Ajattelin etta taman viestin vois jattaa tahankin palstalle ton Yhteisot (ulkosuomalaiset) palstan lisaksi.
Antakaa vaan tulla palautetta...suomalaisillahan sita synkkyyden ja suppeakatseisuuden puolustelua riittaa...ei millaan pahalla..heh! =)
Tama palsta on vaan yleisesti ottaen nii-iin jarkyttavaa luettavaa (fiksut miettikaa miksi!)
Ymmarran sinua hyvia _väsynyt_ silla itse tunsin samoin silloin yli 7 vuotta sitten kun lahdin Suomesta. Silloinkin minulla oli tarkoitus viettaa yksi valivuosi ulkomailla, oppia englantia kunnolla, palata tyoelamaan Suomessa, mutta jo muutaman kk:n jalkeen tiesin etten tulisi palaamaan Suomeen ihan heti.
Ainut asia mita Suomesta olen aidosti kaivannut lahtoni jalkeen ovat ystavani, perhe ja joulun aika. Olen asunut Espanjassa viimeiset 4 vuotta ja kyllahan tama on monessakin kohtaa Suomen vastakohta, Ilmasto, kulttuuri, ihmiset yleensakin...EU tana paivana tietysti tuo omalla tavallaan helppoutta kaytannon asioihin, mutta luojan kiitos Espanja on viela monessakin kohtaa paljon loysempi kuin Suomi. Elama on niin paljon rennompaa ja ennen kaikkea nautittavaa taalla..
Jatin paljon taakseni silloin kun lahdin Suomesta ja tulen aina muistamaan ne ihmiset jotka sanoi etta tulen katumaan lahtoani. Ja tottakai myonnan etta minullakin on ollut heikot hetkeni jolloin olen miettinyt entapa jos en olisi koskaan lahtenyt, mutta samalla olen tajunnut etta en koskaan ja tarkoitan EN KOSKAAN olisi voinut Suomessa kokea mita olen naiden vuosien aikana kokenut ulkomailla...Olen nahnyt niin paljon, oppinut niin paljon!! Elamankatsomukseni on muuttunut, olen saanut paljon itseluottamusta ja mika parasta minusta on tullut positiivisempi ihminen. Turhaan ei sanota "seura tekee kaltaisekseen"...
Olen tavannut uskomattoman ihania ihmisia ympari maailman, joista jokainen on omalla tavallaan opettanut minulle jotakin ja jattanyt jalkensa. Olen ylpea omasta suvaitsevaisuudestani erilaisia ihmisia ja kulttuureja kohtaan, ja siita etta en tuomitse ketaan ennenkuin he ovat todistaneet toisin.
Samalla olen myos ylpea suomalaisuudestani, kaikesta siita missa synnyin ja kasvoin, enka tule koskaan sita unohtamaan. Olenkin aina sanonut etta Suomesta saa monessakin kohtaa hyvin terveet lahtokohdat elamaan, taytyy vain osata oppia avartamaan itseaan. Naiden ulkomailla viettamieni vuosien aikana olen huomannut, etta suomalaisuutta arvostetaan ainakin tyoelamassa (jos ei muualla). Olemme tasmallisia, luotettavia, noyria, jalat maassa-tyyppeja. Itse ainakin olen saanut paljon kiitosta ja se tuntuu aina hyvalta.
Kerran vuodessa kun palaan Suomeen pieneen kotikaupunkiini lomalle, mietin niita aikoja kun viela asuin siella ja se saa minut aina hymyilemaan, miten erilaista elamani silloin olikaan. Samalla tiedan etten voisi enaa koskaan palata takaisin sinne, silla elama on kasvattanut ja omalla tavallaan muuttanutkin minua halumaani suuntaan tarpeeksi. Mita tarvitsen ja mita haluan elamalta talla hetkella, sita en loyda enaa Suomesta. Mutta samalla on myoskin turvallista tietaa, etta jos jatain kamalaa tapahtuukin elamassa, Suomeen voi aina palata, koska ystavat ja perhe pysyvat siella.
Kuitenkin toivon etta olen omalla tavalla vasta matkani alkupaassa, "elamannalkani" on suuri eli haluan kokea enemman, matkustella enemman ja asua eri maissa. Se tuo sita rikkautta elamaani mita arvostan.
