Valitettavan ja surkuteltavan laiminlytöty oopperanero Schubertin ohella tietenkin, on englantilaisssyntyinen juuriltaan puoliksi saksalainen Frederik Delius, joka näyttää jääneen vain nimeksi historian pölyisille lehdille saamatta sitä tunnustusta, kunnioitusta, kuuluvuutta euroradiossa, joka hänen oopperoilleenkin ehdottomasti kuuluisi Englannin suurimpana mnusiikkinerona sitten Purcellin päivien vaikka kosmopoliitti olikin
Herkistyneempää ekspressiivisyyttä tavoittelevaa sävelilmaisua ja sävelmaalailua onton pateettiseen retoriikkkaan ja suureellisuutee taipuvaiseen wagnerismiin verrattuna edustaa Deliuksen hienopiirteinen ja lyyrinen säveltaide sekä toisinaan eksoottisen ja aistillisen impressionistisen häilyvässä sävelkielessään monien eri musiikillisisten tyylivaikutteiden ja aineksien synteesinä usein aikaansa edellä olevassa visionäärisyydessään, jolla oli jo omana aikana paljon ihailijoita, kuten Richard Strauss ja Humperdinck, joka oli kuulemassa hienoimpiin 1900-luvun oopperoihin kuuluvan Wagnervaikutteisen musiikkidraaman Romeo et julietin kantaesityksen (?) Saksassa, ja kirjoitti ja raportoi hyvin liikuttuneena kyynelsilmin teoksen herättämistä tuntemuksista säveltäjälle itselleen.
Deliusille leimallista panteistista ja rationalistista filosofiaa edustaa Also Sprach Zarathustraan pohjautuva laajamuotoinen suuri vokaali-ja orkesteriteos Elämän messu käsittäen ennen muuta kerrrassaan lumoavassa ja taianomaisessa luononmystiikan täyteisessä ja lyyrillisessä voimakkaiden kontrastien sävyttämässä ja melodisesti hehkeässä, ajateltakoon vain niityllä kirmaavien nuorten neitojen tanssilaulu-kuoroa, II-osassaan hienoimpia sivuja 1900-luvun säveltaiteen lehdillä, joka manner-euroopassa on jäänyt vähälle huomiolle luluunottamatta deliusin pieniempiä, sinällään usein hienosta väriaistista kertovia orkesterikuvaelmia ja akvarelleja
Sibeliushan muuten, joka ilmiselvästi sai 7. sinfoniansa kromaattisiin hämyisiin tai eteerosiin sävelkulkuihinsa ja aiheisiinsa vaikutteita juuri tästä teoksesta kuin hyvityksenä ja kunnianosoituksena sekä ystävyydenosoituksena egnlantilaista säveltäjäkollegaansa kohtaan, josta hän ei aina antanut kovinkaan mairittelevia lausuntoja kirjeissään, kutsuen tätä käärmeeksi, mutta hyvitti epäluuloisuutensa tätä kohtaan taiteen ja musiikin kaiken anteeksiantavalla kielellä, epäilemättä.
Näin proffa päättää puheensa ja suree Schubertin ja Deliusin oopperoiden kohtaloa, byääääh
Herkistyneempää ekspressiivisyyttä tavoittelevaa sävelilmaisua ja sävelmaalailua onton pateettiseen retoriikkkaan ja suureellisuutee taipuvaiseen wagnerismiin verrattuna edustaa Deliuksen hienopiirteinen ja lyyrinen säveltaide sekä toisinaan eksoottisen ja aistillisen impressionistisen häilyvässä sävelkielessään monien eri musiikillisisten tyylivaikutteiden ja aineksien synteesinä usein aikaansa edellä olevassa visionäärisyydessään, jolla oli jo omana aikana paljon ihailijoita, kuten Richard Strauss ja Humperdinck, joka oli kuulemassa hienoimpiin 1900-luvun oopperoihin kuuluvan Wagnervaikutteisen musiikkidraaman Romeo et julietin kantaesityksen (?) Saksassa, ja kirjoitti ja raportoi hyvin liikuttuneena kyynelsilmin teoksen herättämistä tuntemuksista säveltäjälle itselleen.
Deliusille leimallista panteistista ja rationalistista filosofiaa edustaa Also Sprach Zarathustraan pohjautuva laajamuotoinen suuri vokaali-ja orkesteriteos Elämän messu käsittäen ennen muuta kerrrassaan lumoavassa ja taianomaisessa luononmystiikan täyteisessä ja lyyrillisessä voimakkaiden kontrastien sävyttämässä ja melodisesti hehkeässä, ajateltakoon vain niityllä kirmaavien nuorten neitojen tanssilaulu-kuoroa, II-osassaan hienoimpia sivuja 1900-luvun säveltaiteen lehdillä, joka manner-euroopassa on jäänyt vähälle huomiolle luluunottamatta deliusin pieniempiä, sinällään usein hienosta väriaistista kertovia orkesterikuvaelmia ja akvarelleja
Sibeliushan muuten, joka ilmiselvästi sai 7. sinfoniansa kromaattisiin hämyisiin tai eteerosiin sävelkulkuihinsa ja aiheisiinsa vaikutteita juuri tästä teoksesta kuin hyvityksenä ja kunnianosoituksena sekä ystävyydenosoituksena egnlantilaista säveltäjäkollegaansa kohtaan, josta hän ei aina antanut kovinkaan mairittelevia lausuntoja kirjeissään, kutsuen tätä käärmeeksi, mutta hyvitti epäluuloisuutensa tätä kohtaan taiteen ja musiikin kaiken anteeksiantavalla kielellä, epäilemättä.
