Onkohan tässä maassa kukaan kokeillut erikoispuiden viljelyä?
Netin kautta saa euroopasta ja amerikoista vaikka mitä puulajeja erikokoisina palikoina askarteluun, veistoon, sorvaukseen ja korutöihin.
Suomessakin kasvaa puuaineeltaan kauniita puulajeja, mutta ei kukaan taida kasvattaa taikka myydä?? Hölmöläisten touhuako?
PuunKuva kirjassa on kuvia puuaineksista muunmuassa syreeneistä, kirsikoista, pihlajista, pajuista ynnämuista, jotka ovat hienoja puita. Visakoivua on vissiin kokeiltu jossakin, onkohan se ainoa "erikois"puulaji jota kannattaa kasvattaa?
Erikoispuiden kasvatus?
jpj
32
4313
Vastaukset
- pölökkypiä
Vai vielä pitäis askartelijoille alkaa palikoita kasvatelemaan. Hölmöläisten touhua todellakin! Hommatkaa vaan sieltä netin kautta klapinne jatkossakin.
- pölkkyppääkö?
Jos nimimerkki "pölökkypiä" on niin viisas kuin antaa ymmärtää, niin on todettava että amerikanmantereella sitä hölmöläisten touhua vasta riittääkin: kymmenien miljoonien liikevaihdolla yritykset niitä klapeja ja palikoita siellä ympäri maapalloa postittelevat. Alaskastakin löytyy pelkästään valikoituihin soitinpuihin erikoistuneita firmoja ja on yhtä pohjoisessa kuin suomi. Jos "pölökkypiä" tutustuisi puiden kilohintoihin niin ei se touhu niin hölmöltä kenties enää vaikuttaisi.
- pölökkypiä
pölkkyppääkö? kirjoitti:
Jos nimimerkki "pölökkypiä" on niin viisas kuin antaa ymmärtää, niin on todettava että amerikanmantereella sitä hölmöläisten touhua vasta riittääkin: kymmenien miljoonien liikevaihdolla yritykset niitä klapeja ja palikoita siellä ympäri maapalloa postittelevat. Alaskastakin löytyy pelkästään valikoituihin soitinpuihin erikoistuneita firmoja ja on yhtä pohjoisessa kuin suomi. Jos "pölökkypiä" tutustuisi puiden kilohintoihin niin ei se touhu niin hölmöltä kenties enää vaikuttaisi.
Viisaaksi en ole antanut itseäni ymmärtää. Silloinhan markkinoisin näitä klapeja kymmenillä miljoonilla ja keikkuisin verotilastojen ykkösenä. Onneksi ei ole meikäläiselle ole "kauhalla annettu" joten en ala puiden kilohintoja räknäilemään, pysyttelen kuutioissa jatkossakin. Minulle riittä nämä metsojen soidinpuut.
Mutta jos sinulle, kuten kirjoituksessasi annat ymmärtää, on tuota viisautta kerran meitä muita enemmän siunaantunut niin ei kun yrittämään. Mielellämme luemme muutaman vuoden päästä kateudesta vihreänä suomalaisesta nettipuumiljonääristä.
- tökkii
tässä meikäläisessä metsänhoidossa, että metsänomistajat on höynäytetty tuottamaan halpaa puuta bulkkiteollisuudelle.
Kaikki sellaiset kasvatusmenetelmät, jotka tuottaisivat erikoispuuta, vaikkapa kestävää sahatavaraa rakentamiseen puhumattakaan noista muista erikoispuista, on tuomittu huu-haaksi. Näistä erikoispuista saattaisi saada muutamasta rungosta saman hinnan kuin hehtaarien aukkohakkuista.
Kysynpä vain, ketkä niitä pölkkypäitä oikeasti ovat?- sivusta seurannut
Taitaa puuttua meikäläisiltä metsänomistajilta myös pitkäjänteisyyttä. Tsaarikin istutti Suomeen aikoinaan lehtikuusimetsiä, jotta sen laivastolle olisi tulevaisuudessa mastopuut parhaasta päästä (eihän se ollut tosin suomalainen). Nyt on semmonen mulle kaikki heti nyt meininki, puut nähdään vaan seteleinä. Jatkuvuutta tai omia lapsia ei ajatella.
