Kiinnostaisi --- on kiinnostanut yläasteikäisestä lähtien kääntäjän ammatti.
Mutta englannin kieli .. riittäneekö että on vain hyvä kielipää. Ei ulkomaalla asumista tms..
Ja englanti, kieli joka on niin yleinen, hiukan mietin että kannattaako, mikä lie työtilanne englannin kääntäjillä. Kaikki käännöstyö/tulkkaus kiinnostaa.
Hurjasti näytti TaY:ssa olevan hakijoita 500/45 aloituspaikkaa.
Onko teitä kääntäjiä kuulolla, kertokaa vähän opiskelemaan pääsystä yms. nykytilanteestanne!
Kääntäjä
ladysteel
9
1917
Vastaukset
- Intertrans
Juups, eli opiskelen nyt ekaa vuotta käännöstiedettä Kouvolassa(Helsingin Yliopisto)... Tällä hetkellä ei tietoa, otetaanko ensi vuonna sisään lainkaan porukkaa, ja jos otetaan, niin en tiedä alkaako Kouvolassa vai Helsingissä, kun laitoksen tulevaisuus on vähän vaakalaudalla. Eli sisään saattaa päästä helpommin toisen kielen kautta, ainakin Helsingin yliopistossa. Opiskelen venäjää pääaineena, vaikka pyrin sekä venäjään että englantiin. En päässyt englannissa läpi, vaikka kirjoitin yo-kokeessa E:n, sen sijaan venäjässä ei tarvinut osata perusteitakaan, kun vain oli opiskellut pääsykoekirjan etuperin ja takaperin ulkoa. Luen nyt siis venäjää pääaineena ja enkkua sivuaineena. Tasokoe oli vähän hankala, mutta jos tasokokeesta pääsee läpi ja käy sivuaineesta perusopinnot, niin voi vaihtaa sivuaineen pääaineeksi. Kouvolassa voi ainakin tällä hetkellä opiskella englantia, saksaa, ruotsia ja venäjää. Eikä täs mitään ulkomailla asumisia tarvita... ;D Tai en mä oo ainakaan asunu päivääkään muualla kuin kotona... Ja matkustellu oon lähinnä Pietariin ja Pariisiin, joissa ei kummassakaan pärjää pätkääkään englannilla, joten... Good Luck!!!
- riittää...
Mietipä, kuinka monta kirjaa, asiakirjaa ja TV-ohjelmaa käännetään englannista suomeksi. Kyllä siinä sarkaa riittää, vaikka...hmmm..."kaikkihan enkkua osaa".
Kielipään pitää tietysti olla hyvä, jotta opiskelemaan pääsee. Pitkissä pääsykokeissa sinusta kaivetaan esiin niin monta tärkeämpääkin kykyä, että muuten sopiva hakija jättää jälkeensä pitkän jonon ulkomailla asuneita ja vaihtarina olleita. Käy katsomassa laitosten sivuilta, millaisia kursseja ja kokonaisuuksia on tarjolla, jotta näet, riittääkö into. Opiskelussa mennään niin syvälle kieleen ja teoriaan, että homma ei muistuta yhtään esim. lukion kieltenopiskelua. Tässä on muuten syy siihen, että moni ei koskaan valmistu.
Olen jo valmistunut, joten noista nykyisistä pääsykoejipoista osaa sanoa enempää - nuo perusasiat lienevät kuitenkin ennallaan.
Jos kiinnostaa, kannattaa ehdottomasti yrittää. Tsemppiä siis! :)- ladysteel
Kiitos positiivisista vastauksista! Vaikka aloituspaikkoja on vähän, niin kuitenkin on mahdollisuus, miksen voisi kuulua siihen joukkoon *tsemppaa itseään*
Vielä kysyisin minkälaisista "osioista" pääsykoe koostuu..? Yksissä eri alan pääsykokeissa ollut vuonna kivi..
??? - muinoin
ladysteel kirjoitti:
Kiitos positiivisista vastauksista! Vaikka aloituspaikkoja on vähän, niin kuitenkin on mahdollisuus, miksen voisi kuulua siihen joukkoon *tsemppaa itseään*
Vielä kysyisin minkälaisista "osioista" pääsykoe koostuu..? Yksissä eri alan pääsykokeissa ollut vuonna kivi..
???Ennen vanhaan testattiin kaksi päivää. Ensin oli pääkielen luetunymmärtämiskoe, sanasto- ja rakennekoe, haastattelu ja suomen kielen koe; sitten odotettiin nimilistaa seuraavalle päivälle. Iltamyöhällä oli sivukielen tai sivukielten kirjalliset kokeet.
Seuraavana päivänä testattiin huomattavasti pienempää joukkoa pääkielen suullisessa kokeessa ja suomenkielisessä haastattelusssa ja katsottiin, kuka kesti vielä urakan tässä vaiheessa sortumatta.