Eli jokainen teista joka miettii oman elaman suunnan muuttamista, alkaa eparoiko vaan tarttukaa hetkeen. Varmasti ette tule katumaan, se saa joka uskaltaa!
Joku joskus lauloikin "I'm tired of living just to die" Miten moni meista tyytyykin/syyllistyykin elamaan joka ei tee meita onnelliseksi.
Mikaan tassa maailmassa ei tunnu paremmalta kuin omien unelmien toteuttaminen!!!
Kaunista talvea teille kaikille!!!
Antakaa vaan tulla palautetta...suomalaisillahan sita synkkyyden ja suppeakatseisuuden puolustelua riittaa...ei millaan pahalla..heh! =)
Tama palsta on vaan yleisesti ottaen nii-iin jarkyttavaa luettavaa (fiksut miettikaa miksi!)
Ymmarran sinua hyvia _väsynyt_ silla itse tunsin samoin silloin yli 7 vuotta sitten kun lahdin Suomesta. Silloinkin minulla oli tarkoitus viettaa yksi valivuosi ulkomailla, oppia englantia kunnolla, palata tyoelamaan Suomessa, mutta jo muutaman kk:n jalkeen tiesin etten tulisi palaamaan Suomeen ihan heti.
Ainut asia mita Suomesta olen aidosti kaivannut lahtoni jalkeen ovat ystavani, perhe ja joulun aika. Olen asunut Espanjassa viimeiset 4 vuotta ja kyllahan tama on monessakin kohtaa Suomen vastakohta, Ilmasto, kulttuuri, ihmiset yleensakin...EU tana paivana tietysti tuo omalla tavallaan helppoutta kaytannon asioihin, mutta luojan kiitos Espanja on viela monessakin kohtaa paljon loysempi kuin Suomi. Elama on niin paljon rennompaa ja ennen kaikkea nautittavaa taalla..
Jatin paljon taakseni silloin kun lahdin Suomesta ja tulen aina muistamaan ne ihmiset jotka sanoi etta tulen katumaan lahtoani. Ja tottakai myonnan etta minullakin on ollut heikot hetkeni jolloin olen miettinyt entapa jos en olisi koskaan lahtenyt, mutta samalla olen tajunnut etta en koskaan ja tarkoitan EN KOSKAAN olisi voinut Suomessa kokea mita olen naiden vuosien aikana kokenut ulkomailla...Olen nahnyt niin paljon, oppinut niin paljon!! Elamankatsomukseni on muuttunut, olen saanut paljon itseluottamusta ja mika parasta minusta on tullut positiivisempi ihminen. Turhaan ei sanota "seura tekee kaltaisekseen"...
Olen tavannut uskomattoman ihania ihmisia ympari maailman, joista jokainen on omalla tavallaan opettanut minulle jotakin ja jattanyt jalkensa. Olen ylpea omasta suvaitsevaisuudestani erilaisia ihmisia ja kulttuureja kohtaan, ja siita etta en tuomitse ketaan ennenkuin he ovat todistaneet toisin.
Samalla olen myos ylpea suomalaisuudestani, kaikesta siita missa synnyin ja kasvoin, enka tule koskaan sita unohtamaan. Olenkin aina sanonut etta Suomesta saa monessakin kohtaa hyvin terveet lahtokohdat elamaan, taytyy vain osata oppia avartamaan itseaan. Naiden ulkomailla viettamieni vuosien aikana olen huomannut, etta suomalaisuutta arvostetaan ainakin tyoelamassa (jos ei muualla). Olemme tasmallisia, luotettavia, noyria, jalat maassa-tyyppeja. Itse ainakin olen saanut paljon kiitosta ja se tuntuu aina hyvalta.
Kerran vuodessa kun palaan Suomeen pieneen kotikaupunkiini lomalle, mietin niita aikoja kun viela asuin siella ja se saa minut aina hymyilemaan, miten erilaista elamani silloin olikaan. Samalla tiedan etten voisi enaa koskaan palata takaisin sinne, silla elama on kasvattanut ja omalla tavallaan muuttanutkin minua halumaani suuntaan tarpeeksi. Mita tarvitsen ja mita haluan elamalta talla hetkella, sita en loyda enaa Suomesta. Mutta samalla on myoskin turvallista tietaa, etta jos jatain kamalaa tapahtuukin elamassa, Suomeen voi aina palata, koska ystavat ja perhe pysyvat siella.
