On se elämä hankalaa, miehet kun pelkää pakkeja niin paljon, ettei ne uskalla lähestyä edes sellaista naista, jolta ovat saaneet rohkaisua. (tietysti myös naiset pelkää, mutta..että raavaat miehetkin :)) Asiasta vieläkin ongelmallisemman tekee tietysti se, jos nainen on myös ujo, niin että pattitilanteessa ollaan. Sanoisinkin nyt kaikille miehille, että ottakaa itseänne niskasta kiinni ja tehkää aloite, jo tänään. Siinä pelissä voi vain voittaa!
Miehet pelkää pakkeja yli kaiken
Typy
436416
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 43
Vanhimmat
Mitäpä jos miestä on rohkaistu ennenkin? Sitten kun rohkaisee itsensä, niin nauretaan porukalla: "Vittu et kai sää ny tosissaan luullu, että MINÄ haluaisin susta jotain."
"Siinä pelissä voi vain voittaa!"
Siinä voi tulla trauma loppuiäksi...
siinä sitä ollaan..monesti sitä mieluummin vielä jää odottamaan, kuin lähtee aatteella "meni syteen tai saveen". Kuulostaa ehkä typerältäkin, mutta ei miehet ole niin yksinkertaisia, että menisivät kysymään naiselta vain koska niin tehdään, vaan kyllä siihen on syvä syy olemassa. Jättäkäämme pois laskuista yhdenillansuhdetta kysyvät :) Tällöin on torjutuksi tuleminen rankka juttu ja itsetutkiskelun paikka, oli tilanne mikä tahansa..siis ei automaattisesti niin, että "miehet kysyy, kun niillä ei ole muutenkaan mitään hävittävää"...aivan, kuin tässäkään asiassa ei oltaisi "tasavertaisia"..
Toki useilla miehillä on niin yksinkertainen tapa ajatella, kuten naisillakin, että jos tulee torjutuksi, niin se on automaattisesti torjujan syy ja ettei se ollutkaan hyvä, mutta moni kyllä menettää itseluottamuksensa (tai muutakin).
tulikohan tuo otettua vähän liika tosissaan? Mutta pahimmillaan se menee näin...
noh, en ehkä lukeudu raavaaksi mieheksi aivan vielä, mutta omaan saman ongelman. Olen 18-vuotias ja olen erittäin kiinnostunut eräästä kanssaopiskelijasta. En tunne häntä, eikä hän minua, mutta olen luonut muutamia turhan pitkiä katseita häneen ja aina kun olen hänen näköetäisyydellä ja toiseen suuntaan kääntyneenä hän on luonut katseita minuunkin (kuulostaa varmasti tyhmältä mutta tiedän tämän faktaksi, koska kun käännyn häneen kohti, hänen katseensa vaihtuu minun suunnastani pois). Noh, kummiskin olen kärvistellyt tässä tilassa jo reilun kuukauden ja miettinyt miten aloittaa peli.
Siis yleensä aloitteen tekeminen edellisten viestien tapauksissa eli baareissa ja kavereiden kotibileissä ei tuota ongelmia, mutta tässä tapauksessa minulla tulisi olemaan enemmän tarkoitusta pelissä ja tilanteen "vakavuus" vissiin saa minut perääntymään.
Olen aika varma, että ellei ihastuksellani ole jo poikaystävää, en saa ainakaan kovin rajuja pakkeja. Toisin sanoen luulisin onnistumisprosentin olevan suuri, mutta jokin vain estää, arrgh. En varmasti tulisi nolatuksi, eli win-win tilanne, mutta ei...
Jos vain joku sai selvää tosta ja tuntee tuskani ja osaa sanoa jotain rohkaisevaa tai sellaista, joka pistää minut liikekannalle, niin olisin kiitollinen vihjeistä.
Tämmöstä.
Pistä hieman huumoria kehiin ja hienovaraisia vihjeitä alkuun. Ei niin väliä mistä puhuu, kunhan puhetta syntyy, ei pelkillä katseilla tosiaan edisty.
