Olen tuntenut anoppini yli 10 vuotta. Suhteemme on takkuillut aina ja olen ihmetellyt monesti mieheni perheen touhuja. Luin narsistisesta persoonallisuushäiriöstä ja totesin, anopillani on ko. häiriö. Nyt tiedän senkin, että minkä takia appiukko on jatkuvasti lenkillä eikä viihdy kotona. Tavallaan olen helpottunut kun tiedän mistä kaikki johtuu, mutta ko. häiriö pelottaa. En tiedä mitenkä suhtaudun kun tiedän häiriöstä. Anoppini esim. loukkaantuu helposti (en tiedä aina, että mistä), vaatii jatkuvasti huomiota (kehuja), on röyhkeä, määräilee, on aina oikeassa ja valehtelee. Ja sitten kun asiat eivät mene kuten hän haluaa - hän saa kamalan hepulin (räyhää ja melskaa) - haukkuu ihmisiä yms. Mitä ihmettä voin tehdä?
Narsistinen pers. häiriö anopilla
innax
283581
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 28
Vanhimmat
palstaa ja todennut, että melkein kaikilla anopeilla on narsistinen persoonallisuushäiriö
mutta minä uskon, että minijöillä se on enemmänkin, koska nykyavioliitot eivät kestä mitään.
Kaikki miniät ovat minä minä minulle kaikki heti nyt-tyyppiä eli täysiä narsisteja ja sitten onkin kiva syyttää anoppia narsistiseksi, kun ei enää se oma parisuhde toimi. Anoppi otetaan vain kylmästi hampaisiin. Miehesi on anoppisi ikioma poika, muista se!
Tiedän kyllä kuka on poikani äiti????
... pienet on huvit sulla...
näitten palstojen perusteella puolella suomalaisista naisista miehistä on tämä narsistinen "pershäiriö"..:). Eikö ihminen saa enää olla tyhmä, itsekeskeinen yms olematta hullu..
niin silloin on anopilla narsistinen mielenterveyshäiriö. Uskon, että anoppi on aivan normaali, mutta parisuhde on kaatumaisillaan ja jotakutahan silloin kannattaa syyttää ja tietysti anoppia.
Ei sentään melkein jokaisella anopilla voi olla sellaien häiriö, se on teidän omassa pääkopassanne.
Silloinko narsismi puhkeaa kun entisestä miniästä tulee anoppi.
Siihen asti on ollut normaalin kirjoissa.
Mikä ihmisiä vaivaa?
Anoppi on samanlainen ihminen ihmisten joukossa kun kaikki muutkin.
Meitä on erilaisia niinkuin kaikissa ihmisissä.
Miksi anoppi on aina hirviö tai narsisti, lisäksi hän on monen mielestä loputon vitsien aihe.
Kai vävyt ja miniät pelkäävät kokeneempaa ja vahvempaa naista ja yrittävät vähätellä heitä kaikin tavoin.
Hehän ovat vain tulevia anoppeja ja appi-ukkoja.
Sitten taas uusi sukupolvi kohtelee heitä samoin kun ovat esimerkin kotoaan saaneet.
Ei ole kyse hulluudesta vaan häiriöstä - perustiedot kuntoon ennenkuin kommenttia - kiitos!
Huh-huh! Anopit vissiin vallaneet tämän palstan-parisuhteemme on kunnossa - mieheni on täysiKYMPPI. Rikas ja komea. Meillä on 3 poikaa - rahaa ja hienot autot yms. Miettikää onko tämä PROVO:) - jos mitään tajuatte.
Kyllä anopinkin pitää käyttäytyä ihmisix - vai saako anoppina riehua miten sattuu? Jos näin on, niin musta ainakin tulee erilainen anoppi. Itse olen yli 40 vee ja tällä palstalla taitaa riehua nyt jotain ihmetyyppejä - kiitos kaikille ja HEIPPA!! Vissiin kaikki JUOPOT ANOPIT JA LIHAVAT ON NYT TÄÄLLÄ:)
..kokeneempi ja vahvempi nainen...JOKA TALLOO KAIKEN KAUNIIN ALLEEN MENNEN TULLEN - siinä onkin just lyhyesti kuvaus ANOPISTA:) Hyvin osasit kuvailla anopin:)
Ymmärrän sinua vallan hyvin. Itse olen "narskun" lapsi. Itseäni aikoinaan helpotti suuresti se, kun ymmärsin mistä on äitini käytöksessä kysymys. Narsismi ei ole mikään helppo asia perheessä. Älä syyllistä itseäsi mistään. Jaksamista sinulle ja perheellesi.