- huonekalupuuseppä
Muistelisin, että vaan jokunen vuosi sitten suomalaisesta koivustakin tuotiin tänne tanskassa tehtyjä huonekaluja enemmän kuin mitä täällä suomessa tehtiin suomalaisesta koivusta. Tilanne on varmaan sama vieläkin. Esimerkissähän on oikein rautalangasta väännetty kuinka täällä ollaan vain raaka-aineen tuottajia jolloin puun hinta on halvimmillaan. Metsänomistajien vika se ei kylläkään ole, mutta ei kokonaan verottajankaan - maksavathan tanskalaisetkin veroja ja saavat kunnon palkkaa.........
- Stora Kymmenelle fi
huonekalupuuseppä kirjoitti:
Muistelisin, että vaan jokunen vuosi sitten suomalaisesta koivustakin tuotiin tänne tanskassa tehtyjä huonekaluja enemmän kuin mitä täällä suomessa tehtiin suomalaisesta koivusta. Tilanne on varmaan sama vieläkin. Esimerkissähän on oikein rautalangasta väännetty kuinka täällä ollaan vain raaka-aineen tuottajia jolloin puun hinta on halvimmillaan. Metsänomistajien vika se ei kylläkään ole, mutta ei kokonaan verottajankaan - maksavathan tanskalaisetkin veroja ja saavat kunnon palkkaa.........
Suomessahan metsäteollisuuden mukaan metsä ja puukauppa ei kannata. Kyllä ne suuret johtajat tietävät nämä asiat. EU pelastaa, kyllä poliitikot tietää, lukekaa niiden lausuntoja.
http://www.vn.fi/etusivu/fi.jsp
- pienviljelijä
Kaikki puihin liittyvä kirjallisuus kiinnostaa. Tähän PuunKuva kirjaan en ole törmännyt, onko jpj llä kustantaja ja julkaisuvuosi tiedossa?? Netistä en löytänyt.
- j pj
Sori vaivasta pienviljelijä,kirjoitin nimen yhteen vaikka se kirjoitetaan erikseen mutta tässä on vastaus kysymyksiisi):
http://www.multikustannus.fi/rakentaminen/#puku
- Puun käyttäjä
Alkuperäinen kysyjä kysyi ihan asiallisen kysymyksen. Tottakai pitää olla avoin uusille ajatuksille.
Kerron nyt tässä miten suurin piirtein koko Euroopan golftiit tehdään. Golftii on se seitsemän senttiä pitkä terävä tikku joka on yläpäästä leveämpi. Tämä laitetaan maahan ja sen päälle laitetaan golfpallo. Yksi tii painaa noin 1 grammaa ja maksaa vähittäismyynnissä noin 6-10 senttiä kappale. Koivun kilohinta on siinä siis 60-100 euroa. Vielä suurempi kilohinta on toki huonekaluissa.
Euroopan tiit tehdään näin:
Ensin otetaan suomalaista koivua. Sitten se sahataan noin 1*1 cm kokoisiksi rimoiksi. Sitten ne rimat viedään Englantiin. Siellä ne sorvataan, maalataan ja pussitetaan. Sitten ne myydään takaisin esim Suomeen. Hinta kyllä moninkertaistui tuolla matkalla.
Joku fiksu voisi tehdä koko homman Suomessa. Ei tämä nyt ihan metsänhoitoon liittynyt, mutta suomalaisesen raaka-aineen jalostusarvoa voi kyllä nostaa. - mietittävää metsänomistajille
Tässä erikoispuiden kasvatuksessa olisi monille mietittävää. Itselläni ei ole paljon erikoisia puita tulossa, mutta malliksi. Aikaisemman sukupolven jäljiltä on metsässä muutamia kymmeniä lehtikuusia sekapuuna pienellä alalla-noin 15vuotiaita, visakoivuja myös muutamia-ei vielä varmuutta miten hyvin visaa tulee-ikä n.10v. Itse olen laittanut serbiankuusta 50 tainta ja douglaskuusta sata tainta pari vuotta sitten.Lisäksi on sitten perinteistä mäntyä, kuusta, koivua, haapaa, leppää ja pajua. Näistä kaikista erikoisimmista ja uusimmista istutuksista en välttämättä itse paljon saa jalostettua vanhanakaan, mutta ajatus on että joku tulevista sukupolvista jotain käyttöä näille douglas ja serbian kuusille keksisi jos en itse nää niitä jalostus kokoisina. Myös pajunsukuinen raita on mielenkiintoinen puu sisustukseen, haapa ja leppä on näyttävää kun sitä sahaa sisustukseen...... Kaikkea mahdollista kapulaa niistä voi tehdä ja hinta nousee huomattavasti kun voi itse edes yhden asteen pitemmälle jalostaa tavaraa. Tässä olisi suuri tilaus ja tilaisuus metsänomistajille joilla olisi mahdollisuuksia ja intoa itse käydä metsätöihin ja puun pienintään.
