Täällä on varmasti monen ikäisiä muusikoita ja osaavia sellaisia.. Minä olen siis pienen pojan äiti ja täysin epämusikaalinen, sujuvasti sujuu ainoastaan kuuntelu. Silti osaan tunnistaa lahjakkuuden, kun sellainen poikani on. Tämä ei ole pelkästään äidin ihastelua ja kuvittelua, vaan asia on kyllä huomattu päiväkodissa ja muuallakin.
Hän on nyt 4,5 vuotias ja rakastaa musiikkia, ennenkaikkea raskaampaa rokkia ja metallia. Hän on rakastanut rumpuja jo melkein vauvasta asti ja vuoden ikäisenä saikin ensimmäiset rummut ja on aivan uskomaton.. Tosin hänellä ei ole vasta kuin leikkirummut (kolmannet menossa jo :), mutta siltikin. Hän osaa soittaa korvakuulolta tunnistettavasti monien kappaleiden rytmejä (vai miksikäs niitä pitäisi sanoa) ja hänen itse "säveltämätkin" kuulostaa hyvältä. Vaikkakin meteli on välillä niin kova, etten aina jaksa siitä kovin iloita :D Kosketinsoittimillkin hän osaa soittaa pätkiä monista lauluista. Ihan itse on harjoitellut, minä kun en osaa opettaa hyvä kuin edes ukko-nooaa.. Hän myös laulaa paljon ja kitaransoittoakin haluaisi oppia, kinuaa minua ostamaan oikean kitaran hänelle ja se onkin harkinnassa, koska häntä tympii kun leikkikitarastahan ei sointuja aikaiseksi saa.. Onko lapsille oikeita pieniä kitaroita ja mitähän hintaluokkaa ovat?
Hänellä on niin harjaantunut korva, että tunnistaa monia bändejä pelkän soundin perusteella, vaikkei olisi kuullut kappaletta koskaan aikaisemmin. Lisäksi hänen kiinostuksensa musiikkia ja kaikkea siihen liittyvää kohtaan on niin suurta, että hän olisi onnelinen, jos saisi vaan kuunnella musiikkia ja soittaa kaiket päivät, eikä tehdä mitään muuta.
Siispä.. olen huolissani, että hänen lahjakkuutensa menee hukkaan tai ei pääse oikeuksiinsa minun tietämättömyyteni vuoksi. Onko noin pienille missään tarjolla musiikin ja nimenomaan k.o. soittimien opetusta, vai onko tarjolla pelkästään klassisen musiikin opetusta? Riittääkö pelkästään itseoppiminen ja minkä ikäisenä on hyvä aloittaa oikeilla soittimilla?
Mitä olette yleensäkin mieltä noin pienen lapsen musiikinharrastamisesta? Vai oletteko sitä mieltä, että kuvittelen vaan...? :)
Hän on nyt 4,5 vuotias ja rakastaa musiikkia, ennenkaikkea raskaampaa rokkia ja metallia. Hän on rakastanut rumpuja jo melkein vauvasta asti ja vuoden ikäisenä saikin ensimmäiset rummut ja on aivan uskomaton.. Tosin hänellä ei ole vasta kuin leikkirummut (kolmannet menossa jo :), mutta siltikin. Hän osaa soittaa korvakuulolta tunnistettavasti monien kappaleiden rytmejä (vai miksikäs niitä pitäisi sanoa) ja hänen itse "säveltämätkin" kuulostaa hyvältä. Vaikkakin meteli on välillä niin kova, etten aina jaksa siitä kovin iloita :D Kosketinsoittimillkin hän osaa soittaa pätkiä monista lauluista. Ihan itse on harjoitellut, minä kun en osaa opettaa hyvä kuin edes ukko-nooaa.. Hän myös laulaa paljon ja kitaransoittoakin haluaisi oppia, kinuaa minua ostamaan oikean kitaran hänelle ja se onkin harkinnassa, koska häntä tympii kun leikkikitarastahan ei sointuja aikaiseksi saa.. Onko lapsille oikeita pieniä kitaroita ja mitähän hintaluokkaa ovat?
Hänellä on niin harjaantunut korva, että tunnistaa monia bändejä pelkän soundin perusteella, vaikkei olisi kuullut kappaletta koskaan aikaisemmin. Lisäksi hänen kiinostuksensa musiikkia ja kaikkea siihen liittyvää kohtaan on niin suurta, että hän olisi onnelinen, jos saisi vaan kuunnella musiikkia ja soittaa kaiket päivät, eikä tehdä mitään muuta.
Siispä.. olen huolissani, että hänen lahjakkuutensa menee hukkaan tai ei pääse oikeuksiinsa minun tietämättömyyteni vuoksi. Onko noin pienille missään tarjolla musiikin ja nimenomaan k.o. soittimien opetusta, vai onko tarjolla pelkästään klassisen musiikin opetusta? Riittääkö pelkästään itseoppiminen ja minkä ikäisenä on hyvä aloittaa oikeilla soittimilla?
