Rakastan poikaystävääni todella, todella, todella paljon. Kuitenkin hän satuttaa minua toistavasti. Toisinaan hän on maailman ihanin ihminen, jota rakastan mielettömästi, mutta toisinaan hän muuttuu täydeksi kusipääksi, joka ei välitä musta yhtään ja kohtelee kuin olisin ilmaa. Kännissä ja selvinpäin pettänyt ja valehdellut toistavasti, sitten taas muuttunut kuin eri ihmiseksi, siksi, ketä rakastan. En halua menettää tätä ihanaa ihmistä, sillä rakastan häntä yli kaiken, ja tuntuu ettei elämälläni ole merkitystä ilman häntä. Samalla kuitenkin vihaan ja itken kaikki illat tämän toisen persoonan takia, ja tunnen tulevani hulluksi. Kun olen yrittänyt jättää hänet, tai kun olen olen joutunut tilanteeseen, jossa on ollut vaarana menettää hänet, olen vain itkenyt hysteerisesti ja yrittänyt jopa itsemurhaa, sillä on tuntunut, ettei elämällä ole ollut enää mitää sisältöä.
Hullulta kuulostaa mutten voi sille mitään..
Tiedän että elämäni voisi olla paljon parempaa ilman häntä.. Mutta miten pääsen eroon tästä kierteestä ja riippuvaisuudesta häneen?
Hullulta kuulostaa mutten voi sille mitään..
Tiedän että elämäni voisi olla paljon parempaa ilman häntä.. Mutta miten pääsen eroon tästä kierteestä ja riippuvaisuudesta häneen?
Vastaukset 17
Vanhimmat
Tilanne on varmaan niin rankka sinulle, että hyötyisit varmaan, jos etsisit tukea. Siis esim. lyhytterapiaa, jossa voisit eritellä omia tunteitasi ja ajatuksiasi. Tsemppiä sinulle.
läheisriippuvainen? Jokaisen pitäisi ajatella omaa parastaan edes sen verran, ettei anna toisten ihmisten viedä elämänhalua.
Jotenkin tulee mieleen, että jos avioidutte, tuo huonompi puoli muuttuu jokapäiväiseksi ilmiöksi. Älä lankea siihen ansaan.
Tukea todellakin tarvitset, jos edes ajatuksissasi pyörittelet itsemurhan mahdollisuutta. Onko tuo ihminen todellakin niin arvokas, epäilen.
Itse olen tuon tempun tehnyt, eli eronnut rakastamastani ihmisestä, tiedostin vain sen, etten halua loppuelämääni niin elää.
Löytyi se oikea rakas sitten aikanaan, tajusinpa senkin, ettei se mitään rakkautta exän kanssa edes ollut.
Tsemppiä sinulle, hae tukea ja apua, jatka elämääsi ja ennenkaikkea, arvosta itseäsi.
.. asiat. (Pahus en jaksakkaan tähän enempää:( Paljon kerrottavaa olisi. Mutta sen verran nyt ainenkin jaksan, että tänne kirjoittavien toivoisin jättävän helpot trendi sanat, kuten läheisriippuvainen ym pois. Ja kirjoittaa ihan oikeista kokemuksista
Haedu johonkin terapiaan tai vastaavaan, koska tuo kuulostaa siltä, että kyse ei ole mistään aikuisesta ja kypsästä rakkaudesta, vaan enemmänkin jostakin läheisriippuvaisuuden ja siirtorakkauden kaltaisista ilmiöistä. Et sinä oikeasti sitä poikaystävääsi rakasta.
Minulla oli myös se tilanne että olin hullun rakastunut miesystävääni mutta en nähnyt muuta vaihtoehtoa kuin lopettaa suhde. Meillä tilanne oli se, että lähes alusta asti vaistosin että meidän suhteessa minä olen se joka välittä
ä huomattavasti enemmän, miehen tunteet olivat vahvat alussa mutta hiipuivat pikkuhiljaa. Tämä vaivasti minua lähes alusta asti mutta olin sokean rakastunut enkä myöntänyt itselleni että suhteella ei kenties ole tulevaisuutta. En myöskään halunnut ns. luovuttaa liian aikaisin. Mies ei kohdellut minua huonosti mutta ei myöskään vastannut tunteisiini sillä tavalla kuin itse ajattelen parisuhteessa tehtävän. Syykin toki löytyi: hän ei rakastanut minua. Mietin suhteen lopettamista 1/2 vuotta hyvin intensiivisesti ja keräsin rohkeutta. Lopulta tein sen ja se on vaikein asia jonka koskaan olen tehnyt parisuhteen vuoksi. Sattui julmetusti kun huomasin että miehelle se oli lähinnä helpotus.