- raita on paju
Onhan tässä maassa sentään metsänomistajia, jotka katsovat ylihuomiseenkin. Pelkään silti, että pölökkypäitä on enemmän.
- oot ite!
raita on paju kirjoitti:
Onhan tässä maassa sentään metsänomistajia, jotka katsovat ylihuomiseenkin. Pelkään silti, että pölökkypäitä on enemmän.
Kyllä sitä massia täytyy tulla heti tilille jos jotakin tekee.
- tulla heti
oot ite! kirjoitti:
Kyllä sitä massia täytyy tulla heti tilille jos jotakin tekee.
pölökkypiän jälkeen näitä lukemaan. Luoja varjelkoon meitä näiltä oman edun tavoittelijoilta.
- ollut..
Kysyin paikalliselta metsäneuvojalta, josko jostain saisi visakoivun taimia, istuttaisin niitä jonnekkin palstani kulmalle tulevaisuuden taarpeita varten.
Metsäammattilainen tyrmäsi ajatukseni, ettei onnistu, koska metsäni on hirvien talvehtimisaluettä.
Hyvä ajatus olisi kokeilla kasvattaa eri puulaatuja, ei siinä menetä, vaikka epäonnistuisikin.
On vain muistettava kertoa asiasta jälkikasvulle, etteivät jossain hakkuun hyteydessä päädy sullipinoon.
Monellakin meistä on arvopuuta , muttemme vain näe.
Muutama vuosi sitten ostin pari kaksimetristä pelkkalankkua huonekalukoivua lautakaupasta. En muista enään silloista hintaa, mutta oli jäädä ostamatta, niin oli hinta ja katteet kohillaa.
Nyt olen polttopuukuormista erotellut laadukkaimmat koivut erilleen, käyttänut ne sahalla ja asettanut vintinorrelle kuivumaan.- ?????????
ne syö. Ei sellaisista kalutuista taimista laatupuuta tule.
- visa koivu
????????? kirjoitti:
ne syö. Ei sellaisista kalutuista taimista laatupuuta tule.
ei haittaa vaikka visakoivua nuoleskelis hirvikin, visahan on sellaista kummaslista vänkyrää muutenkin, päinvatsoin laatu ja ulkoasu vain paranee kuin jappanilaisissa bonzai-puissa.
- tosissas?
visa koivu kirjoitti:
ei haittaa vaikka visakoivua nuoleskelis hirvikin, visahan on sellaista kummaslista vänkyrää muutenkin, päinvatsoin laatu ja ulkoasu vain paranee kuin jappanilaisissa bonzai-puissa.
Kyllä silloin tämäkin käy jos on istuttanut visaa vain katselua varten ja retkeilyä metsässä..jooo
Sitä ihmettä kannattakin tulla katsomaan jo kauempaakin. Tiiä tuosta tulevaisuuden metsästä ja hoidosta.
Onhan se visa vänkyrä ja hienon näköinen. Eihän sitä edes raski kaataa maksetaan sitten mitä tahansa.
On se vaan surkea tunne kun hirvet on syönyt ja katkoneet vuosien työn ja kasvatuksen visakossa.
- Kuka aloittaa
Ei ainoa ratkaisu ole kasvattaminen=Suomessa hienot jalopuut menevät sellutehtaille kuten loimukoivut ja muut. Kukaan ei erottele niitä kuormista ja ei kai tänä päivänä taida miehiä joilla olis edes ammattitaitoa siihen. Joku sen vois aloittaa.
- ole tietämystä
Ei ole tietämystä eikä taitoa nykypäivänä enää.