Näin proffa päättää puheensa ja suree Schubertin ja Deliusin oopperoiden kohtaloa, byääääh
Vastaukset 9
Vanhimmat
Tuo sun deliukses on imelä vetelys. Taitaa olla jo housussas.
Hehkutit kyllä niin hyvin että oli pakko kuunnella. Ei kolahtanut, ei mitään erikoista.
Tuo oli hauska... ja kenties ihan totta... :) Hahhahhahhaaaaa...
Tarkoitin rytmisesti liikkuva, aistillisen eloisa kontrastoituen kuin äärettömyyteen hitaasti lipuviin ja liukuviin harmonioihin.
Appalachia lienee silti Deliusin keskeisiä avainteoksia muunnelmamuotoisena kuten Brigg Fair, johon Delius kiinnitti huomiota juuri Percy graingerin ansiosta, joka keräsi kansanlauluja englannissa, mutta edellinen kuoro-ja orkesteriteos äärimmäisessä rytmisessä ja tekstuurisessa vaihtelevuudessaan vanhaan orjien hymniin perustuen, jonka kantaesityksen Englannissa kuultuaan Sir Thomas Beecham oli vakuuttunut juuri kyseisen teoksen edustavan uutta Englantilaista musiikkia jota hän oli etsinyt, jonka toivoi luovan kansallisille identiteetille uudet kasvot ja aukaisevan uuden luvun Englannin säveltaiteen historiassa. Pelkästään teoksen tekemän vaikutuksen muisteleminen tuo kyyneleet silmiini duuri-ja mollitonaliteetin häilyvyydessä
pidän enemänn Deliusin oopperoita kuin pakana-Requiemista vaka tänän haltiooiuneena johdin Elämän messua ja eilen illalla kuntelin muuta deliuta
Deliusin ooppera Romeo et juliet auf dem dorfe on epäilemättä hienoimpia ja koskettavimpia koskaan sävellettyjä oopperoita, jota kuunteluin eilen haltioissani kuin magnettisessa unessa kaunista kipua rinnassani tuntien vaikka huonessa oli kylmä kuin orfeuklsella Manalassa, mutta musiikin kauneus turrutti aistini parin tunnin kuuntelun aikana, johon mahtui muutaki kaunista Deliusta
Sä olet sekaisin. Opettele kirjoittamaan.
Linuxin näppäimistölle on hieman vaikea kirjoittaa, kuten ehkä olet huomannutkin, mutta rehellisesti sanottuna hämmästelen joskus itsekin kuinka tiukkaa ja doktrinääristä tieto-opillista teoreettista filosofista proosaa osaan kirjoittaa keskittyneen ajatteluprosessin satona, jollen ole sitten siteerannut kuuluisammilta edeltäjiltäni heidän hengentuotteitaan ja tuotantoaan, kutenb Schopenhauerilta, sen enempää kirjailijan ja taiteilijan potentiaalista lahjakuuttani väheksymättä, mikä tulee ilmi 16-vuotiaana piirtämissäni säveltäjämuotokuvissa, potreteissa mm. Schubertista.
En muuten olisi milloinkaan kuvitellut enää löytäväni Deliusin tapaista minuu voimakkaan vaikutuksen tehnyttä säveltäjää, kuin miksi hän myöhemmin teoksillaan maailman puhtaana kuvastimena stimoileena säveltäjä älylleni puhtaan mielteen alueella ilmeni ja osoittautui, mielteen maailman saavuttaessa täydellisen objektivoituneisuutensa yhteen tajuntaan keskitettynä maailma mielteenä tunkiessaan tahtomisen ulos tajunnastani objektivoituneiden tahdon liikkeiden vain heijastuessa tiedoitsevan tahtomisesta vapaan puhtaan subjektin mielteen alueelle ilmiön substanssin ottaen herruuden muodosta metafyysisen sisällön astuessa esille ulkoisen ilmiön kadotessa ensisijaisena ilmiönä tajunnastani
Tämä suuri teoreettisen filosofian suunnannäyttäjäkö sekaisin? Ettei arvostelija itse ole sekaisin, kun on noin kade toisen persoonallisille avuille, joka on piilotetumpaa luonteltaan kuin muu kateus