Kuitenkin toivon etta olen omalla tavalla vasta matkani alkupaassa, "elamannalkani" on suuri eli haluan kokea enemman, matkustella enemman ja asua eri maissa. Se tuo sita rikkautta elamaani mita arvostan.
Eli jokainen teista joka miettii oman elaman suunnan muuttamista, alkaa eparoiko vaan tarttukaa hetkeen. Varmasti ette tule katumaan, se saa joka uskaltaa!
Joku joskus lauloikin "I'm tired of living just to die" Miten moni meista tyytyykin/syyllistyykin elamaan joka ei tee meita onnelliseksi.
Mikaan tassa maailmassa ei tunnu paremmalta kuin omien unelmien toteuttaminen!!!
Kaunista talvea teille kaikille!!!
Vastaukset 19
Vanhimmat
Miksi jätit ään pilkut pois? Yhdessä sanassa se kuitenkin oli. Onko se unohtunut siellä ihanassa Espanjassa.
Ja olet varmaan aika nuori vielä. Itse olen suomalainen ja paljon matkustanut ja silläpä Suomi tuntuu minusta parhaimmalle vaihtoehdolle. On ihan totta, että täällä olla jurotetaan ja ei aina näytetä iloista naamaa, mutta miksi pitäisi? Siinä mielessä rehellistä, mutta ehkä vähän junttiuttakin. Ollaan ihan rehellisesti sitten juntteja, mitäs välii sillä sitten on.
Monet matkustelevat todella paljon nykyään. Ihmiset matkustelevat työkseen ja vapaa- aikanaan ja jotkut niin paljon kuin mahdollista. Itse matkustelen niin paljon kuin työltäni pääsen eli pari kolme kertaa vuodessa. Yhden kerran vuodessa teen sellaisen pitemmän reissun kuukaudesta kahteen.
Eli matkustaminen avartaa. Näkee eri kulttuureja ja oppii tuntemaan ihmisiä ympäri maailmaa. Oppii jos oppii suvaitsevaisemmaksi, sehän riippuu ihmisestä, mutta oppii ainakin ymmärtämään muita kulttuureita.
Vaikka olen huidellut suurimman osan elämästäni ulkomailla yhtenään ja asunutkin muualla parisen vuotta, niin en vaihtaisi keppoisin syin Suomessa asumista. Ei se niin auvoista se elämä aina siellä lämpöisessäkään ole, samat vaikeudet ja komplikaatiot esiintyvät siellä missä vain on ihmisiä. Niin kuin kirjoitit täällä Suomessa on paljon junttiutta, mutta missäs sitä ei olisi. Olen kierrellyt monessa maassa myös maaseudulla ja maaseutukylillä, niin kyllä niitä juntteja löytyy joka maasta. Ehkä sitä vaan kuvitellaan, että kaikki mikä avautuu silmien eteen on jotakin tosi erikoista ja ei meillä Suomessa vaan....
Suomalaiset ovat tunnetusti rehellisiä ja sinisilmäisiä. perusrehellisyys ja suoraselkäisyys on valttejamme maailmalla. Suomalaisella on aikakäsitys kohdallaan ja muutenkin on sen verran selkärankaa ja olemme suorapuheisia, että monilla espanjan hidalgoilla ja italiaanoilla menee pasmat sekaisin. Me sanomme kuin ne asiat on eikä kierrellä ja kaarrella. On kiva matkustella, mutta palata takaisin omaan kotimaahan.
rehellisiä ja sinisilmäisiä.....
Meillä on useita adjektiiveja jotka kuvaavat positiivisesti suomalaisuutta ja suomalaisia.
Mikä niistä kuitenkaan nyky Suomessa on totta.
Tuntuu usein että vanhat, fennomaanejen luomat kansaa yhditäviksi tarkoitetut fraasit ovat vain fraaseja joilla on hyvin vähän todellisuus pohjaa.
on näin karrikoiden ja yleistäen, että h-tin kateelista, kyräilevää, nepotistista, viinaan menevää, jurottavaa, epäkohteliasta, huonokäytöksistä ja naaman perusteella surullista kansaa.