Kyllä se siitä lähtee;-)
Älä hyvä mies enää odota, sulla ei ole mitään menetettävää, vain voitettavaa!
Olen saman ikäinen ku sä, ja just sama ongelma. Nyt ois yhdet bileet perjantaina, mut en tiedä uskallanko sanoa/kysyä, ku muaki pelottaa just se nolaus. Meillä on kyllä ollu pari vähän pidempääki katsejutskaa, mutta ei ne oo ollu "sellasii"... Se kattoo mua (ehkä) silmiin niinku valkoista seinää tsiigailis. Tiedän että sovittaiis hyvin jne. Enkä tod. haluais, että tieto mun ihastuksesta/rakkaudesta leviää koko kouluun....tai itse asiassa se ei haittaa mitään, mutta sitte ku kaikki tietää et se on yksipuolista. JÄRKI TÄS MENEE!!! Se ei kyllä oo varattu... Tää ei tod. olis mikää "one night stand", vaan ihan niinku tosijuttu. Jos yhtään saisin siltä KUNNON vinkkiä, niin olisin kiinni sen kinkussa niinku sika limpussa.
"Sanoisinkin nyt kaikille miehille, että ottakaa itseänne niskasta kiinni ja tehkää aloite..."
Hahaa. Nytpä kaikki sitten tartumme takkuisiin niskavilloihimme ja lähdemme ulos synnyttämään tuskallisen kiusallisia tilanteita. Käydään läpi kaikki vanhat ihastukset vaikkapa aakkosjärjestyksessä.
Itse asiassa olin kuvitellut, että miehet ottavat sen "rohkaisun" liian vakavasti? Että kuvitellaan kaikenlaista olematonta? Olen yrittänyt aktiivisesti unohtaa tämän, mutta kerran minäkin ihan suoraan pyysin tyttöä ulos. Ennen kaikkea tein sen siksi, että hän vain on niin pahuksen mukavan oloinen, mutta kuvittelin kyllä, että hän ei ainakaan negatiivisesti minuun suhtautuisi. Totta puhuen tässä asiassa voi hävitäkin, sillä en ennen edes tiennyt, että joku voi katsoa niin kieroon kuin hänen kaverinsa nykyään tekevät, silti kai mitään pahaa tarkoittamatta. Mitä tästä opimme? Unohda kaikki ne naiset, joita et pysty jatkossa täydellisesti välttelemään.
Totta puhuen aloitteen tekeminen tai pakkien saaminen ei sinänsä tunnu mitenkään pelottavalta. Sen sijaan pelko siitä, että joku mukava ihminen vaivautuisi tuosta aloitteesta, on paljon ikävämpää. Ehkä se on sama asia. Maailmassa on nyt suhteellisen helppo olla, joten miksi sitä pitäisi ehdoin tahdoin tehdä vaikeammaksi itselle ja muille.
Jaaha, ei minulla ole tähänkään asiaan mitään sanottavaa. En ole kuin tuon ainoan kerran kuvitellut, että joku yrittäisi minua rohkaista, joten kokemus ei puhu.
Joo. Mitenkäs se aloite sitten tehdään? "Aletaaks me seurustelee?" vai "alaksä mun kaa?" vai jotain muuta... Kerro heti!! =))
...asiassa olet väärässä. Siinä pelissä voi myös hävitä, kohtuuttoman paljon.
Viitsisitkö kertoa konkreettisesti miten olet ko. miestä rohkaissut?
Kiinnostaisi tietää (tämä ei ole vittuilua..).
Moro!
Lisäisin tähän keskusteluun että siinä pelissä on helppo hävitä turhan paljon.
Väitän että tässä on ero sukupuolten välillä.
Useimmat miehet ottaa toisen kontakti yrityksen kohteliaisuutena ja ovat mielissään.
Naiset taas tuppaavat ottamaan ihan kohteliaankin kysymyksen loukkauksena jos tarjoaja ei miellytä. Varsinkin samoissa piireissä (työ, harrastukset) pyörivien naisten kanssa voi välit mennä ihan pilalle. Lisäksi naiset kertovat näistä jutuista aktiivisemmin toisilleen ja niin sana leviää.
