Oon parasta miehuutta elävä mies ja vakituisessa parisuhteessa. Tapailen kuitenkin erästä toista naista. Aika paljon itseäni vanhempaa. Emme ole edes intiimissä suhteessa ja nään häntä vain muutaman kerran vuodessa. Tekstiviestejä heitellään tiheemmin. Tää nainen on ns. yksinäisyydestä kärsivä, entinen työkaverini.
Puolisoni ei tiedä tästä naisesta. Teenkö väärin häntä kohtaan? Olenko pettäjä kun yritän olla ystävä yksinäiselle? Voiko mies ja nainen olla pelkästään ystäviä vai muuttuuko se jossain vaiheessa joksikin muuksi?
Kertokaa, hyvät ihmiset kantanne! En tiedä kuinka pitäisi menetellä? Oikein!
Puolisoni ei tiedä tästä naisesta. Teenkö väärin häntä kohtaan? Olenko pettäjä kun yritän olla ystävä yksinäiselle? Voiko mies ja nainen olla pelkästään ystäviä vai muuttuuko se jossain vaiheessa joksikin muuksi?
Kertokaa, hyvät ihmiset kantanne! En tiedä kuinka pitäisi menetellä? Oikein!
Vastaukset 7
Vanhimmat
Jos kyseessä on pelkkä ystävyys, siitä pitäisi voida kertoa puolisolle. Tätä kohtaa sinun on syytä itsessäsi miettiä.
Kokemuksesta voin kertoa, että mies ja nainen voivat vallan mainiosti olla ystäviä. Ei se mitenkään automaattisesti johda hallitsemattomaan himoon toista kohtaan. Joskus voi olla, että suhde on alkanut pienellä flirtillä, mutta muuttunut sitten pelkäksi ystävyydeksi.
Kannattaisi olla kuitenkin vaimolle rehellinen. Siitähän vasta soppa syntyy, jos hän kuitenkin saa jotenkin tietää...
Erilaiset ihmissuhteet ovat hieno juttu ja niitä mahtuu naimisissa olevankin elämään.
Minusta sinun tulisi kertoa, juuri kuin asian kerroit tuossa viestistäsikin. Voisitko näyttää viestisi kullallesi? Hän näkee, että olet itsekin asiasta huolissasi ja välität hänen tunteistaan?
Lähdetään siitä, että vaikka tekstailisit ja tapaisit häntä ns. puhtain pussein, entä jos tyttöystäväsi saisi jostain syystä asian selville. Silloin asiasta voi tulla isompi kuin mitä se on ja ehkä saatat menettää naisesi.
Minusta sinun tulisi tarkoin punnita tunteesi. Tarkoin miettiä mahdollisia seurauksia. Mikä on sinulle tärkeintä? Ja miettiä miksi haluat pitää tähän naiseen yhteyksiä parisuhteestasi huolimatta. Mieti teetkö sen todella vain ystävyydestä? Vai voisiko sinulla olla oikeita rakkauden tunteita tätä naista kohtaan? Tunnetko fyysistä vetovoimaa tätä naista kohtaan? Olisiko mahdollista, että juttu menee pidemmälle? Vai voisiko olla, että naisen ns. "tuen tarvitseminen" saa sinussa heräämään tunteet jolloin tunnet olevasi tarpeellinen. Se on tärkeä tunne, jonka ihmiset haluavat kokea. Tunnetko itsesi tarpeelliseksi omassa suhteessasi vai onko naisesi liiankin vahva ja itsenäinen? Tee itsellesi selväksi syyt miksi haluat jatkaa yhteyden pitoa naiseen ja ole rehellinen itsellesi. Se antaa sinulle vastauksen, mitä sinun tulee tehdä. Et ole pettäjä, jos yrität olla ystävä yksinäiselle, mutta eikö asia ole silloin niin "puhdas", että sen voi paljastaa omalle kullalle? Jotta pitäisit myös huolta hänestä ja hänen asemastaan kunnioitettuna kumppanina jota arvostetaan, eikä salailla asioita. Jos asia ei mielestäsi kestä vielä päivänvaloa, mieti tosiaan tarkkaan lähtökohdat ja syyt toiminnallesi.