Ehkä Vaari, joka tänne kirjoittelee asiantuntevia kommentteja, voisi jotain tietää asiasta. Ja vahvasti uskon että tietää. ole tietämystä kirjoitti:
Ei ole tietämystä eikä taitoa nykypäivänä enää.
Ehkä Vaari, joka tänne kirjoittelee asiantuntevia kommentteja, voisi jotain tietää asiasta. Ja vahvasti uskon että tietää.....ettei tiedä mitään tästä asiasta.
Vaarin koivut muuta kuin visasta johtuvia luonnonvääriä, sellupinoon menossa.
No, totta puhuen olen toki nähnyt täkäläisessäkin koivussa kaunista loimua, sitten höylättynä. En kuitenkaan tiedä miten tälläinen yksilö pystytään erottamaan tavallisesta, silloin kun sillä on nahka päällä. Ainoa keino, mitä tiedän on läpisahauttaa (tuppeen sahaus) kaikki vähänkin paremmat koivunpöllit. Sitten jo Vaarinkin tihrusilmillä pystyy näkemään onko loimua vai ei.
Näissä erikoispuuasioissa olisi meillä paljon opittavaa, että opittaisiin hyödyntämään edes ne erikoispuut, jotka luonnostaan syntyvät. Viljely onkin sitten jo kertomus erikseen.
Ongelma ei ole yksin metsänomistajien ratkaistavissa, tarvittaisiin kysyntää myös. Vaarikin muutama vuosi sitten tarjoili puolitutulle puusepälle muutamaa pellonlaitapihlajaa, joista jo jotain kapuloita olisi saanut. Ei ollut kysymys niinkään hinnasta, vaan siitä ettei oikein raatsisi hukkaankaan panna, pihlaja kun polttopuunakin vähän vaikean hajuinen. No pystyssä on vielä Vaarin pihlajat, ei oikein kiinnostanut ilmankaan. Samaan hengenvetoon valitettiin, ettei pihlajalautaa ole missään puutavaraliikkeessä saatavana.
Kaikesta huolimatta toivoisin, että ne joilla phlaja on oikein riesana uudistusaloilla, harkitsisivat pihlajasekametsää. Tämä silläkin uhalla että siinä on riski miinus suuntaan suurempi kuin perinteisillä puilla.
Raita luulisi olevan helppo viljellä, sukulaistensa tavoin tunkemassa muutenkin, joka paikkaan. On puulla sitten kysyntää?
Leppä olisi myös sellainen puu, jonka luulisi olevan nopeakasvuisena ja luonnonpuuna sovelias erikoispuuks. Siitä kai ei tarvitsisi, niin kovaa kantohintaakaan saada. Hirvikään ei tykkää oikein lepästä, joten senkin puolesta OK. Leppäpaneeli kuulemma maksaa maltaita puutavaralikkeessa.
Haapakin kävisi moneen tarpeeseen, mutta sahataanko sitä? Tukkikelpoista haapaa kai kuitenkin löytyisi, eikä sellupuun hinta ainakaan ole esteenä.
Erikoispuut saattavat olla tosiaankin tulevaisuudessa hyvinkin merkittäviä Suomen metsätaloudelle. Sellupuun kysyntä kyllä Suomessa säilyy, mutta hinta taitaa pitkän päälle kehittyä samaan suuntaan kuin lehmän häntä. Tai niinhän se on kehittynyt jo parikymmentä vuotta. Tukilla lienee miltei sama suunta.- vaarin kirjoittelu
Vaari kirjoitti:
....ettei tiedä mitään tästä asiasta.
Vaarin koivut muuta kuin visasta johtuvia luonnonvääriä, sellupinoon menossa.
No, totta puhuen olen toki nähnyt täkäläisessäkin koivussa kaunista loimua, sitten höylättynä. En kuitenkaan tiedä miten tälläinen yksilö pystytään erottamaan tavallisesta, silloin kun sillä on nahka päällä. Ainoa keino, mitä tiedän on läpisahauttaa (tuppeen sahaus) kaikki vähänkin paremmat koivunpöllit. Sitten jo Vaarinkin tihrusilmillä pystyy näkemään onko loimua vai ei.
Näissä erikoispuuasioissa olisi meillä paljon opittavaa, että opittaisiin hyödyntämään edes ne erikoispuut, jotka luonnostaan syntyvät. Viljely onkin sitten jo kertomus erikseen.