Luulenpa että teksin kirjoittaja on copy-pastannut sanan "väsynyt" (joka viittasi vielä toiseen kirjoittajaan) aiemmasta toisen kirjoittamasta tekstistä. Voithan itsekin kopioida viestiisi vaikkapa kiinankielistä tekstiä netistä, vaikket pysty näppäimistöltäsi sitä kirjoittamaan.
Niin jos noin negatiivisesti ajattelee, niin siinä tapauksessa kyllä. Ja edelliselle; miten selität fraasin että kreikkalaiset ovat sangen rehellistä kansaa? Suomalaisia ja kreikkalaisia yhdistää rehellisyys.
matkaillut olen ja se rehellisyys onkin kai sitten ainoa mikä meitä yhdistää. No ehkä lipun värit, mutta suomalainen sininen on tummempi.
Kreikkalainen hymyilee helpommin ja suomalainen juo helpommin.
Aika rehellistä kansaa on myös Japanissa, toisaalta myös Singaporessa ja Vietnamissa.
Rehellisyys tuli esiin, kun eräs tuttavani oli hotellisiivoojana ja sanoi, että suomalaisten ja venäläisten mukaan lähtevät kaikki mitä hotellissa on irtotavarana. En tiedä mitä tarkoitti, mutta nauroi päälle.
eli sarvikuonojenmaa
En osaa noista vietnamilaisista, japanilaisista ja singaporelaisista sanoa kuinka rehellisiä ovat, mutta aasialaisista kiinalaiset eivät ainakaan Suomessa ole niitä maailman rehellisisimpiä. En käy enää "kiinalaisissa" syömässä, koska en halua syödä roskiksista kaivettua ruokaa enkä myöskään halua maksaa ruoasta omalla työllä ansaitulla rahalla, joka kuitenkin työnnetään suoraan taskuun eikä kassaan.
Tämä tarkoittaa sitä, että monissa näissä ravintoloissa on tekaistut hinnat (Turussa) ja monasti ei saa ostetusta tuotteesta kuittia. Kyllä tällaiset polaajat tunnetaan ja asiakkaalta voidaan varastaa rahaa monella eri tavalla.
Osaavat varmaan suomalaisetkin pihistää, mutta yleensähän hotelleissa kaikki irtotavara on vietävää, kuten esim. saippuat, shamppoot ja hoitoaineet, mutta tietenkin sellaiset tavarat, joita on tarkoitus muidenkin asiakkaiden käyttää, ei saa viedä huoneesta, se on varastamista. Mutta yleensä saippuoiden ja shamppoopullojen vieminen hotellista ulos on mainontaa ja sallittua.
En välttämättä tarkoita puhuessani rehellisyydestä pelkästään varastamista. Perusrehellisyyteen kuuluu myös todenpuhuminen, suoraselkäisyys ja halu olla ajallaan sovitussa paikassa ja monia muita asioita. Olen matkoillani tavannut monia ihmisiä monista eri kulttuureista. Ihmiset puhuvat paljon ja unohtavat seuraavana päivänä kaiken puhumansa. Lupaavat tulevansa sovittuun paikkaan ja heitä saa odottaa, koska ovat unohtaneet lupaamansa. Itse pidän lupaukseni ja pyrin siihen aina.
Eräässä mainitsemattomassa Aasian maassa saa pitää koko ajan pintansa ettei tule huijatuksi. Koko ajan pitää olla tarkkana rahoistaan ja hinnoista. Monissa Euroopan maissakin käytäntö alkaa olla samanlainen. Ei tarvitse mennä kuin Keski- Eurooppaan, niin saa olla tarkkana rahoistaan. Kokemuksia on!
Pidä sinä niistä rahoistasi kiinni ja se kyllä näkyykin kun siinä tönkkönä kuljet ja epäilet kaikkea mikä liikkuu. Sinut on helppo tunnistaa ihan missa vaan Pekingin hulinassa. Epävärma pälyilevä katse ja siinäpä olet sinä. Pidä vaan kukkarostasi kiinni, sillä aina on joku joka sen mahdollisesti vie! Kovaa on elämä, kun ei voi relata.
