Olen, kuten jo nimimerkkini kertoo, sellainen perus-suomalainen-blondi, Suomi-neito. Ei huomattavan kaunis mutta en rumakaan. Minulla on profiili suomi24:ssa, yhteydenottoja on tullut paljonkin. Olen lähettänyt kuvani pyydettäessä ja muutamien miesten kanssa on treffeistä ollut puhe.
Etsin tosissani seuraa, asun Etelä-Suomessa, en pääkaupunkiseudulla. Moni minuun yhteyttä ottanut mies on pääkaupunkiseudulta ja olen saanut sellaisen käsityksen ettei nuo miehet halua tavata ketään kehäIII;n ulkopuolelta...
Välimatkaan on monet treffien suunnittelut päättyneet. Miten pitkä välimatka saa maksimissaan olla, jotta vielä menisit tapamaan naista, joka kiinnostaa ??
Olisin itse valmis muuttamaan toiselle paikkakunnalle mikäli tarve vaatii, mutta ensin suhde täytyisi olla vakavampi. Mietityttää tämä, koska eräskin mies todella kiinnostaa minua ja hän taisi kiinnostua. Mutta...
Etsin tosissani seuraa, asun Etelä-Suomessa, en pääkaupunkiseudulla. Moni minuun yhteyttä ottanut mies on pääkaupunkiseudulta ja olen saanut sellaisen käsityksen ettei nuo miehet halua tavata ketään kehäIII;n ulkopuolelta...
Välimatkaan on monet treffien suunnittelut päättyneet. Miten pitkä välimatka saa maksimissaan olla, jotta vielä menisit tapamaan naista, joka kiinnostaa ??
Olisin itse valmis muuttamaan toiselle paikkakunnalle mikäli tarve vaatii, mutta ensin suhde täytyisi olla vakavampi. Mietityttää tämä, koska eräskin mies todella kiinnostaa minua ja hän taisi kiinnostua. Mutta...
Vastaukset 5
Vanhimmat
No ainakin minä lähtisin vaikka toiselle puolelle maapalloa, jos tietäisin, että tässä on minulle elämäni kumppani.
Vaatimukseni ovat niin kovat, että varmaan saankin mennä metrolla ympäri maapallon, ennen kuin minulle sopiva löytyy.
Tai ehkäpä hän tulee vastaan jo kotipihassa..
Profiilin jättäneistä asuu niin suuri osa vaikkapa alle tunnin matkan päässä pääkaupunkiseudusta, että ei ole kummoista tarvetta lähteä merta edemmäs kalaan. Ei siinä tulevaisuuden muuttohalukkuus auta, jos ei edes alkuun päästä.
Sitäpaitsi voin arvata, että nuorta ja persaukista kaveria harmittaa ajaa turhaan sokkotreffeille 500 kilometrin päähän vain havaitakseen, että 5 minuuttia kahvikupin ääressä riitti joko miehelle itselleen tai naiselle kertomaan, ettei kemiat kohtaa nyt eikä tulevaisuudessa.
Ja vaikka kaikki menisikin nappiin, tutustuminen etäsuhteessa tai joka viikkoinen matkustelu on aikaa, rahaa ja hermoja viepää touhua.
"Ja vaikka kaikki menisikin nappiin, tutustuminen etäsuhteessa tai joka viikkoinen matkustelu on aikaa, rahaa ja hermoja viepää touhua"
jos tämä pitää paikkansa. Kannattaa etsiä parempaa materiaalia ...
kaukana ratikoista ja onneksi myös niiden kuskeista. Oikeastaan tuo ratikkakuski käsitteenä, -ottamatta siis kantaa kyseiseen nickiin-, kattaa hyvin pääkaupunkilaista saamattomuutta tai heikkoutta.
Ratikka on julkinen kulkuväline, jonka huoltaa erikoisosaajat. Ratikan kuljetta voi painaa jarrua tahi kaasua, tai jos haluaa vaihtelua, niin voi peruuttaa.
Ongelmien sattuessa niin ratikkamatkustajat kuin kuljettajat jäävät uikuttaen odottelemaan että paikalle rientää, ehkä samoja raiteita pitkin, väki auttamaan.
Ratikka ei ole merkityksetön väline, vaan uskoisin sen kasvattavan (monien muiden annettujen "raiteita" pitkin kulkevien välineiden ja myös aatteiden tavoin) laumaa alotuskyvyttömäksi ja siis hyvin johdettavaksi. Kansaksi.
Jos siis mielitte treffiseuraa pääkaupunkiseudulta, niin olisi itse syytä siirtyä ratikan, metron, junan ja hätätilassa autobussin reitin läheisyyteen.
Mutta kuka nuija nyt haluaisi? Täällä muu-suomessa, varsinkin kaupunkien ulkopuolella, elämä järjestyy parhaimmillaan omanlaiseksi ja jopa ilman gps-navigaattoriakin. Harmi vaan, että usein niin yksin.
maailman ääriin tapaamaan, jos se todella olisi oikea. eihän se välimatka siinä vaikuta vaan asenne.