Täytyy nyt tässä kommentoida itsekin asiaa, kun tuntuvat joka puolella paasaavan tuosta lihavien onnettomasta tilasta. Minä olen läski (160 cm ja 100 kiloa) ja samat on mitat miehelläni. Siis, todellakin! Tällainen plösö nainen on löytänyt miehen! Olen toki joutunut kokemaan surunkin hetkiä, kun olen saanut torjuntaa miehiltä ulkonäköni takia. Sitten löysin mieheni, ja täytyy sanoa että näytämme hyvältä yhdessä. Ehkä asia onkin niin, että lihava tarvitsee/voi saada vain/haluaa lihavan puolison ?
Kaikkialla annetaan kuvaa, että lihava on yksinäinen, surullinen, onneton, laiska, mitään aikaansaamaton yhteiskunnan hylkiö. No, minä ja mieheni emme ole enää yksin (yksinäisiä emme koskaan ole olleet), emme ole surullisia vaan erittäin onnellisia. Laiskaksi ei voi sanoa, käymme kummatkin töissä, joten saamme myös aikaan jotakin. Yhteiskunnan hylkiöiksi olemme tunteneet itsemme jo kauan, mutta taitaa niitä löytyä myös laihoista. Siis me olemme onnellisia siitä, että olemme kohdanneet toisemme, ja saamme rakkaudestamme ammentaa voimaa joka päivälle.
Toivoisin, että jokainen voisi löytää rakkauden toisesta ihmisestä, sillä elämässä on helpompi jaksaa, kun on joku, joka on vieressä koko ajan.
Niin, kaikille lihaville tsemppiä, ette ole surkeita niin kuin joku voi antaa ymmärtää. Ja kaikille muillekin parisuhteessa eläville.
P.S. Tämä ei nyt ole mitään vastarakastuneen hömppää, olemme olleet naimisissa vajaa pari vuotta.
Kaikkialla annetaan kuvaa, että lihava on yksinäinen, surullinen, onneton, laiska, mitään aikaansaamaton yhteiskunnan hylkiö. No, minä ja mieheni emme ole enää yksin (yksinäisiä emme koskaan ole olleet), emme ole surullisia vaan erittäin onnellisia. Laiskaksi ei voi sanoa, käymme kummatkin töissä, joten saamme myös aikaan jotakin. Yhteiskunnan hylkiöiksi olemme tunteneet itsemme jo kauan, mutta taitaa niitä löytyä myös laihoista. Siis me olemme onnellisia siitä, että olemme kohdanneet toisemme, ja saamme rakkaudestamme ammentaa voimaa joka päivälle.
Toivoisin, että jokainen voisi löytää rakkauden toisesta ihmisestä, sillä elämässä on helpompi jaksaa, kun on joku, joka on vieressä koko ajan.
Niin, kaikille lihaville tsemppiä, ette ole surkeita niin kuin joku voi antaa ymmärtää. Ja kaikille muillekin parisuhteessa eläville.
P.S. Tämä ei nyt ole mitään vastarakastuneen hömppää, olemme olleet naimisissa vajaa pari vuotta.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Miksi aliarvioit itseäsi? Et voi odottaa ympäristöltä hyväksyntää jos annat ulospäin negatiivisen kuvan. Toiset ihmiset heijastavat sitä mitä me tunnemme itsestämme. Olen minäkin pullea, melkein kuin sinä, mutta en sano itseäni plösöksi tms. Olen aivan ihana persoona ja arvostan itseäni. Eipä vastaan ole tullutkaan ihmistä joka katsoisi minua karsaasti.
Ja hei kamoon, ei lihavuus ole este noille mainitsemillesi asioille. Minun mieheni on minua 25 kg hoikempi ja olemme yhdessä onnellisia. Ja mistähän muusta se kuva ulkopuolelle tulisi jos ei meistä pulskista itsestämme. Pää pystyyn ja anna sisäisen valosi loistaa. Itse olen nyt siirtymässä terveellisimmille kiloasteikoille, mutta sekin jokaisen oma asia. Viihdy kropassasi ja viestitä se muillekkin että viihdyt.
Kaikkea hyvää silti teille molemmille ja katso peiliin ja sano sille kauniille naiselle siellä että olet kaikkea muuta kuin plösö =).
En aliarvioi itseäni, ainakaan ulkonäön takia. Olen monta vuotta taistellut itseäni vastaan, tolkuttanut itselleni että vain hoikka voi olla kaunis. Mutta olen sen jo lopettanut, en tee enää sitä, sillä olen nähnyt sen, että se on vain pskapuhetta. Ennen miestäni, ja itse asiassa sen jälkeenkin, olen kyllä kelvannut. Se on varmaankin johtunut siitä sisäisestä valosta, olin nimittäin kova flirttaamaan. Käytin sanoja plösö ja läski, koska halusin hieman provosoida ihmisiä. Halusin hieman ironisen sävyn tekstiin.
Ei lihavuus ole este mihinkään, jos niin itse haluaa. Tarkoitukseni oli saada ihmiset kirjoittamaan todellisia mielipiteitä, suoraan sisältä.
Mutta, en kiellä sitä ettenkö olisi lihava, sairaalloisen lihava. Olen kuitenkin erittäin terve, mitä nyt huono kunto. Esimerkiksi veren sokeriarvo on 4.6 ja kolesteroli 3.2 - enkä muutenkaan sairastele oikein koskaan. Huono kunto minulla on siksi, että en ole vuoteen harrastanut oikein mitään liikuntaa. En itse asiassa ole koskaan liikunnasta pitänytkään. Toisaalta haluaisin harrastaa jotain, koska inhottaa se, että puuskutan rappusissa. Laihtumistarkoituksessa en sitä aio aloittaa.
Sinähän voisitkin ehdottaa jotain kivaa?
Kiitos, kaikkea hyvää teillekin, tsemppiä laihdutukseen! Minä jatkan lihavan oloa ja puolustan "meitä sorrettuja" .... :)
älä sinäkään käytä sanoja pullea tai lihava; nehän ovat synonyymejä plösölle.
Kyllä ekasta kirjoittajasta heijastui hyvin tyytyväisyys elämäänsä. Kuin myös ihan realistinen asenne lihavuuteen.Et ehkä ole ollut samoissa tilanteissa, kuin hän.
Käväseppä vaikka uimahallissa, ota uikkari pois niin jo kohtaat, ellet satu hyvään näyttelijäpoppooseen.
Hei jos on huono kunto niin käveleskele niitä rappuja ylös alas =),Huomaat pian että kunto paranee. Jos alata kuntoilemaan,niin älä aseta rimaa liian korkealle. Minusta hyvä raja voisi olla että ylimalkaan kävit kuntoilemassa.
No tsemiä elämään =)
Kirjoituksestasi paistoi vielä parin vuoden jälkeenkin vastarakastuneen "hömppä". Upeaa!! Täytyy sanoa, että kateeksi hiukan käy tuollainen onni.. :)
Mahdollisimman onnellista elämää edelleenkin!