Miksi ihmeessä pitää yleistää?
Jos jollekkin sattuu hankala miniä tai vävy ei se sulje pois sitä etteikö olisi ihan tavallisiakin.
Tuo just osoittaa kypsymättömyytesi kun kirjoitat noin.
Sinussahan ei tietenkään ole mitään vikaa?
arvoinen noilla typerillä kirjoituksillasi.
jos ihminen on nelikymppinen ja kirjoittelee kuin murkkuikäinen ei voi kun sääliä anoppia ja aviomiestä.
Useammin miniät ovat juoppoja.
Ja mitä lihavuudella on tekemistä tämän anoppi-asian kanssa.
kallistua sinne sosiaalihuoltoon päin, varsinkin jos et ymmärrä, että anoppisi on miehesi tärkein henkilö, sinä olet vieras, jos vertaa miehen äitiin.
joidenkin vuosien päästä. Väistämättä ne vuodet kuluvat ja sinäkin muutut miniästä anopiksi. Eikö ole kiva, kun pelkkä nimitys, anoppi, riittää, että voi kaiken kaunan kaataa niskaan. Kyllä sinäkin osasi tulet varmasti saamaan, sen huomaa jo tyylistäsi, hyvin ei tule menemään.
TE aikuiset, jotka täällä kirjoittelette, voisitteko katso viestien kirjoitus kello ajan. Lapsellisia viestejä; mukamas Miniänä, tänne väsäävät jotkut yksinäiset 8 - 15 v. lapset.
Viestit ovat villejä ja epäloogisia.
Tosin hyvin on opittu ihmisten välinen kanssa käyminen netissä roikkumalla.
Voisitte olla vastaamatta noille lapsille ainakin ymmärtää ellei kirjoittaja ole mielisairas hän on oikeasti lapsi. Kasvatamme lasta tai lisäämme sairaan mielentuskaa. Onko pakko?
on yhdyssana, siis kanssakäyminen.
...anopit on kateellisia miniöille...ensin ne vie pojan ja sitten vielä oma mieskin kattelee miniäänsä sillä silmällä...
Kaikenlaisia kuljeksii täällä maankamaralla.
Miehethän katselee naisia , se on heidän luontonsa.
Kyllä miniänkin mies huomaa kauniin naisen siinä kun appikin.
Vai luuletko olevasi ainutkertainen?
Jospa anopilla on enemmän järkeä päässä kun sinulla ja jättää omaan arvoonsa höpinäsi.
Tämä jos mikä, osoittaa ainakin sinun älykkyysosamääräsi miniänä. Toivottavasti järkesi vielä kasvaa.
ironiseksi, koska näillä palstoilla usein tarjotaan aloittajan ongelmiin syyksi sitä, että vastapuoli on narsisti. en ole anoppi enkä miniä. otit liian vakavasti.
"....anoppisi on miehesi tärkein henkilö "
Miten joku voi kirjoittaa jotain noin sairasta ja siivotonta?
Minulle on päivänselvää, että pojalleni hänen tyttöystävänsä on hänen tärkein ihmisensä, en suinkaan minä!
Jos olisin edelleen 23-vuotiaan poikani tärkein ihminen, kasvatukseni olisi mennyt pieleen ja jompi kumpi meistä, joko poika tai minä - tai me molemmat - olisi vähän vinksahtanut ja terapian tarpeessa.
Äidin tehtävä on ensin synnyttää, sitten hoivata ja kasvattaa ja lopulta luopua. Anoppiongelmat syntyvät usein siitä että äiti ei ymmärrä tuota luopumista.
Oksettavinta mitä olen kuullut, oli kun aikuinen poika yritti puhua äidillen että ole kiltti ja kohtele minua kuin aikuista ihmistä, en ole sinun pikkupoikasi, olen täyspäinen vastuullinen työssä käyvä itsestäni huolehtiva ihminen - ja äiti vastasi: mutta MINULLE sinä olet aina se pikkupoika joka tarvitsee äitiä!!!
Todellisuudessa äiti siinä tarvitsi poikaa eikä päinvastoin.
On myönnettävä että poika on aikuinen ja huolehtii itse itsestään, EIKÄ TAHDO että äiti sekaantuu joka asiaan, hössöttää, huolehtii ja antaa pyytämättä neuvoja. Jos sitä ei myönnä, ei ole aidosti rakastava äiti vaan mustasukkainen, itsekäs, omistava äiti joka ei tahdo lapsensa onnea vaan omaa mielihyväänsä.