Tästä on aikaa yli 5 vuotta ja olen päässyt miehestä yli ajat sitten, rakkaus kuolee jos se ei saa vastakaikua. Kuitenkaan en ole rakastunut keneenkään sen jälkeen. Toivon että tämä suvantovaihe ei kestä koko elämää mutta se täytyy sanoa että yksin ollessa en ole koskaan ollut niin masentunut kuin parisuhteessa joka ei tunnu oikealta. Joskus on tehtävä vaikeita asioita itsensä suojelemiseksi.
Rohkeutta. Kunnioitat itseäsi eri tavalla kun teet omat tietoiset ratkaisusi ja olet tinkimätön rakkausasioissa. Me kaikki ansaitsemme oikean ihmisen rinnallemme.
Tuo kirjoittamasi voisi tulla suoraan omasta suustani. Ero vain se, että itseni kohdalla kaikki tuo tapahtui vasta hiukan yli kuukausi sitten. Tsemppiä, kyllä varmasti löydät vielä sellaisen ihmisen, jota kohtaan tunnet samanlaista rakkautta!
Tuo kuulostaa niin tutulta. Minulla se vain on viedä edessä, taidan tällä hetkellä elää tuota puolen vuoden aikaa jossa kerään rohkeutta...
Poikaystäväni on ihana ihminen, itken itseni uneen kun ajattelenkin että täytyy hänet jättää, mutta järjen tasolla tiedän jo että pakko on. Missään kohtaa hän ei suostu vuokseni antamaan periksi, esimerkiksi hänellä on treffeillä edelleen sama profiili auki josta hänet tapasin. Tietää minun tietävän, olen monesti pyytänyt poistamaan, mutta hän kuulemma vain juttelee siellä ihmisten kanssa ja ongelma on minun jos en häneen niin paljon luota..... Tulla ja mennä saan niin kun haluan, hän ei kuulemma halua kahlita. Mutta ilmeisesti hän ei välitä niin paljon että kiinnostaisi.
Olo on rikki revitty ja tiedän että mitä pikemmin saan lopetettua, sen nopeammin paranen ja saan elämäni takaisin.
Alkuperäiselle: taidat olla samassa tilanteessa kuin minä, hae jostain tukea ellet itse kykene suhdetta päättämään.
kellutaan. Jouduin jättämään mieheni,koska taas paljastui hänen uskottomuutensa,mutta mikä kauheinta,hän ei oikeastaan edes välittänyt sanoistani.Hän on siis täysi narsisti ja psykopaatti.Olen niin loukkaantunut koska hän luovutti heti, ei edes puhunut kuin muutaman sanan "voisimmeko vielä yrittää"sanoin ei,koska en voi enää nukkua tai saati maata hänen kanssaan . Siihen loppui,hän ei vastaa kun olen kaksi kertaa yrittänyt soittaa ja hän ei ota yhteyttä lainkaan,se minua loukkaa.Tiedän kyllä,että se kuuluu narsistin tyyliin.Olen ainakin sata textaria kirjoittanut hänelle ja sitten taas pyyhkinyt pois.Olo on tuskallista. Tämä täytyy siis vain käydä läpi.Hän tietysti odottaa että ruikuttaisin häntä takaisin ja olisin raivona mustasukkaisuudesta,niinkuin ennen.Nyt kylläkään en ole mustis vain katkera ,että luovuttiko hän minut näin helposti,ehkä hänellä on sitten niitä naisia niin paljon,ettei edes muista minua..Mitä mahtaisi tapahtua jos hankkisin hänelle LÄHESTYMISKIELLON.??Sitä olen miettinyt..se varmaan herättäisi hänet,,vai haluanko hänen palaavan..odotanko että hän polvillaan pyytäisi taas takaisin..on niin ajatukset sekaisin..
Jos teet ratkaisun,mikä lienee paras.Joudut kyllä niin tunnemyrskyn pyörteisiin ,,varaudu.Toivon sinulle onnea tässä asiassa.Yksi vaihtoehto on että kerrot hänelle suoraan välittämättä seurauksista , mitä ajattelet ja mikä olo sinulla on suhteessa..aika auttaa. Kaikella on tarkoitus tässä elämässä.TSEMPPIÄ.
Lähestymiskielto? Miksi ihmeessä? Eihän mies sinua häiriköi. Et saisi ko. kieltoa ilman hyviä perusteluja.
Ja onko tuollaisen miehen mielenkiinnon herättäminen vaivan arvoista?
Eivät narsistit välitä kuin itsestään..
sitten kun miehesi rakastuu toiseen, et ennen .Puhun syvällä rintaäänellä tästä koska tiedän nämä narsistit,,psykopaatit. Olet oikeastaan yksi hänen pyörästään jota hän pyörittää,,häntä ei voi kukaan jättää ,silloin ei enää pyörä pyöri..