Mitä olette yleensäkin mieltä noin pienen lapsen musiikinharrastamisesta? Vai oletteko sitä mieltä, että kuvittelen vaan...? :)
Vastaukset 11
Vanhimmat
Mielestäni poikasi pitäisi ehdottomasto aloittaa jokin soittoharrastus, koska hän vaikuttaa lahjakkaalta kertomasi perusteella.
Uskon, että et kuvittele poikasi lahjakkuutta. Itse tiedän muutamia alle kouluikäisiä lapsia, jotka ovat oppineet korvakuulolta soittaaan kappaleita ja myös säveltäneet.
Sinun kannataa ottaa selvää paikkakuntasi musiikinopetuksesta. Jos joku opettasisi poikaasi, hän todennäköisesti kehittyisi enemmän kuin pelkästään itse opettelemalla.
Olen sitä mieltä, että kannattaa hankkia kunnon soittimet, koska poikasi selvästi vaikuttaa kiinnostuneelta soittamisesta.
Pahoittelen, etten paljoa osannut vastata kysymyksiisi.
Kylläpäs sulla on lahjakas poika, ei voi muuta sanoa. Olen kyllä sitä mieltä että jonnekin soittotunneille meno ei ole välttämätöntä. Parhaat muusikot on itse oppineita. Ja jos nimenomaan ei halua klassista musiikkia opetella soittamaan, niin soittotunnit ei tarjoa mitään sellaista mitä ei itsekseen oppisi, varsinkin kun sulla on noin taitava poika. Ite olen käynyt muutamilla kitaratunneilla, ja ne vain latistivat soittohaluni. Rumpuja olen itse oppinut soittamaan.
Poikasi tapauksessa ne leikkirummut on ihan jees, koska oikea setti on ihan liian iso noin pienelle. Ei jalat ja kädet yltäisi jne. Mut toi kitara juttu. Ite olen nähnyt kaupoissa pieniä akustisia kitaroita. Oikean kokoinen kitara on kyllä liian iso, koska se vaatii pitkiä sormia. Kannattaa kysellä tarkemmin musiikkiliikkeistä.
Näin minä vähän ajattelinkin, että varsinaiset soittotunnit eivät ole välttämättömiä. Annan hänen oppia itse ja tuen häntä siinä. Jos sitten myöhemmin tahtoo opiskella, niin ehtiihän sitä. Varsinkin kun hän on kiinnostunut niin monista soittimista ja lauleskeleekin vielä, niin enhän voi kaikkien niiden opetusta järjestää, enkä halua tehdä valintaa hänen puolestaan, että mihin keskitytään.
Täytyy ottaa selvää tuosta kitara-asiasta, jospa se joulupukki sitten toisi jouluna:)
Kiitos vielä teille kaikille!
vois kyö ton ikäselle olla parempi olla opettaja... voisha se itseoppiminenki onnistuu. Joskus jopa paremmin itse. joskus 7v olin innostunu pianon soitosta ja opettelin kotona ja sitten aloin käymään soittotunneilla... siinä äkkiä kyllästy.
ja ny taas ite opettelen sähkökitaran soittoo :D
tunneille en mene.
Heippa!
Kuulostaa ihanalta, minäkin suosittelisin jotain musiikkikoulua. Mutta pitää heti kysyä, mistä olette lelurummut ostaneet? Olen etsimässä pojalleni (myös 4,5 v) jotkut kivat ja kestävät rummut
Ehdottaisin et ostaisit pojalles 1/4 nailonkielisen akustisen kitaran. normaalikokoinen kitara on 4/4. Kannattaa koittaa lähtee ostaan jtn 70-200euron hintasta. Kyllä ne myyjät sitten siellä osaa neuvoo ja suositella kun kerrot tommost tietoo.
Luulen että soittotunnit ovat vähän liian vaativia tuon ikäiselle, riippuu tietty siitä et kiinnostaako poikaas todella asia ja jaksaaks se keskittyä.
Mutta vanhempana sitten jos ei vielä.
