lopettaneet kesken...

hei vaan!veikkaan että se riippuu aina aika paljon au pairista itsestä..jotkut perheet on niin kamalia että ei yksinkertasesti jaksa olla kun sen pari viikkoa,ja joissainsitten pystyy sitkuttamaan kauemmin!
itse en perheeni kanssa tule toimeen,mutta aion silti olla ainakin jouluun saakka.koskakyseisessä maassa viihdyn enkä halua kotiin,ainakaan vielä.mutta arki ei kyllä ole mitään herkkua.

Itselleni pari ensimmäistä viikkoa au-pairina olivat hirveät, tuntui että kaikki meni pieleen (en osannut kieltä, en ajaa autoa, en saanut kontaktia perheen lapseen, tuntui ettei aika mene yhtään eteenpäin jne) silloin oli kyllä monta kertaa sellanen fiilis, että miks lähdin tänne, haluan vaan kotiin. joka toinen päivä tuli melkein itkeskeltyä jostain syystä. mut päätin kuitenkin että katson tän homman loppuun, en varmasti anna periks ja sit asiat alko vähitellen sujumaan. et suosittelen, ettet parin viikon perusteella vielä lähde pois. että katsot mieluummin kuukauden tai vähän yli ja jos vielä silloinkin tuntuu kamalalta, niin sitten lähde ihmeessä.

Yritän vaan sanoa, että alku on aina hankalaa ja aluksi kamalalta vaikuttanut perhekin saattaa jopa muuttua ihan okeiksi kun tutustutte paremmin ja pääset itse kiinni rutiineihin ja perheen tapoihin ja ylipäänsä maan kulttuuriin ja kaikkeen. että ne kaks ekaa viikkoa on kuitenkin vasta sellasta totuttelua puolin ja toisin, eikä siksi välttämättä vielä kerro koko totuutta...

ma lopetin 4 viikon jalkeen ja onnellinen siita olen.. ma rakastan vapautta.. ja siella olin kuin hiiri vankilassa joka paiva 7-17. nyt asun samassa maassa mihin lahin aupairiksi, loysin toita taalta, vuokraan kamppaa ja en kadu yhtaan!!!!

Olin milanolaisessa perheessä -94 au pairina. Molemmat asianajajia. Mies kaatoi mulle vettä lasiin...Siihen loppui mun au pair-homma. Ei ollu kuulema ikinä tehny vaimolleen niin.