Laulut opuksen- onko ko. laulu Vaeltajan Laulu -kirjassa?
Vai onko kyseessä vain jonkun hispanialaisen laulun kontekstualisoiminen ja jos näin niin milloin se on ottanut paikkansa ja onko se ensiesitetty suomeksi tai russiaaniksi milloin!?
TODETTAKOON ikäänkuin ohimennen että yllätyin ja fasinoiduin Klimenko äänen korkeasta laadusta! Ei mitään Olan tai Otsin tasoa, mutta silti aikamoinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Sillä minulla ei ole koskaan edes ollut Vaeltajan Laulu -kirjaa. Plegarian vanhimmat suomalaiset levytykset ovat vuodelta 1943, jolloin sen lauloi levylle sekä Jucca Sedofow (Sointu, löytyy levyltä Sointu 1940-44. Laulu on nimeltä Rukous) että Henry Theel (Helmi. Löytyy Valittujen Palojen Sotavuosien suosikkisävelmistä ja Theelin Unohtumattomista). Pidän kovasti Sedofowin tulkinnasta. Theelin Plegaria on jotenkin tasapaksu.
Laulu on levytetty tavallisena tangonakin, joten luulisin Valamon tullen pelkästään alkuperäisen laulun nimen takia (eikö Plegaria tarkoita rukoilijaa?)
ovat molemmat Johannes Fedosowin käyttämiä salanimiä (http://www.hypermedia.fi/VYS/nimet.html). Suomen äänitearkiston tietokannan mukaan (http://www.yle.fi/aanilevysto/firs2/index.php) Rukouksen (Plegaria) on esittänyt Sedofow Jucca.
Rukous ei ole uskonnollinen, vaan laulaja huokaa "Sua rukoilen, oi luokseni Armas jää", joten kyseessä lienee homoerotiikka :-)
ja kiitos! Eli tsipale on siis ollut Suomen ilmoilla jo ennen Vanhan Valamon lopullista siirtymistä Heinävedelle. Klimi lienee hersyttänyt sillä evakkojen tuntoja adekvaatisti sittemin 60-luvulla.
Homoerotiikka ei ole koskaan liian vähän :/
aivan liikaa >:( Ja kipeät ihmiset kaivavat vielä tikulla niitä ollen "muka" vitsikkäitä - vrt. just tää Armas-juttu.. Ei naurata yhtään.
mutta sinä armas ystäväni, elä sije lannistu. Tulee aika jolloin on vain ei-kipeitä asioita...
Valamon kellot ei kuulu Vaeltajan lauluihin. Tarkistin juuri.
maybe meitsy veikkailikin kun se olisi ollut niin vahvasti lainabiisi.
Onkos sielä muuten muiden kirkkojen vastaavia lauluja sinällään tai jollain tapaa muunneltuna!?
esim katolinen Maria-laulu "Oi sä puhtahin, oi sä armoisin, Pyhä Neitsyt Maria". Mutta ei siellä ole protestanttisten kirkkojen piirissä syntyneitä hengellisiä lauluja.
Pääosin laulut ovat suomalaisten ortodoksien tekemiä tai suomennoksia virolaisista ortodoksista hengellisistä lauluista. Sanoittajista voidaan mainita esim Iivo Härkönen, Anna Jekkonen, Sergei Okulov, virolainen A. Ramul, Fiina Saarikoski, Aari Surakka, Pappismunkki (myöhemmin arkkipiispa) Paavali ja säveltäjistä Pauli Koukkunen, Pappismunkki Paavali, Olavi Petsalo, A. Ramul ja V. Ryymin.
Uskon, että Vaeltajien laulujen opettaminen on jäänyt sen tähden, että kirkkolauluissa on niin kova opetteleminen, ettei muuta ohjelmaa niin ehditä harjoitella.