Ongelma ei ole yksin metsänomistajien ratkaistavissa, tarvittaisiin kysyntää myös. Vaarikin muutama vuosi sitten tarjoili puolitutulle puusepälle muutamaa pellonlaitapihlajaa, joista jo jotain kapuloita olisi saanut. Ei ollut kysymys niinkään hinnasta, vaan siitä ettei oikein raatsisi hukkaankaan panna, pihlaja kun polttopuunakin vähän vaikean hajuinen. No pystyssä on vielä Vaarin pihlajat, ei oikein kiinnostanut ilmankaan. Samaan hengenvetoon valitettiin, ettei pihlajalautaa ole missään puutavaraliikkeessä saatavana.
Kaikesta huolimatta toivoisin, että ne joilla phlaja on oikein riesana uudistusaloilla, harkitsisivat pihlajasekametsää. Tämä silläkin uhalla että siinä on riski miinus suuntaan suurempi kuin perinteisillä puilla.
Raita luulisi olevan helppo viljellä, sukulaistensa tavoin tunkemassa muutenkin, joka paikkaan. On puulla sitten kysyntää?
Leppä olisi myös sellainen puu, jonka luulisi olevan nopeakasvuisena ja luonnonpuuna sovelias erikoispuuks. Siitä kai ei tarvitsisi, niin kovaa kantohintaakaan saada. Hirvikään ei tykkää oikein lepästä, joten senkin puolesta OK. Leppäpaneeli kuulemma maksaa maltaita puutavaralikkeessa.
Haapakin kävisi moneen tarpeeseen, mutta sahataanko sitä? Tukkikelpoista haapaa kai kuitenkin löytyisi, eikä sellupuun hinta ainakaan ole esteenä.
Erikoispuut saattavat olla tosiaankin tulevaisuudessa hyvinkin merkittäviä Suomen metsätaloudelle. Sellupuun kysyntä kyllä Suomessa säilyy, mutta hinta taitaa pitkän päälle kehittyä samaan suuntaan kuin lehmän häntä. Tai niinhän se on kehittynyt jo parikymmentä vuotta. Tukilla lienee miltei sama suunta.Tässä palstalla on hyvä että "Vaari" kirjoittaa ja antaa kommenttia. Itse olen rekisteröitymätön kirjoittelija, pitäisi saada se aikaiseksi. Joo tässä äskeisessä kirjoituksessa kysyit sahaako haapaa joku, itse olen sahauttanut haapaa kenttäsirkkeli sahurilla. Ei ollut oikein perillä miksi sitä sahautin, mutta ei silti isommalti vastustellutkaan sahaamisasiassa. Sahautin haavan täystuppeen 25mm tavaraksi ja heti ennen taapelointia kuori vuoltiin pois, kuoria ei kannata ennen sahausta koska nykyisissä sahoissa vetorullassa on karkeat piikitt ja kuori suojaa puuainesta sahauksen ajan. Taapelointi tapahtui katokseen hyvin harvasti ja maalasin jokaisen laudan pään ja tämä sen vuoksi ettei puu silloin halkea päästä. Tämä maalaaminen oli minullekin uusi asia, mutta eräs tuttu sanoi sen estävän halkeamisen ja sitähän piti kokeilla. Se toimi todella hyvin, nyt on kolme vuotta ollut puutavara kAton alla ja tänä talvena olen sitä nyt sitten ruuvannut rantasaunan kattoon ja seiniin kaverin kanssa. Haapa pysyy ihmeen suorana taapelissa vaikka ei laita mitään painoja päälle. Minulla kuivatus paikkana oli aluksi vanha navetta ja parin vuoden päästä purin taapelin ja ladoin laudat nippuun varastoon. Tässä yksi koe erä ja kokeilutulos.
- on siinä
Vaari kirjoitti:
....ettei tiedä mitään tästä asiasta.
Vaarin koivut muuta kuin visasta johtuvia luonnonvääriä, sellupinoon menossa.