Mitäs jos kokeilisit joskus hymyä ja ihmissuhdetaitoja, sellaista normaalia ja kansainvälistä. Ai niin ei voi, kun ne kuitenkin kusettaa ja varastaa. Se on totta, että on parempi pitää koko ajan niistä kukkaron nyöreistä kiinni. Aina on se ulukomuan pelle, joka ottaa heti sieltä euroja, jos ei huomaa. Semmoista se on nimeltämainitsemattomissa maissa. Ei lännessä tai lounaassa kuitenkaan niin paljon. Eikä pohjoisessa, paitsi norjalaiset voivat olla välillä epäilyttäviä, kun siellä on niin komeita miehiä ja puhuvat siis norjaa..
Saksalaiset ja venäläiset pöllii hotellien aamiaspöydän tyhjäksi omiin kasseihinsa (no ei kaikki ihmiset, hyvin moni).
Afrikan maissa on hyvin normaalia kertoa valkoisia valheita...aina ollaan myöhässä jne...
Onhan meitä kaikenlaista taaplaajaa tällä pallolla...
En minä nyt noin karrikoidusti sitä olettanut kenenkään ottavan mitä kirjoitin, mutta näillä sivuillahan voi odottaa mitä tahansa.
Siinä ei kuule ihmissuhdetaidot auta, kun olet maassa jossa yritetään joka käänteessä huijata. Ei siinä myöskään auta, vaikka yrittäisit kuinka hymyillä leveästi. Toi on juuri tota naivistista ajattelua, että jätän sen ihan omaan arvoonsa. Kyllä ne omat matkarahat kannattaa pitää ihan kunnon jemmassa matkustellessa missä tahansa eikä levitellä sitä käsilaukkuansa niinkuin yleensä suomalaiset naiset tekevät Suomessakin. Ravintoloissa on lähtenyt monen hymyilevän ja "kansainvälisen" muijan käsilaukku omia matkojaan.
Maa, jossa olen käynyt muutamaan otteeseen Pohjoisesta Etelään on Intia. Voin suositella sitä sinullekkin, jotta tietäisit mistä puhun. Voisit kokeilla niitä ihmissuhdetaitoja siellä, niin voit sitten tulla kertomaan kui siellä kävi, vai mitä? :) Siellä on ihan omat "kansainväliset" sääntönsä...Ja sitäpaitsi rahat hyvin jemmattuna ja pää kirkkaana voi liikkua missä vaan, vaikka siellä Pekingingissä ihan normaalisti ja voi jopa hymyillä vastaantulijoille kansainvälisesti ja maailmanmatkaajan tavoin.
kuten eputkin sen lauloi.
Parempia vertauskuvia, kiitos.
Ja jos sen maanpäällisen paratiisivaltion nimenkin vielä laittaisit, niin tietäisin mihin muuttaa, jos tämän on kerran helvetti?
Enpä olekkaan käynyt Intiassa moneen vuoteen ja nythän sinne on aloitettu suorat lennot taas. Menenpä taas käymään ja uusi matto pitää ostaa. Siinä meneekin sitten taas puoli päivää rupatellessa ja teetä juodessa, mutta eihän se haittaa, kun saa hinnan sopivaksi.
Minulla on kylläkin aina rahat piilossa vaatteiden alla. Käsilaukkua on tuollaisissa maissa käytä oleenkaa, sillä jo ne laukut joita käytän ovat sen verran arvokkaita, etten anna niitä vietäviksi. Jos sinua lohduttaa, niin on minut kerran ryöstetty ja tapahtui ihan Suomessa. Aika tummia poikia ne olivat ja kovasti juttutuulella, ei kuitenkaan mustia. En silti kavahda erivärisiä ihmisiä, sillä olen heihin tottunut noilla reissuillani. Hymyilen silti kaikille.
En minäkään Intiassa ole käynyt viimeksi kun helmikuussa, ensi vuonna heti tammikuussa lähden sinne taas uudestaan. Ainahan kannattaa ottaa suorat lennot toki, silloin pääsee turvallisesti perille asti. Itse otan lennot sellaisten lentoyhtiöiden kautta, jotka sopivat aikatauluuni ja muuhun elämääni sekä maan kolkkaan, jonne haluan sijoittua joksikin aikaa. Siinä sitten on aikaa katsastella ympärilleen.