Parhaiten jäi mieleen suomen luetunymmärtämiskoe (monivalintaa), jossa voi vain ihmetellä, miksi äidinkieli voi tuntua niin mahdottoman vaikealta. Haastattelussa pantiin kova kovaa vastaan (yksi opettajista ja psykologi hakijaa vastassa); moni tuli itku silmässä ja raamit kaulassa huoneesta ulos - standardikysymyksistä ja puheenaiheista ei todellakaan ollut kyse, henkilökohtaisuuksiinkin mentiin reippaasti.
Jotkut pänttäsivät lukion kielioppikirjaa vähäisten taukojen aikana. Se oli ihan turhaa, koska ehdottomasti viisaampaa olisi ollut joko tehdä rentoutumisharjoituksia tai ottaa tukeva ryyppy!
Tämä siis vuosien takaa. Homma lienee yhä tuota samaa, paitsi että nykyään pitää lukea pääsykoekirjatkin. Ehkäpä joku muu osaa kertoa lisää nykytilanteesta. - ladysteel
muinoin kirjoitti:
Ennen vanhaan testattiin kaksi päivää. Ensin oli pääkielen luetunymmärtämiskoe, sanasto- ja rakennekoe, haastattelu ja suomen kielen koe; sitten odotettiin nimilistaa seuraavalle päivälle. Iltamyöhällä oli sivukielen tai sivukielten kirjalliset kokeet.
Seuraavana päivänä testattiin huomattavasti pienempää joukkoa pääkielen suullisessa kokeessa ja suomenkielisessä haastattelusssa ja katsottiin, kuka kesti vielä urakan tässä vaiheessa sortumatta.
Parhaiten jäi mieleen suomen luetunymmärtämiskoe (monivalintaa), jossa voi vain ihmetellä, miksi äidinkieli voi tuntua niin mahdottoman vaikealta. Haastattelussa pantiin kova kovaa vastaan (yksi opettajista ja psykologi hakijaa vastassa); moni tuli itku silmässä ja raamit kaulassa huoneesta ulos - standardikysymyksistä ja puheenaiheista ei todellakaan ollut kyse, henkilökohtaisuuksiinkin mentiin reippaasti.
Jotkut pänttäsivät lukion kielioppikirjaa vähäisten taukojen aikana. Se oli ihan turhaa, koska ehdottomasti viisaampaa olisi ollut joko tehdä rentoutumisharjoituksia tai ottaa tukeva ryyppy!
Tämä siis vuosien takaa. Homma lienee yhä tuota samaa, paitsi että nykyään pitää lukea pääsykoekirjatkin. Ehkäpä joku muu osaa kertoa lisää nykytilanteesta.Kovaa menoa, mutta niin sen pitää ollakin. Kiitos vielä!
- vielä...
ladysteel kirjoitti:
Kovaa menoa, mutta niin sen pitää ollakin. Kiitos vielä!
Mainitsin nuo kokelaasta esiin kaivettavat taidot, mutta en nimennyt niitä. Korjaan asian. On osattava hahmottaa kokonaisuuksia ja pystyttävä näkemään myös tekstin sisältämät yksityiskohdat ja "kaikki suhteessa kaikkeen". Ajatukset on osattava ilmaista selkeästi ja värikkäästi yhtaikaa. Yleistietoa ja sitä kuuluisaa yleissivistystä on oltava keskivertoa enemmän. Hermoja ei saisi menettää ollenkaan, vaikka tietysti tohkeissaan ja vähän kauhuissaankin on jokainen. Pitkän päivän lopussa on jaksettava yhä.
Tuosta hamuttavan pääkielen taidosta sanoisin sen verran, että osattava sitä tietysti on, mutta se ulkomailta hankittu taito ei riitä: esim. venäjää pääkielenään opiskelevan ei (ennen ainakaan) tarvinnut osata sanaakaan venäjää - ihan ummikkonakin voi tulla valituksi. Kokeissa testattiin ovelasti kielelliset kyvyt esimerkiksi "siansaksan luetunymmärtämiskokeella", jossa täysin keinotekoisella (asiantuntijoiden laatimalla) kielellä kirjoitetusta tekstistä piti löytää lauseenjäseniä ja merkityksiä. Nykymenetelmät voivat olla tietenkin erilaiset, mutta samaa asiaa ajetaan takaa. Summa summarum: lahjakkuus merkitsee paljon enemmän kuin pääsykokeeseen mennessä hankittu kielitaito.
Pää kylmäksi ja sitten menoksi! :) - liisa369
muinoin kirjoitti:
Ennen vanhaan testattiin kaksi päivää. Ensin oli pääkielen luetunymmärtämiskoe, sanasto- ja rakennekoe, haastattelu ja suomen kielen koe; sitten odotettiin nimilistaa seuraavalle päivälle. Iltamyöhällä oli sivukielen tai sivukielten kirjalliset kokeet.
