Täysin naurettavaa on tämä jatkokouluttautumisen kohtalo! Mahtaako yhtä onnettomia tapauksia ollakaan?
Aloitin opiskelemaan työn ohessa suoritettavaksi suunniteltua korkeakoulututkintoa. Intoa riitti ja toiveissa pätevöityminen ja urakehitys. Työsuhteeni päättyi määräaikaisena ja karu totuus paljastui: mitään tukea en saa mistään.
Opintotukeen en ole oikeutettu vähäisten opintoviikkojen takia - varmaankin syystä että tutkinto on suunniteltu suoritettavaksi työn ohessa.
Työvoimaviranomaisten mukaan olen korkeakoulututkintoon tähtäävässä opiskelussa päätoiminen opiskelija enkä päätoimisena opiskelijana voi saada työttömyyspäivärahaa.
Pystyn siis olemaan täysipäiväinen työntekijä: opinnot eivät vaikuta työntekooni eivätkä millään tapaa vie työaikaani mutta työttömäksi jäädessäni olen päätoiminen opiskelija! Aika hurjaa!
Aikuiskoulutustukeen tai työttömän koulutustukeen "tiedot" eivät riitä - sitä on joko liian vähän työkokemusta tai liian vähän työttömyyttä.
Tällä hetkellä olen jo onneksi työllistynyt uudelleen mutta ihmettelen vain suuresti, miten tällaisesta tilanteesta selviää, jos jään uudestaan työttömäksi! Sokeasti ajattelin vain, että asiat järjestyvät joko työttömänä tai opiskelijana mutta ettei kumpanakaan....
Tässä on niin opiskelijan ja kuin työttömän ahdinko saanut aivan eri perspektiivin mutta arvatkaapa miltä tuntuu olla työtön opiskelija.
Aloitin opiskelemaan työn ohessa suoritettavaksi suunniteltua korkeakoulututkintoa. Intoa riitti ja toiveissa pätevöityminen ja urakehitys. Työsuhteeni päättyi määräaikaisena ja karu totuus paljastui: mitään tukea en saa mistään.
Opintotukeen en ole oikeutettu vähäisten opintoviikkojen takia - varmaankin syystä että tutkinto on suunniteltu suoritettavaksi työn ohessa.
Työvoimaviranomaisten mukaan olen korkeakoulututkintoon tähtäävässä opiskelussa päätoiminen opiskelija enkä päätoimisena opiskelijana voi saada työttömyyspäivärahaa.
Pystyn siis olemaan täysipäiväinen työntekijä: opinnot eivät vaikuta työntekooni eivätkä millään tapaa vie työaikaani mutta työttömäksi jäädessäni olen päätoiminen opiskelija! Aika hurjaa!
Aikuiskoulutustukeen tai työttömän koulutustukeen "tiedot" eivät riitä - sitä on joko liian vähän työkokemusta tai liian vähän työttömyyttä.
Tällä hetkellä olen jo onneksi työllistynyt uudelleen mutta ihmettelen vain suuresti, miten tällaisesta tilanteesta selviää, jos jään uudestaan työttömäksi! Sokeasti ajattelin vain, että asiat järjestyvät joko työttömänä tai opiskelijana mutta ettei kumpanakaan....
Tässä on niin opiskelijan ja kuin työttömän ahdinko saanut aivan eri perspektiivin mutta arvatkaapa miltä tuntuu olla työtön opiskelija.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Itse hain ja sain paikan AMK-iltalinjalle viimevuonna. Mutta koska linja oli tarkoitettu iltalinjaksi ja tuntimäärät ei täyttynyt yms, niin minulle todettiin työkkäristä, että voi voi. Saat mennä, mutta rahaa ei tule mistään.
Ei sen puoleen olin minäkin töissä määräaikaisessa tosin, jonka ajattelin ehkä jopa jatkuvan ja siksi hain tuohon kouluun. Mutta ei se jatkunutkaan, vaikka kerroin työnantajalle suunnitelmista ja olin valmis tekemään vaikka lyhennettyä työviikkoa ja kun tarvetta tulee myös täyspitkää työviikkoa. Mutta se ei onnistunut ja sain haudata AMK-opiskelun kaikessa rauhassa lopullisesti.
Mutta nyt olenkin oivaltanut homman idean. Idea on se, että eduskunta ei halukaan, että työtön kehittäisi itseänsä. Vaan haluaa sen näivetyvän ja vittuuntuvan elämäänsä kunnes ehkä tappaa ittensä ja näin onkin taas hoidettu työttömyyttä pykälällä vähemmäksi.
Niin ja olen kysellyt eduskunnasta asti miksi näin muutamaan otteeseen. Mutta vastausta ei kuulu eikä näy. Ehkä se on parempi niin, koska vastaus olisi tod näk jotain liirum laarum paskaa vailla mitään järkevää vastausta.