Ne käsilaukut ovat yleensä suomalaisten naisten käsivarsillä ja tuolin selkänojilla nimenomaan Suomessa ja yleensä ne ovat niitä tummia rasvanäppejä, jotka niitä käsilaukkuja vievät. Näen kaikenlaista ammattini puolesta ja valittevan useasti naiset ovat sen verran sinisilmäisiä Suomessa, että käyttäytyvät suuressakin maailmassa samalla tavalla; vailla huolen häivää. Suuri motto on "ettei kannata kavahtaa tummahipiäisiä missäänpäin maailmaa, vaan hymillä, niin ei joudu ryöstetyksi"
Minä
Mikä on viestisi pointti? Suomalaisten pitäisi muuttaa pois Suomesta?
Tai olemme synkkiä, jota eivät Espanjalaiset kuitenkaan ole? Synkkää luettavaa on kuitenkin Espanjan valtava huumeongelma, rikollisuus, petokset ..jne Monen positiivisen ja iloisen kasvon taakse silti kätkeytyy tilastojen mukaan jotain aivan muuta?
Suppeakatseisuudesta puheen ollen, Espanjan historiaa katsastamalla voisi todeta Espanjalaisten olevan varsin suppeakatseisia, vai pitäisikö asiaa kysyä Etelä-Amerikan Intiaaneilta vai keskustellaanko Espanjan inkvisitiosta. Baskeillakin on varmaan oma näkemyksensä vapaudesta? Ja kaikkihan muistamme "vapauden ja rauhan koaliaation" maat jotka lähtivät tuomaa rauhaa ja demokratiaa Irakiin.
on tietysti vielä afrikkalaiset venepakolaiset eli laiton maahanmuutto.
Uutisissa olleista kuvista päätellen nekin ovat kaikki miehiä. Eikö Afrikassa ole naisia ollenkaan? Mutta mistäs ne miehet sitten ilmestyvät, jos ei ole naisia? Lisääntyvätkö Afrikan pojat keskenään, vai mistä on kyse? :D
just niin!
Yritäppäs tehdä työsi kunnolla espanjassa, kun ympärilläsi olevat ihmiset munivat kaiken. ovat patalaiskoja eikä edes halua oppia tekemään asioita oikein.
jos jonkun mielestä "mañana-käsite" on niin ihanaa ja leppoisaa, hieno homma. enpä todellakaaan palkkaisi sellaista ihmistä mihinkään työhön.
Turistina espanjassa oleminen on ihan ok, jollet tiedä miten selän takana haukutaan ja nauretaan kun nielaisit Josen klimpin aamukahvissasi.
Tiedätte varmaaan, että tämähän olisi täysin kehitysmaa, jollei turistit pitäisi maata pystyssä.
itse olen 10v kokemuksella esanjan ja espanjalaisten kanssa tekemisissä, teen duunia espanjan hallitukselle ja ihmettelen kovasti jopa kärkipaikoilla olevien ihmisten tietämättömyyttä, itsekkyyttä, laiskuutta, epärehellisyyttä, jne...
opetuksen taso on naurettava, yliopistoja myöten.
valehteleminen ja huijaaminen on kansan tapa.
ok, hienoa jos jollakin on positiivisia kokemuksia täältä. meitä on moneen junaan, itse olen melko juro ja suora, en sirkuspersoona, joten tämmönen apinointi hirvittää. en myöskään halua asua huonolaatuisessa talossa, syödä kärpästen paskomaa ruokaa tai käydä kokkelihuuruissa olevalla lääkärillä.
Heti kun saan tarpeeksi rahaa kasaan (kyllä, olen täällä tekemässä juurikin sitä, ja se on helppoa koska paikalliset ovat niin patalaiskaa ja ammatitaidotonta porukkaa, että "löysää rahaa" voi kerätä kun marjoja. ihan vaan suomalaisella ahkeruudella ja järjellä) kiikutan espanjalais-suomalaisen perheeni suomeen, josta saan lapsilleni kunnollisen koulutuksen ja perheelle sen ansaitsemat palvelut ja kunnolliset ihmiset ympärilleen.
no lakihan täällä on niinkun suomessakin, mutta sitä ei valvo kukaan. poliisi nuokkuu tien vierellä kun jengi kaahaa kännissä ja heittelee paskaa lasten leikkikentälle, right on hyvä meininki!
ja kyllä, tässä viestissä on paljon typoja ja virheitä, mutta hei, maan tavat tarttuu :D
luettavaa!
Viestisi oli positiivinen ja sai hyvälle mielelle.
Mukavaa elämänjatkoa sinne! ;)