No, totta puhuen olen toki nähnyt täkäläisessäkin koivussa kaunista loimua, sitten höylättynä. En kuitenkaan tiedä miten tälläinen yksilö pystytään erottamaan tavallisesta, silloin kun sillä on nahka päällä. Ainoa keino, mitä tiedän on läpisahauttaa (tuppeen sahaus) kaikki vähänkin paremmat koivunpöllit. Sitten jo Vaarinkin tihrusilmillä pystyy näkemään onko loimua vai ei.
Näissä erikoispuuasioissa olisi meillä paljon opittavaa, että opittaisiin hyödyntämään edes ne erikoispuut, jotka luonnostaan syntyvät. Viljely onkin sitten jo kertomus erikseen.
Ongelma ei ole yksin metsänomistajien ratkaistavissa, tarvittaisiin kysyntää myös. Vaarikin muutama vuosi sitten tarjoili puolitutulle puusepälle muutamaa pellonlaitapihlajaa, joista jo jotain kapuloita olisi saanut. Ei ollut kysymys niinkään hinnasta, vaan siitä ettei oikein raatsisi hukkaankaan panna, pihlaja kun polttopuunakin vähän vaikean hajuinen. No pystyssä on vielä Vaarin pihlajat, ei oikein kiinnostanut ilmankaan. Samaan hengenvetoon valitettiin, ettei pihlajalautaa ole missään puutavaraliikkeessä saatavana.
Kaikesta huolimatta toivoisin, että ne joilla phlaja on oikein riesana uudistusaloilla, harkitsisivat pihlajasekametsää. Tämä silläkin uhalla että siinä on riski miinus suuntaan suurempi kuin perinteisillä puilla.
Raita luulisi olevan helppo viljellä, sukulaistensa tavoin tunkemassa muutenkin, joka paikkaan. On puulla sitten kysyntää?
Leppä olisi myös sellainen puu, jonka luulisi olevan nopeakasvuisena ja luonnonpuuna sovelias erikoispuuks. Siitä kai ei tarvitsisi, niin kovaa kantohintaakaan saada. Hirvikään ei tykkää oikein lepästä, joten senkin puolesta OK. Leppäpaneeli kuulemma maksaa maltaita puutavaralikkeessa.
Haapakin kävisi moneen tarpeeseen, mutta sahataanko sitä? Tukkikelpoista haapaa kai kuitenkin löytyisi, eikä sellupuun hinta ainakaan ole esteenä.
Erikoispuut saattavat olla tosiaankin tulevaisuudessa hyvinkin merkittäviä Suomen metsätaloudelle. Sellupuun kysyntä kyllä Suomessa säilyy, mutta hinta taitaa pitkän päälle kehittyä samaan suuntaan kuin lehmän häntä. Tai niinhän se on kehittynyt jo parikymmentä vuotta. Tukilla lienee miltei sama suunta.Eihän niitä erikoispuita kukaan pystyyn osta. Ei vaikka ne olisi tienvarressa pinossa.
Mutta annappa olla kun se on sahattuna, kuivattuna ja höylättynä niin johan alkaa kysyntää löytymään. Jos vielä kuorman saa kotiovelle niin aina parempi. Mutta yllättäen se kysyntä hiipuu kun tavaraa ei sakkaan siihen raakapontin hintaan.
Miettikääpä aluksi kuka ottaa tuollaisen kustannusketjun pyörittääkseen ja vieläpä melkein omakustannushintaan. Ei taida olla enää paljoa opittavaa hyödyntämisen suhteen sen jälkeen.
Monta kiertoa ehtii suomalaisessa metsässä kulua ennenkuin erikoispuun kysyntä muodostuu merkittäväksi, jos edes muodostuu. Ongelma ei ole tarjonnassa vaan kysynnässä.
- spesiaali
Löyty netistä kuitenkin joku puuseppä joka arvostaa perinteitä=
http://www.ebonia-design.fi/make suomi/puu/puu.htm- utelias
Kuka tietää onko näitä "erikoispuiden" käyttäjiä enemmänkin tässä maassa????
- Turhaa höpötystä
utelias kirjoitti:
Kuka tietää onko näitä "erikoispuiden" käyttäjiä enemmänkin tässä maassa????
Meillä on sahattu erikoispuita visakoivu, loimukoivu,sempramänty lehtikuusi paju,haapa. Ainoa mitä on joskus kaupaksi saatu on ns,laudehaapa satunnaisesti koivua.eipä kannata kasvattaa muuta kuin maisemallisesti ns, erikoispuita.
