Yt-neuvottelut saatiin juuri loppuun, paikka, jossa olen tehnyt tyota loppuu, tyota on maaliskuun loppuun asti. olen ollut saman tyonantajan palveluksessa lahes koko ikani (37v.) ja saanut ihan OK palkkaa.
Olin hyva koulussa, mutta ammattitutkintoa ei ole, nyt kun katselen saavutuksiani, ei ole mitaan, vain hyvat vanhat koulutodistukset, jotka tosiaan ovat jo muinaisajalta.
Ahdistaa ja pelottaa tulevaisuus. Inhottavaa joutua irtisanotuksi ja tyottomaksi. Olen kirjoittanut jo lukuisia hakemuksia ja yritan olla optimistinen, mutta tunteeni heittelevat laidasta laitaan ja yot voivat jaada unettomiksi. Valilla haluisin hypata sillalta tai juoda myrkkya.
Olisi ihana opiskella jotain, tassahan olisi tilaisuus aloittaa uusi elama, mutta rahatilanteeni on kurja, olen velkaa joka paikkaan, minulla on kaksi kouluikaista lasta, joista on huolehdittava.
Yritan puhua itselleni, etta kylla tastakin selvitaan, mutta tulee synkkia aikoja, jolloin tunnen epaonnistuneeni kaikessa ja tehneeni vain vaaria valintoja.
Olen taas nollapisteessa, pitaa aloittaa pohjalta ja tehda jotain kurjia hanttihommia, etta saa lainan maksettua ja lapset ruokittua.
Miten selvian tasta eteenpain, jaksanko uskoa tulevaisuuteeni suurtyottomyyden Suomessa?
Olin hyva koulussa, mutta ammattitutkintoa ei ole, nyt kun katselen saavutuksiani, ei ole mitaan, vain hyvat vanhat koulutodistukset, jotka tosiaan ovat jo muinaisajalta.
Ahdistaa ja pelottaa tulevaisuus. Inhottavaa joutua irtisanotuksi ja tyottomaksi. Olen kirjoittanut jo lukuisia hakemuksia ja yritan olla optimistinen, mutta tunteeni heittelevat laidasta laitaan ja yot voivat jaada unettomiksi. Valilla haluisin hypata sillalta tai juoda myrkkya.
Olisi ihana opiskella jotain, tassahan olisi tilaisuus aloittaa uusi elama, mutta rahatilanteeni on kurja, olen velkaa joka paikkaan, minulla on kaksi kouluikaista lasta, joista on huolehdittava.
Yritan puhua itselleni, etta kylla tastakin selvitaan, mutta tulee synkkia aikoja, jolloin tunnen epaonnistuneeni kaikessa ja tehneeni vain vaaria valintoja.
Olen taas nollapisteessa, pitaa aloittaa pohjalta ja tehda jotain kurjia hanttihommia, etta saa lainan maksettua ja lapset ruokittua.
Miten selvian tasta eteenpain, jaksanko uskoa tulevaisuuteeni suurtyottomyyden Suomessa?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Sinulla just se pahin mahollinen työttömäksi jääminen kun olet ollu samalla työnantajalla niin kauan. Itse jään kans helmikuussa työttömäksi mut katson sen jälleen kerran vaihteluksi elämässä. Minulle jo neljäs työpaikka kun loppuu. Ja tällä kertaa olin ensimmäisten joukossa kun poistetaan.Palkka on tällä työnantajalla p...seestä. 7.60€ joten ei jää harmittaan sen puolesta yhtään. Haittana kylläkin kun liiton päivärahat lasketaan sen mukaan niin ei kovin kaksinen raha käteen jää kk eli netto noin 660€ ja siitä asuntolainalyhennykset ja eläminen ja muut laskut pois joten hernekeitto tulee oleen jokapäivänen menuu joskin sunnuntaina kehtaa varmaan leivänkin siihen lisätä. Tässäpä yksi iso porsaanreikä mikä pitäis paikata kun on niitä sossuelättejä mitkä saa kaiken asuntoa myöten ja eivät koskaan töitä kuitenkaan tee. Kettutarhoja vain kyttäävät ja tekeevät terhaajille kiusaa ja vahinkoa ja tätä myöten koko yhteiskunnalle. Tiedä sit missä vika kun näitä lusmuja vetelehtijöitä ei laiteta kuriin kun lääke siihen olis hyvin yksinkertainen. Työmoraali on pahasti päässy luisuun käsistä kaiken paijjaamisen ja liian suojelun takia kun verrataan miten "vanhaan" aikaan kasvatettiin ja opittiin työn merkitys. Aihe niin laaja ettei jaksa enempää kirjottaa mut lyhyesti sanottuna "perseestä" on moni asia rehellisen työntekijän kannalta silloin kun hän joutuu työttömäksi.
...mä olin 38 v, kahden kouluikäisen lapsen yksinhuoltaja, kun lähdin opiskelemaan. Tiukkaahan se taloudellisesti oli, oli otettava opintolainaakin, vaikken olisi halunnut. Ja tein osa-aikatöitä, minkä seurauksena tietysti makselin opintotukia aina seuraavana vuonna takaisin, mutta sainpahan elätettyä itseni ja lapseni ilman, että tarvitsi sosiaalitoimiston ovea käydä kolkuttelemassa. Nyt mulla on melko hyväpalkkainen työ, josta tykkään.
Jos ei sinulle uutta työpaikkaa tunnu löytyvän nyt ihan lähiaikoina, niin suosittelen kyllä koulunpenkille lähtemistä. Eikä sitten mitään työkkärin "työttömyystilastojen siivous" -kursseja vaan oikeaa tutkintotavoitteista opiskelua.
Ihailen sinua ja nostan hattua kun olet jaksanut opiskella, hoitaa lapset ja tehda osa-aikatyotakin.
Minulla on se ongelma opiskelun suhteen, etta pitaa maksaa asuntolaina ja muut menot, ja olisi riski ja luultavasti mahdoton selviytya kaikesta opintolainalla osa-aikatyon palkalla. Talostamme en halua luopua, koska tama on lapsille tosi hyva rauhallinen paikka, koulu lahella, kaverit, oma piha.
No, varmaan keksin jotain ja kaikki jotenkin jarjestyy.
Mukavaa kevattalvea kaikille!
Jos nostat opintolainan eikä sinulla ole edes sitä osa-aikatyötä, niin sossu maksaa asuntolainojen korot. Pankin kanssa voit sopia asuntolainan maksun lykkäyksestä. Itse lakkautin kaikki ylimääräiset maksut...esim. lehtitilaukset opiskelujeni ajaksi. Ennenkuin aivan masennut, kurkistapa mitä aikuiskoulutustuella olisi sinulle tarjota
http://www.koulutusrahasto.fi/048.htm
Jos vaikka kuuluisit tuen saajien joukkoon. Aurinkoisen kevään odotusta sinulle ja perheellesi. Käy kävelyllä, keitä kahvit hyvän viinerin kera ja istu koneen ääreen selvittelemään, mitä vaihtoehtoja sinulla olisi. Jos haluat, voit laittaa minulle myös sähköpostia...osoite tuossa yllä. Keski-iässä alaa vaihtaneena minulla saattaisi olla jotain neuvoja vielä näiden täällä kertomieni lisäksi. Tsemppiä!
Mutta se on siis
[email protected]
KIITOS SAIJA!
TUO AIKUISKOULUTUSJUTTU VOIS OLLA TOSI HYVA, KATSOIN HETI LINKIN.
KIITOS TOSI PALJON KUN OLET AUTTANUT! KIVAA KEVATTALVEA!