Taas kerran, tänään meinasin olla rohkea ja tehdä aloitteen, mutta niinhän siinä taas kävi kun tilanne oli edessä että eihän sitä mitään ylimääräisiä uskaltanut tehdä/sanoa. On se veemäistä kun on tällänen vellihousu. Mutta en ole vielä antanut periksi, kun kerran olen päättänyt tehdä aloitteen niin vielä sen teen. Toivottavasti en liian myöhään.
niin juuri...tee aloite liian myöhään....silloin voit varmasti epäonnistua...
Asiahan oli tietysti niin, että en suinkaan pyrkinyt tuomitsemaan miehiä. Jotkut tarkemmat ehkäpä huomasivatkin, että sanoin asiat hymyssä suin. Tarkoitin vain sitä, että pattitilanteessa ollaan jos kumpikaan ei kehtaa riskeerata kasvojen menettämisen pelossa. Joku sanoi tuossa, että vain miehet ovat iloisia kontaktiyrityksistä. Eipä pidäkään paikkaansa, eikä tämä tarkoita, että vain rumat naiset olisivat iloisia lähestymisyrityksistä. Ja sitten vielä tiedän kyllä tapauksia, joissa mies on ollut niin täynnä itseään, että on suunnilleen nauranut kauniille tytölle päin näköä, kun tämä on aloittanut juttelun. Näistä miehistä ei sen enempää kuin että saavat varmastikin juuri sellaisia samanlaisia tyhjäpäitä kuin itsekin ovat.Sama pätee tietysti päin vastoin. Kyllä vakka kantensa valitsee. Tässä on vain naisten kannalta yksi paha epäkohta. Jos nainen tekee aloitteen ja tuollainen tyhjäpää mies tyrmää hänet, on nainen heti "munankipeä", "huora", "puutteessa", "ruma, joka ei kelpaa kenellekään" tms. Nainen määritellään välittömästi alempiarvoiseksi kuin ennen lähestymistään. Ikävää mutta totta. Tämänkin asian takia olettaisi, että miehille riskeeraaminen on helpompaa. Meidän kulttuuriimmehan kuuluu, että nainen on se passiivisempi osapuoli.(Kuka piru senkin on keksinyt:)) Miehelle sallitaan muutenkin enemmän. Toki asia on parempaan suuntaan menossa, mutta silti, ei tuollaisia vanhoja käsityksiä saa murrettua edes monessa sadassa vuodessa.
Sitten joku kysyi (vittuilematta), että minkälaista rohkaisua kiinnostuksen kohteeni on saanut. No esim. kehuja, katseita, hymyjä, naurua (siis hänen vitseilleen naurua), "soitellaan", "nähdään" -toivotuksia. Että tämmöistä. Ja joku ehkä sanoisi tähän: "No, ei se ole susta kiinnostunut." Mutta minä tiedän että hän on. En nyt viitsi paljastaa enempää yksityiskohtia, mutta tiedän, että hän on. Eikä hänellä ole ketään toista:) siitä piti vielä sanomani, että se kun sanoin, että siinä pelissä voi vain voittaa, tarkoitti sitä, että itseään ei pidä ottaa liian vakavasti. Jos joku muu ottaa (siis kinnostuksen kohde tai sen kaverit), niin se on heidän ongelmansa. Naurakaa takaisin, se auttaa aina. Ei vaan, kosto ei kannata, mutta hymyillä aina voi toisten tyhmyydelle. Ai niin :) yksi juttu sitten vielä. Kannattaa olla rehellinen, ja mennä sanomaan vaikka sille pakkien antajalle, että "en olisi ikinä uskonut, että sinäkin olet tuollainen , mennä nyt kertomaan siitä kaikille." (Sopivin kirosanoin höystettynä tietenkin.) Niin tuota, jos minua tulee "iskemään" niin kyllä aina saa positiivcista palutetta, vaikka en sitten olisikaan kiinnostunut. Ymmärrän kuitenkin sen, että aika "vaarallisilla vesillä" siinä ollaan ja rohkeutta se vaatii ja MIESTÄ. Tsemppiä kaikille kontaktinottoihin! :)
