Kuulkaa pyöräilijät:
Alkakaa hölkkää, se on tehokkaampaa kuntoilua kuin pyöräily. Miehillä kivekset vaurioituu ja ei se ilmeisesti ole hyväks naisen sukupuolielimellekkään.
Energian kulutus hölkätessä on kertalukua isompi kuin pyöräillessä.
Siis hölkätessä kunnon kohotuksen teho on iso.
Nii.....alkakaaha miettiä lajin vaihtoa pyöräilijät.
Alkakaa hölkkää, se on tehokkaampaa kuntoilua kuin pyöräily. Miehillä kivekset vaurioituu ja ei se ilmeisesti ole hyväks naisen sukupuolielimellekkään.
Energian kulutus hölkätessä on kertalukua isompi kuin pyöräillessä.
Siis hölkätessä kunnon kohotuksen teho on iso.
Nii.....alkakaaha miettiä lajin vaihtoa pyöräilijät.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Sulla on varmaankin aika ihmeellinen pyöräilytyyli jos sulla on pallit vaarassa.
Fillaroidessa maisema vaihtuu paremmin, ja sitä voi tehdä 'hyötyliikuntanakin' eli polkea kauppa- ja työmatkat.
Ja kun tekee rauhallisesti niin ei tarvitse mennä suihkuun ennen työpöydän ääreen menemistä.
Että; hölkkää sinä vaan, ja varo (siinäkin) pallejasi...
Olen Imatralainen mieshenkilö ja lainaan tässä nyt jo edesmenneen naispuolisen lääkärin kommenttia juoksemisesta.
Mikäli mies olisi tarkoitettu juoksemaan, olisi luonto tehnyt kivekset niin että ne sijaitsisivat alekkain, eivät rinnakkain.
Eiköhän se ole niin, että toiset tykkää juosta ja toiset tykkää pyöräillä. Toiset tykkää molemmista. Tuollaiset torven soittajat eivät yleensä ole tutustuneet siihen lajiin josta yrittävät "käännyttää" muita oman suosikki harrasteen pariin. Itse harrastan freeride maastofillarointia, aiemmin kunnon vuoksi, nykyään hyvien fiilisten takia. Kun metsässä liitelee luonnon keskellä fillarilla pitkin polkuja, saa elämää suurempia fiiliksiä. Kunto tulee siinä sivutuotteena. Jos harrastaa jotain lajia vain laihtuakseen tai kuntoa ylläpitääkseen ilman hyviä fiiliksiä itse harrastuksesta, ei harrastaminen pitemmän päälle ruoki jatkamaan sitä.
Tunnen itseni usein onnekkaaksi, kun olen löytänyt itselleni rakkaan harrasteen ja tunnen syvää poltetta päästä uudestaan ja uudestaan ajamaan. Toivoisin, että moni muukin löytää itselleen jonain päivänä jonkun harrastemuodon, johon "rakastua".
E
Kun on luupiikki jalassa niin pyörä on hyvä väline.Hölkässä tahtoo nivelet kulua,on kuitenkin se isku joka niveliin kohdistuu hyppiessä,kävely on taas parempi.Kyllä pyörällä kuntoa saa.
Oishan sitä juoksua/hölkkäilyä ihan kiva harrastaa mutta polvet ei kestä. Ja fillarointi on kyl ehkä hauskempaakin, pääsee pidemmälle kotoa ja näkee paljon maisemia.
Olen kuullut, että hölkätessä aivot valuu tärinän vaikutuksesta ulos.
Ihan sama jos juoksijalle sanoisi, että pyörällä pääsisit nopeammin perille.
Kyseessä on elämäntapa. Samoin juoksijalle juokseminen. Ei ole kyse pelkästä "kunnosta". Pyöräilijälle on tärkeää se pyöräily. Hyväkuntoisena se on nautinnollisempaa. Ja sama koskee pyörää. Intohimoinen pyöräilijä haluaa pyöräillä hyvällä pyörällä, eikä millä tahansa huonekaluhallin kylkiäisellä.
Yritys oli hyvä, mutta lajia ei vaihdeta.
Mä ainakin pyöräilen sen takia, kun siitä saa kunnon kiksit. Kevään ensi polkaisut, kun pyörä suorastaan lentää asfaltin päällä. Se on mahtava tunne. Lisäksi pyörällä tosiaan maisemat vaihtuu, eikä tarvi aina sitä samaa tien pätkää hölkätä. Saa sitten levätä kauniissa maisemissa ja takaisin voi polkea ihan hissun kissun. Kesällä ei tarvi kulkee busseilla kun on fillari. Fillari säästää rahaa ja saa vielä liikuntaa.
Kannattaa vaihtaa takanavan akselin vaseliinit joka kevät. Uusilla vaseliineilla ajaessa pyörä kulkee kovempaa kuin mopo!
Toi kivesjuttu on kyllä totta. Mäkin oon maastossa niin monta kertaa lyönyt munat tankoon että kivekset on täynnä kaikkii kyhmyjä ja kasvaimia. Mut miten vaan joka lajissa on riskinsä.