Seuraavana päivänä testattiin huomattavasti pienempää joukkoa pääkielen suullisessa kokeessa ja suomenkielisessä haastattelusssa ja katsottiin, kuka kesti vielä urakan tässä vaiheessa sortumatta.
Parhaiten jäi mieleen suomen luetunymmärtämiskoe (monivalintaa), jossa voi vain ihmetellä, miksi äidinkieli voi tuntua niin mahdottoman vaikealta. Haastattelussa pantiin kova kovaa vastaan (yksi opettajista ja psykologi hakijaa vastassa); moni tuli itku silmässä ja raamit kaulassa huoneesta ulos - standardikysymyksistä ja puheenaiheista ei todellakaan ollut kyse, henkilökohtaisuuksiinkin mentiin reippaasti.
Jotkut pänttäsivät lukion kielioppikirjaa vähäisten taukojen aikana. Se oli ihan turhaa, koska ehdottomasti viisaampaa olisi ollut joko tehdä rentoutumisharjoituksia tai ottaa tukeva ryyppy!
Tämä siis vuosien takaa. Homma lienee yhä tuota samaa, paitsi että nykyään pitää lukea pääsykoekirjatkin. Ehkäpä joku muu osaa kertoa lisää nykytilanteesta.Mitä VI***A?!?! Kelasin et siel on vaan kirjallinen koe. Luetunymmärtämistä ja käännöstä ja that's it. Haastatteluja? Mitä vittuu ne meiän persoonallisuuksil tekee? Ymmärrän opettajaks hakevien haastattelut mut että kääntäjien....
- hannek
Minä opiskelen Tampereen yliopistossa englannin käännöstiedettä, ja mukavaa on ollut. Opiskelu on käytännönläheistä - käännöksiä tehdään paljon, teoriaa ja kielitiedettä on vähemmän - ja välillä tuskaistakin, koska taso täällä on kova ja heikkoudet kielitaidossa paljastuvat armotta. Mutta enimmäkseen opiskelu on ollut hauskaa, joten suosittelen tänne pyrkimistä, jos kääntäjän ammatti kiinnostaa. Pääsykoe ei ollut erityisen stressaava - kaksi kirjaa piti lukea, joista sitten yhteensä neljän tunnin mittainen koerupeama.
Niin ja tuo 45/500 sisäänpääsyprosentti taitaa olla englantilaisen filologian puolella. Käännöstieteeseen taisi viimeksi hakea jotain lähemmäs 300 ihmistä ja sisään otettiin parikymmentä.
Mitä työtilanteeseen tulee, englannin kääntäjille riittää kyllä töitä nyt ja tulevaisuudessa. On yleinen harhaluulo, että "kaikki nyt osaa englantia" - harva sitä osaa ilman koulutusta niin paljon, että pystyisi ainakaan kääntämään pätevästi. - graduntekijä
Kiva että olet alasta kiinnostunut. Olen graduvaiheen kääntäjäopiskelija Helsingissä, ja tehnyt sen verran jo oman alan töitä, että uskallan mainita muutaman kohdan, joita kannattaa miettiä.
1. Yksi kieli harvoin riittää. Tosin jos joku, silloin englanti tai ruotsi, mutta varmempaa on aina, jos on ainakin kaksi työkieltä.
2. Mieti, haluatko yrittäjäksi. Kääntäjistä suurin osa työllistää lopulta itse itsensä freelancereina tai yksityisyrittäjinä - vain harvalle on kiinteitä työsuhteita tarjolla, ja suurin osa joutuu kauppaamaan palvelujaan kaikin mahdollisin keinoin.
3. Edelliseen liittyen: varaudu vaihteleviin, mutta kaiken kaikkiaan pieniin tuloihin. Kääntämisellä ei rikastu.
4. On vain kaksi vaihtoehtoa: töitä on joko aivan liikaa tai aivan liian vähän. Säännöllisistä 8-16-työpäivistä on turha haaveilla.
5. Kysyit, riittääkö hyvä kielipää. Vastaus on valitettavasti ei. Tarvitaan yhä laajempia atk-taitoja (moni toimeksiantaja, joka käännättää nettisivunsa, odottaa myös jonkinlaisia ohjelmointitaitoja.), kulttuurienvälisen kommunikaation tuntemusta, tiedonhakutaitoja, verkottumistaitoja... listaa voisi jatkaa loputtomiin.
6. Tärkein viimeiseksi: on rakastettava äidinkieltään. Hyvä kääntäjä osaa vieraita kieliä kuin äidinkieltään, mutta äidinkieltään paremmin kuin mitään muuta.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 417014
- 323948
- 463367
- 402959
- 172736
- 372238
- 162196
- 412153
Voi ei! Jari Sillanpää heitti keikan Helsingissä - Hämmästyttävä hetki lavalla...
Ex-tangokuningas on parhaillaan konserttikiertueella. Hän esiintyi Savoy teatterissa äitienpäivänä. Sillanpää jakoi kons472107- 402068