Vastataan nyt sitten vaikka tää vastaukseni vähän myöhään tuleekin
Minulla oli huonoja kokemuksia ala-asteen musiikinopetuksesta ja suorastaan vihasin musiikkia,tämä stereotypiä pysyi seiskan ja kasiluokan ajan,kasiluokan ja ysin välisenä kesänä sain jonkun myöhäisherätyksen Eppu Normaalin musiikista,joskus marraskuussa 2005 yhtenä yönä ei uni saanut päästä kiinni ja rupesin miettimään että olisi hienoa jos voisi laulaa/soittaa niitä biisejä,perustaa coverbändi kavereitten kanssa.No,laulajalle hyvä ominaisuus eli hyvä muisti(Jos kuuntelen jonkun biisin niin sanat on päässä heti sen kuuntelun jälkeen) minulla on mutta ei mikään paras lauluääni,ajattelin ruveta treenaamaan rumpuja koska ne olivat aina minua kiehtoneet,menin kavereitten kanssa koulun auditorioon soittelemaan,kiinnostuin jostain kumman syystä kitarasta ja aloin kokeilemaan sitä,lainasin sitten maaliskuussa 2006 isosiskoni miehen sähkökitaran,raahasin sen vahvarin kera kotio ja aloin treenata,ensimmäisen viikon ajan se oli ihan karseeta rämpyttämistä mutta sitten aloin oppia jotain,sormetkin rupes taipumaan ja pyysipä minua joku jo bändiinsäkin.Nyt oon soitellut(Ihan yksinään,bändiä oon kyllä perustamassa) puolisen vuotta ja tommonen punk ja yksinkertaisempi rock taittuu ihan sujuvasti. Paljon on vielä opittavaa mutta paljon on opittu :D
Siinä oli minun tarinani musiikkiin kiinnostumisesta
Itse olen elänyt jo vauvasta asti soittimien seassa isäni on muusikko joten olen aloittanut jo hyvin nuorena. tässä muutama neuvo voit antaa poikasi harrastaa rumpujen soittoa ;> ja hyväkin aloittaa nuorena, mutta useimmat ottavat vasta tunneileen 5v./6v. oppilaita. harmi! tässä lainaus Lapsikirjastani jota äitini kirjotti ``vain 2veenä hän tarttui jo kitaran varteen ja rämpytteli epäimääräisesti, 4v. hän soitti jo pianoa ja kitaraa (isän opetuksella) sitten viellä 10v. hän alkoi käymään rumpu ja laulu tunneilla´´ juuh tässä jos oli apua itse aloitin pienenä se kyllä kannatti isosiskoni on 2 vuotta vanhempi ja alkoi soittamaan 9v. eipä siitö se enään oikeastaan sujunut! ELi anna vain poikasi soittaa :D Itsekkin olen tälläinen heavy fanaatikko ja nykyään soitankin vain rockkia
juuh.. löytyyhän noita pikku skittoja riippuu paljon merkistä mutta luulisin 90€-250€ hinta luokkaa koska isotkin kitarat maksaa suunnilleen noin paljon (vähän) mutta jos pikkurumpuja katselet niin ne on jo kalliimpia eli n. 500€-2000€. ja nekin on vielä isoja hänen ikäiselleen. hienoa että tuntee monia bändejä mullekkin kaverit tulee kysymään että mikä biisi koska osaan hyvin monen biisin sanoja & melodiaa
Musiikin ja soittamisen pitäisi olla kivaa! Olen itse opettanut peruskouluikäisiä kuutisen vuotta ja kysymys on bändiopetuksesta. Olen vuosien aikana kehitellyt menetelmän jolla aika pienillekin lapsille saadaan asioita opetetuksi, ilman isompaa ongelmaa. Yritä aivan ensimmäiseksi saada lapsi löytämään 1234 beat jostakin tutusta kappaleesta. Seuraava vaihe on käsien ja jalkojen motorinen kehittäminen yksinkertaisen rumpuharjoituksen avulla. (leikki rummut riittävät aluksi hyvin). Kun rytmi on selkeästi hanskassa voitte alkaa miettiä eri instrumentteja. Myös laulamista kannattaa treenata siinä sivussa. Instrumentti saattaa vaihtua ajanmyötä mutta esim. kosketinsoittimesta on hyötyä kaikien instrumenttien harjoittelussa. T.s. mikään instrumentti ei sulje toista pois. Itse sain ensimmäisen kitarani 9-vuotiaana, rumpujen soiton aloitin 12-vuotiaana. Laulaminen on ollut mukana alusta asti. Olen pääosin itseoppinut ja tästä syystä onkin ollut mukava antaa vinkkejä nuoremmille. Olen keikkaillut 14-vuotiaasta ja päätoimiseksi muusikoksi ryhdyin vasta 28-vuotiaana. Sivutoiminen opettaminen tuli sattumalta mukaan kuvioihin nelikymppisenä. Itselläni on neljä lasta ja kaikkien kanssa on musisoitu kotonakin ahkerasti. Mielestäni musiikki kaikissa eri muodoissaan on hieno harrastus erityisesti lapsille ja nuorille. Kaikilla on jatkuvasti uutta opittavaa.
Terveisin: Jyrki Härkönen( www.jyrkiharkonen.fi)
mikä on ilahduttavaa. Täällä Pera tervehtii irkkuhattua nostamalla ja pistämällä soimaan CD:ltä biisisi Yksinäisten Kaupunki.
Saat sivulinkkisi suoraan käytettäväksi kun kopioit ylhäältä osoiteriviltä sivuosoitteesi "mustaamalla" sen ja komennolla liitä pistät sen haluamaasi kohtaan tähän tekstiin. Eli:
http://www.jyrkiharkonen.fi/
Hyvää jatkoa ja kiitos hyvästä musasta!