Kai tämä "toinen nainen" tietää, että olet aviossa? Jos ei tiedä, niin suurimman vääryyden teet juuri häntä kohtaan. Valheeseen perustuva ystävyys, on mitä suurin loukkaus. Jos tietää ja hän pitää ei-intiimiä yhteyttä, niin se on mielestäni ihan vain normaalia ystävän kanssakäymistä. Emmehän me täällä voi aitoja ympärillemme rakentaa.
Tulipa vain mieleeni että miksiköhän koet huonoa omaatuntoa? Voisiko olla mahdollista että olet jollain tavalla läheisriippuvainen tuosta toisesta naisesta jota niin kovasti haluaisit auttaa? Ystävyydessä ei ole mitään vikaa. Mutta jos nyt yrität vain auttaa tuota naista ja se on sinusta raskasta, ei kyse olekaan varmasti siitä etteikö kumppanisi hyväksyisi tätä ystävyyttä. Mieluumminkin siitä että et pysty itse kontrolloimaan tuota suhdetta ja häpeät sisimmässäsi tuota kontrollin puutetta. Tämä saa sinut sitten tuntemaan alemmuuden tuntoa, etkä uskalla kertoa siitä kumppanillesi koska pelkäät hänen reaktiotaan.
En tietysti tarkoita että asia olisi välttämättä näin. Mutta tällainenkin on mahdollista.
Alkuun kiitokset asiallisista viesteistä! Viestini meni tosin väärälle palstalle eli täällähän kai mietitään miten iskeä mies, mutta mitäs näistä.
Kysymyksesi laittoi miettimään ja täytyy myöntää että olen liian empaattinen tyyppi. Läheisriippuvainen en taas ole ollenkaan: Viihdyn kyllä yksinkin ja nautin "omasta ajasta" myös parisuhteessa.
Siitä työsuhteesta on noin viisi vuotta jona aikana tutustuin tuohon toiseen naiseen ja koska osastollamme oli vain naisia minun lisäkseni, kiusoitteli kumppanini usein minua siitä että olenkohan vaarassa joutua vietellyksi. Syyte oli kyllä aiheellinen sillä olen hieman turhan avoin. Epäilen ettei kumppanini ymmärtäisi toisen naisen tarvisevan minua vain juttelukaveriksi.
Se, että miksi en katkaise tätä yhteyksien pitoa johtuu siitä että tämä nainen ei halua sitä. Olen sitä kysyn häneltä suoraan mutta en saa vastausta. Se juuri saa minut varpailleen. Mitän hän tahtoo minusta? Varatusta miehestä. Hän on tietoinen siitä etten ole vapaa. Olen myös vakaumukselta yhden naisen mies!
Itselläni on aika vähän ystäviä eli en ole jatkuvasti johonkin menossa vaan sellainen kotiviihtyjä. Voisi sanoa jopa "onnellinen mies"!
Kyse ei ole auttamisesta kummankaan puolelta. Toinen nainen on hyvä ystäväni mutta tuntojani vaivaa se miksi hän on minut läheisimmäksi ystäväkseen valinnut. En ole sitä omasta mielestäni ansainnut.
Mutta miten ratkaisen tämän toisen naisen syndrooman? En haluaisi loukata häntä koska hän kuuluu "hyviksiin"! Hoitaa esim. vapaaehtoisesti vaikeavammaisia lapsia ym. ym.....
Siis tälle "toiselle naiselle". Ehkä hän ymmärtää, ehkä ei. Jotenkin ei ole mielestäni ihan tervettä pitää tuollaista salaista ystävyyssuhdetta. Jonkin asian on varmaankin muututtava...
Jos kerran siinä ei ole mitään intiimiä ja se on pelkästään on ystävä niin miks ihmeessä ei voi kertoa? Tuo on pelkästään epäilyttävää..