joihinkin kohtiin kommenttia. Eli kuten aiemmassakin viestissä sanoin, niin on tietenkin miehiä, jotka eivät menetä mitään, jos tulevat torjutuiksi. Miksi riskin ottaminen olisi miehelle helpompaa, kuin naiselle? Koska miehellä ei ole niin paljon menetettävää? Miksei ole? Oletko mies? Etpä ole, niin. Enkä minä ole nainen, joten en osaa sanoa. Mutta voisin ehdottaa, että nykyään miehetkin elävät omassa sosiaalisessa verkossaan, jossa sinä olet yhtä varmasti se "epätoivoinen paska luuseri" kuin nainen "kiimainen ruma huora", jos huonosti käy. Tämän saa toki todistaa vääräksi, olkaa ystävällisiä :)
Jos joku nainen sanoo minulle "soitellaan" ja "nähdään" ja on iloinen, herättää minussa halua häntä kohden niin henkisesti, kuin fyysisestikin (ei vain jommassakummassa), niin rohkaisut toimivat ja luonnollisesti yritän itsekin asiaa viedä eteenpäin, en muuten. Enkä varmasti tule, ellei toinen sitten mene liian vakavaksi, sanomaan etten ole kiinnostunut. Sen saa itse päätellä.
Se, että "osaa nauraa itselleen" ja osaa hymyillä toisten tyhmyydelle ei ole välttämättä tervettä! Aina tulee ottaa huomioon, että vaikken haluaisikaan, voi toisten mielipiteissä olla oikeasti pohjaa totuudelle. Et ole kuitenkaan narusta vedettävä pässi, vaan ajatteleva ja järkevä ihminen, joka on riippuvainen toisista. Puhumme erakoista, jos heille ympäristön mielipiteet eivät merkitse mitään. Sinussa voi olla vikaa, ja onkin. Ota se kehityshaasteena ja voita itsesi :) ole parempi...
Jos lähden iskemään ketään, niin varmaan saankin positiivista palautetta, se ei saa olla kuitenkaan sääliä, eikä kannustusta, että kyllä sää sen vielä löydät! Olen saavuttanut elämässäni tähän mennessä kaiken, mitä olen asettanut tavoitteekseni, naiset eivät ole tavoitteiden listalla tietenkään siinä mielessä, mutta jo sekin kirpaisee, ettei onnistanut. Kun tekee johonkin asiaan töitä ja toivoo ja haluaa, niin olisi normaalia kokea myös vastaavaa surua, pettymystä ja tuskaa. Jos näin ei käy, puhutaan kehittymättömästä ajatusmaailmasta ja lapsellisesta minäkuvasta.
Nautin ihmisten kanssa elämisestä ja hyvästä, älykkäästä, kannattamiani arvoja edustavasta seurasta, mutta kaipaan myös sen yhden erityisen naisen seuraa. Jaksan kuitenkin odottaa..ei ole syytä hätiköidä :)
joihinkin kohtiin nyt sitten kommenttia. Väitän puolestani minä, että ihmisen seksuaalisuus tai siihen viittaaminen on jokseenkin vakavampi asia kuin epämääräinen "epätoivoinen paska luuseri" -nimittely, joka muuten käy naisellekin sitten vielä tuon huorittelun lisäksi. Että tämmöinen "todiste".