- Tähtääjä
Turhaa höpötystä kirjoitti:
Meillä on sahattu erikoispuita visakoivu, loimukoivu,sempramänty lehtikuusi paju,haapa. Ainoa mitä on joskus kaupaksi saatu on ns,laudehaapa satunnaisesti koivua.eipä kannata kasvattaa muuta kuin maisemallisesti ns, erikoispuita.
Saattaa olla näinkin, että eivät tule koskaan oikein käymään kaupaksi. Itselleen niistä voi kuitenkin tehdä, niin saa kunnollista ja kestävää. Esimerkiksi pihakalusteita haavasta (esim puuladon hirret, laituri, terassilaudat, aidat...) ja lehtikuusesta (myös maanvaraiset rakenteet), paneelia pihlajasta, lepästä ja haavasta (saunaan).
- Tähtääjä
Tässä toinenkin eri puulaatujen sopivuuden erilaiseen rakentamiseen ymmärtävä mies:
http://www.puuvelho.com/tietos.html
On näitä varmaan vielä lisääkin, mutta eivät tuppaa pitämään itsestään niin paljon meteliä. - Turhaa höpötystä
Tähtääjä kirjoitti:
Saattaa olla näinkin, että eivät tule koskaan oikein käymään kaupaksi. Itselleen niistä voi kuitenkin tehdä, niin saa kunnollista ja kestävää. Esimerkiksi pihakalusteita haavasta (esim puuladon hirret, laituri, terassilaudat, aidat...) ja lehtikuusesta (myös maanvaraiset rakenteet), paneelia pihlajasta, lepästä ja haavasta (saunaan).
Itselleni kirjahyllyn kirjoituspöydän koivusta,keittiönpöydän mänty. Lehtikuusesta pihatuolit saunan lauteet haavasta jne.Meillä olisi kyllä myydä sahatavaraa koivu,haapa,leppä,lehtikuusi,pihlaja jotain muitakin satunnaisia lajeja voi löytyä,Tarjolla Jkl maalaiskunassa.
- erikoispuuta?
Tässä maassa on kiven ja varsinkin kannon takana oikein valittu, sahattu ja kuivattu venelauta.
Sentään vaan männystä tai kuusesta on kyse!! Venelautakin on siis suomessa jo erikoispuu ja isolla EELLÄ! Puuthan olisi valittava jo metsässä ettei mene liian lyhyiksi? Siitä on varmaan vaivaa liikaa?
Sisäsuomesta ei tahdo löytyä millään mutta ruotsinkielisiltä alueilta löytyy vähän paremmin. Ollaanko rannikolla jo heräämässä kun kainuussa ja karjalassa vielä nukutaan?- kyllä löytyisi
oikein kokan kanssa.
jos vain hinnoista sovitaan. ovat pystyssä metsässä.
- bbbbbb
..onhan niitä muitakin kuin mänty koivu ja kuusi...
http://www.cc.jyu.fi/~pamakine/koivula/luonnonvaraiset.html
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kaksi vuotta
Sitten mä ihastuin suhun päätä pahkaa, kun meillä klikkasi heti ekasta päivästä lähtien. Et varmasti tunne samoin ja tek184131Raamatun kiroukset ja uhkaukset osoittavat sen ihmisperäisyyden
"Se sanotaan galatalaiskirjeessä, että jos joku levittää väärää evankeliumia: "...jos joku julistaa teille evankeliumia4892293Onko kenellekään muulle käynyt niin
Että menetti tilaisuutensa? Kaivattu oli kuin tarjottimella, osoitti kiinnostusta vahvasti, silmät ja olemus täynnä rakk1381821- 761464
- 1581446
Alahan tulla paikkaamaan tekojas
Ja lopeta se piilossa oleminen. Olet vastuussa mun haavoista. Vien asian eteenpäin jos ei ala kuulumaan.91164Olisitko maailmani?
Ajattelen sinua ja pelkään välillä, että olenko antanut sinulle liikaa kannettavaksi. Olenko vaatinut sinulta aivan liik34714- 27711
- 100700
Lähdetkö nainen joku päivä mun kanssa Anttilaan?
Katsomaan sisustustarvikkeita ja sit mentäisiin matkatoimistoon katsomaan matkoja?25681