Aivan kuin esim. alkoholin hinnan roima lasku siksi aikaa, että puliveivarit vetävät itsensä hengiltä ja nyt, voi voi, kun ollaan sitä mukavasti taas nostamassa kun saatu heikkoja ihmisiä kiikkiin uusina asiakkaina kulutusta lisäämään ja entiset (joita ei ollut varaa hoitaa) ikuiseen lepoon.
Minä pätevöitin itseniäni psyk. sair.hoitajaksi noin 10v. sitten näin.
Syksy alkoi ja monimuoto-opiskelu, minulla oli määräaikainen päivä työ ja iltaopiskelua samalla. Ja ne läsnäolopäivät mitä päivisin oli sain sovittua työnantajan kanssa. Mutta kun tuli työharjottelujakso, Minulla oli työ tärkeämpi ja keskustelin koulun opettajan kanssa asiasta. Sain olla pois työharjottelusta työnteontakia siten, että ilmottauduin seuraavan syksyn alkavaan koulutukseen ja tein työharjottelujaksoni heidän kanssaan vuotta myöhemmin.
Siis olisin saanut pätevöityttyä itseni vuodessa, mutta minulta meni kaksi vuotta, kun sain olla työssä välillä. Onneksi opettajani oli ollut niin ymmärtäväinen ja onneksi kaksi identtistä opintokokonaisuutta järjestettiin peräkkäisinä vuosina samassa oppilaitoksessa.
Työharjoitteluajalle otin lainaa pankista.
Erikoisinta oli, että olin kysynyt työkkäristä saanko opiskeltua työttömyyspäivärahalla, koska se oli iltaopiskelua lähinnä, paitsi työharjottelu. Minä en saanut, mutta kursillani oli toiselta paikkakunnalta oppilaita kaksi jotka saivat. Kun kysyin työkkäristä miten on mahdollista, että on eri käytäntö toisella paikkakunnalla. Sain vastauksen, että työvoimatoimistojen ei tarvitse toimia samallatavalla kaikilla paikkakunnilla.
Statuksesi on aika selvä. Tai siis pitäisi olla.
Olet joko opiskelija tai sitten työtön.
Et voi olla kumpaakin yhtäaikaa. Vaikka tosin kyllä aika monet yrittävät sekä syödä kakun, että säilyttää sen iltapalaksi...
Ja mitä kavereidesi puheisiin tulee, he mitä ilmeisimmin vain vedättivät sinua.
Monimuoto-opiskeluna on hankala opiskella, siksi olisikin hyvä jos on opiskelija tai työssä tai työtön.
Aika mahdotonta kun yrittää täyttää nuo kaikki kriteerit ja vetää sen parhaan tuloksen tai muun edun niistä kaikista.
Ei vedättäneet ja työvoimatoimistoissa tehdään yksilöllisiä ratkaisuja entistä enemmän, ei voi verrata omaa asemaansa toisen asemaan edes samassa työkkärissä.
Alkuinfo ( annetaan työttömäksi heti juoduttuaan ) käytynä kesäkuussa, yksilölliset ratkaisut on siis tuoretta tietoa. Tarkoittaa nykyään, että työvoimapoliittisiin ratkaisuihin vaikuttaa henkilökohtainen työhakusuunnitelma.
Et ole ainut, vaan kaltaisiasi on pilvin pimein. Tiedän sen, koska olen ollut alalla. Minua pänni suunnattomasti tuollainen. Tuo, että sivutoimisia opintoja harjoittavalta evätään työttömyysturva, vaikkei opintotukeakaan myönnetä, osoittaa sen, ettei tässä maassa halutakaan työttömien työllistyvän. Onhan niin, että omaehtoiset opinnot ovat varmin tae myöhemmästä työllistymisestä.
Absurdia on, että kun menee näille työkkärin pilipalikursseille, niin sitten saa kyllä niin työttömyystuen kuin ylläpitokorvauksenkin. Kuitenkaan nämä pilipalikurssit eivät ketään auta työllistämään, vaan paremminkin päin vastoin.
Nämä pilipalikurssit ovatkin käsittääkseni olemassa vain siksi, että joku tekee bisnestä työttömillä. Sen lisäksi yritykset saavat ilmaistyövoimaa, kun näihin kursseihin yleensä liittyy velvollisuus hakeutua ilmaisharjoittelijaksi yrityksiin. Tosi mätä systeemi, joka tulee varmasti myös kalliiksi yhteiskunnalle (tai yleensä kai näihin saadaan EU-rahoitusta, joten sen lypsämisestä kai on kyse).
Halvin systeemi olisi varmasti se, että vastoin tahtoaan työttömäksi joutuvan annettaisiin vapaasti opiskella. Moni on nyt pakotettu vain makailemaan, kun työtä ei saa ja opiskella ei saa. Olisi tosi hullunkurista, ellei samalla tuhottaisiin monen tulevaisuutta.