Kuule, jos sä haluat säilyttää vähäisetkin itsetunnon rippeet, jätä tollanen tyyppi just. Oon sivusta seurannu, kun naiset riutuu vuosia kusipäitten rinnalla ja lopulta tulevat jätetyks. Olen nimittäin itse mies ja tällasia tyyppejä, naisten alistajia, pettäjiä ja pompottajia kuuluu mun kaveripiiriini. Kertarytinällä irti, niin edes joskus helpottaa. Ei tollanenole rakkautta, vaan sun puoleltas läheisriippuvuutta. Jokainen nainen, jonka tiedän tulleen jätetyks, ovat loppujen lopuks löytäneet myöhemmin helkkarin paljon fiksumman tyypin. Uskallan väittää, että ovat nykyään onnellisia.Jätä tai tuu jätetyks lopulta, sinä päätät.
Terve!
Tiedän tuon tunteen, kun rakastaa toista yli kaiken, jopa enemmän kun itseään silloin on valmis antamaan toiselle kaikki anteeksi, nekin mitä ei pitäisi.Olen itsekin suhteessa missä en tiedä mistä löytäisin voimat jättää,koska tiedän ettei toista ihmistä voi muuttaa ja hän tulee aina minua pettämään valehtelemaan satuttamaan, se on sille joka päivästä elämää,jota se on ruvennut pitämään normaalina!!Jaksamisia sinulle, et ole yksin.T:typy
Tuo on kuin minun kokemukseni kopio :D
Ovatko siis kaikki miehet tuollaisia?
Itse jätän omani, jos ei tilanne parane. Mikset koita ensin puhua, ja kertoa miten näet suhteen omin silmisi? Niin minä ainakin teen huomenna. Tai pitäisi, mutta kun jätkäni on niin epäluotettava että en tiedä näenkö tätä huomenna... On se vaan niin turhauttavaa kun on tuollaisia paskiaisia olemassa.
joka tekee vain pahan olon.. ei sellainen ole ihana mies..Elämä on lahja ei kenenkään takia kannata kuolla..Koita nyt ryhdistäytyä..Pelkäät vaan olla yksin..Mut kyllä sinä köydät vielä uuden, mut älä ota samallaista. Älä anna enää miehen kohdella sinua huonosti.
Aika auttaa. Valitettavasti, niin kliseiseltä kuin se kuulostaankin, niin se vain on. Olen itse roikkunut suhteessa, jossa mies on täysi paska. Tätä on jatkunut jo vuodesta 2003,mies on jättänyt minut monesti ja jotenkin olemme sitten taas ajautuneet yhteen, mutta vain vähäksi aikaa. Sitten mies vain häipyy, ei soita ei mitään... Minä odotan hänen soittoaan, ja ajattelen häntä jatkuvasti. Mutta on vanha sanonta, lieneekö Raamatusta, että kun ruukku käy tarpeeksi monta kertaa kaivolla se menee rikki. Elikkä ajattelen sen niin, että kun tarpeeksi monta kertaa pettyy, tunteet viilenee ja alkaa näkemään miehen juuri sellaisena joka hän on, ei ansaitse sinun kunnioitusta eikä rakkautta. Mutta se vaatii aikaa, pitkän ajan kuluttua huomaat, että on mennyt hetkiä, ettet ajattele häntä koko ajan.Pysy lujana,jätä hänet ja jonakin päivänä olosi on parempi. Paremmat päivät ovat edessä ilman häntä, usko pois. Kaikkea hyvää sinulle.
Hei !
Luin viestisi ja olen itse ollut just samanlaisen miehen kanssa joka petti , valehteli, ja rakasti.
5 vuotta tapailin häntä ja sitten yhtenä aamuna oli tullut viesti minulla on yks toinen emme voi tavata enään muuten siittä tulee kamala soppa...ja minä onneton rakastan sitä petturia vieläkin ... ja hän itse ehdottaa aina jotta näkisimme kahvin merkeissä joka on todella tuskallista.
Ei auta kuin vain koettaa unhoittaa hänet mutta luottamukseni meni hänen mukanaan.
Jätä mies eka ja vaihda sitten puhelinnumero ja ota salainen numero. kerro se miehelle tai ole kertomatta. Mutta älä tee sitä virhettä, että itse soitat miehelle joskus yksinäisyyden tunteesta. Tai voihan silloin numeron vaihtaa taas. Mä palasin tämmöisen miehen luo takas joka vähän samanlainen kuin edellä kirjoittavat kuvailee, ja siks vaan kun oli yksinäinen olo ja tavannut vaan tyyppejä jotka hakee yhen yön juttui tms. Mä en pidä yhen yön jutuista ja olen vakavan rakastavan suhteen kannalla. Ehkä sikskin ex luo aikoinaan palasin koska hän oikeasti reurustella mun kanssa eikä vaan hae yhen yön juttui....mun elämä ihan sekaisin