Aikuisen lapsen tehtävä ei ole täyttää äidin hellyyden ja hoivaamisen tarpeet. Äiti voi ostaa vaikka koiranpennun, jos on pakko saada edelleen hoivata ja helliä elävää olentoa( minä muuten olen tehnyt juuri niin ), mutta pojan on annettava elää omaa elämäänsä.
Jos aikuinen poika todella tykkää siitä että äiti holhoaa ja hoivaa, hän ei ole aikuinen muuten kuin vuosiltaan. Henkisesti hän on jäänyt keskenkasvuiseksi.
Kyllä tyttöystvävä/vaimo/avovaimo on se tärkein!!!
No koeta puhua ihan suoraan, mutta hyvin rauhallisesti ja kiihtymättä. Jos ei onnistu tai saat silmillesi, vetäydy kanssakäymisestä.
Aika ajoin julkiseen keskusteluun nousee jokin iskusana, joka hetken päästä on kaikkien huulilla ja diagnoosi jokaisesta vähänkin hankalasta ihmisestä. Tällä hetkellä narsismi/narsisti on tällainen muotitermi, jolla kuitataan kaikki. Hieman lapsellista ja yksinkertaistavaa. Narsistisia piirteitä on meissä kaikissa, narsistista häiriötäkin on niin monenmoista, ettei maallikkona pitäisi paljon diagnooseja jaella.
Älä enää tilaa niitä roskalehtiä.
Ne vain rahastavat tyhmiä.
Sinäkö olet olevinasi enkeli?
Jos ihminen ei tule toimeen toisen kanssa, pitää aina ensin katsoa peiliin.
Omiin tekemisiisi voit vaikuttaa, et muiden.
Jokaisessa riidassa on kaksi osapuolta. Metsä vastaa tasan niin, kuin sinne huudetaan.
En minäkään anoppiani rakasta, vaan vihaan ja verisesti, mutta en taatusti kerro sitä kenellekkään. Enkä anna huomata.
Olen siis väleissä vihaamani henkilön kanssa.
Melkeinpä nautin sairaalloisesti, kun anoppi kihisee, mutta ei pääse sanomaan mitään, kun aihetta ei ole.
Olet naimisissa hänen poikansa kanssa, etkä siis anoppisi. Ystäviä teistä tuskin tulee, joten kannattaisi pitää pientä etäisyyttä.
Jos sinua niin kovin kiinnostaa anoppisi mielenterveys, vie hänet lääkärille, kun diagnoosikin on valmiina. Tarvitsee vain kirjoittaa lääkeresepti.
Mene itse mukaan selittämään se psykiatrille.
Miten tuollainen suhdekin voi toimia - vihaa ja näyttelee, että menee hyvin. Itse haluan rauhaa ja riidatonta elämää. Jaksamista sinulle - toivottavasti jaksat vetää roolisi - itse haluan elää omaa elämääni aitona ihmisenä ilman mitään kuoria.
Vaikea kysymys. Siis aitona ihmisenä ilman kuoria haluat pitää yllä vihamielisiä suhteita ihmisiin, joista et pidä? Mitä siitä seuraa? Viha synnyttää lisää vihaa, pahaolo lisää pahaaoloa, kierre vahvistaa itse itseään, ja siitä poispääsy ei ehkä onnistu ikinä. Kun on kyse anopista, jonka kanssa ei yleensä tarvitse asua saman katon alla eikä yhteistä elämää viettää, minä ainakin kannatan vähemmän "aitoa" kontaktia eli itsensä hillitsemistä oman itsen, anopin ja oman perheen vuoksi. Et tule paremmaksi ja aidommaksi kantamalla ja ruokkimalla vihaa mielessäsi, vaan ainoastaan myrkytät oman mielesi ja piinaat ympäristöäsi. Ei vanhoja naisia mikään saa muuttumaan: avoimet sodanjulistukset ovat yhtä tyhjän kanssa, vetäytyminen kannattaa.
http://www.tukiasema.net/keskustelu/show.asp?id=10233&c=4000
Voi, Innax! taisit sohasta ampiaispesään! Kyllä taitaa olla nyt anopit valloillaan tässä keskustelussa. Ymmärrän mistä puhut. Olen itse 42-vuotias anoppi ja mulla on anoppi...