Se, että ottaa toisten mielipiteet huomioon ennen omia EI todellakaan ole tervettä. Erakoksi ei toki tarvitse ruveta vaan riippumattomaksi ja itsenäiseksi ihmiseksi, joka on itse vastuussa teoistaan. Taitaakin olla monesti niin, että ihmisten, sekä miesten että naisten, on helpompi vierittää syy omista teoistaan toisten niskoille, välittää liikaa siitä, mitä muut ihmiset sanovat. "Voi, voi, kun nyt sain pakit. Minä en yritä enää ikinä." -tyyliin. Asiaa kannattaisi ehkä pikemminkin ajatella, niin, että mitä tästä opin, mitä teen eri tavalla seuraavalla kerralla, minkälaiseen ihmiseen otan kontaktia seuraavaksi. Tottakai myös itsessä voi olla vikaa, ja kuten sanoitkin se kannattaa ottaa kehityshaasteena, mutta ei siten, että miten voisin parhaiten miellyttää muita, jotta he pitäisivät minusta, eivätkä puhuisi pahaa. Eli ole parempi itsellesi niin olet parempi muille :) Miellyttämisen haluiset ihmiset tyrmätään ehkä kaikkein helpoimmin (ja leimataan epätoivoisiksi).
Eikä kannata haluta vääriä asioita, niin tuskaa ja surua ei synny. (mistä psykologian kirjasta muuten tuo oli "puhutaan kehittymättömästä ajatusmaailmasta ja lapsellisesta minäkuvasta") :)
Joten olepa luonnollinen, itsellesi rehellinen ja yritä olla miellyttämättä, niin löydät etsimäsi.
"Joten olepa luonnollinen, itsellesi rehellinen ja yritä olla miellyttämättä, niin löydät etsimäsi."
Yritä olla miellyttämättä? Oho. Et tainnut ihan tuota tarkoittaa. Siis ilmeisesti "älä yritä miellyttää". On kuitenkin veteen piirretty viiva kohteliaisuuden ja miellyttämisen välillä.
Et vermaankaan pidä seuraavasta kommentista, mutta sanonpahan sen kuitenkin. En ole koskaan sanonut ketään huoraksi, mutta uskoisin kuitenkin ymmärtäväni miesten ajattelua sen verran, että voi kommentoida aihetta. Jos mies huorittelee jotakuta, hän ei todennäköisesti edes ajattele käsitettä "huora" erityisesti seksuaalisuuteen viittaavana. Sanoja "homo" ja "huora" kun opitaan käyttämään haukkumasanoina jo niin nuorina, että niiden merkitystä ei vielä edes tunneta.
"Huora" on siis enemmänkin yleisluontoinen haukkumasana kuin seksuaalisuuteen viittaava, ellei sitä sitten halua ymmärtää niin. Se ei yleensä liity mitenkään haukuttavan todellisiin ominaisuuksiin. (Joskus toki voi olla toisinkin.)
"Epätoivoinen paska luuseri" taas on määritelmä, josta monet tätä palstaa lukevat miehet tunnistavat itsensä, ainakin tuon "epätoivoisen" osalta. Kumpi oikeastaan on pahempi. Perusteeton loukkaus vai osuva sellainen? Onko keksitty solvaus pahempaa kuin totuuden kärjistäminen? Enpä tiedä.
Dostojevskia mukaillen: Ihminen itse keksii loukkauksen, koska hän pitää siitä tunteesta. Toinen ihminen ei voi häntä loukata.
nooh ;)
nyt en puutu siihen, kuinka kukin tuon minun aiemman tekstin haluaa ymmärtää, mutta sinun vastauksestasi heräsi ajatuksia, joilla lienee syytä tarkentaa, mitä ajoin takaa.
Se "epätoivoinen paska luuseri" ei ole nyt niinkään nimittelyä, vaan ennemminkin se mikä mies on toisten silmissä. Luuserilla vielä tarkoittaisin juuri seksielämässään luuseria. Tällainen ihminen voi muuten olla menestyvä ihminen, mutta naisten kesken "pelkkä nolla" ;)
Ja jos ihminen haukkuu toista ääneen tälle tai toiselle henkilölle, niin tämän henkistä tilaa on syytä pohtia. Todistamiseen sen verran, että kukin saa puolestani todistaa mitä haluaa, sillä ei meidän tule toisiamme alkaa opettamaan ja kertomaan "elämän totuuksia", niitä ei täältä löydä, jos mistään :)
Hyvä ettet väitä, että olisin sanonut toisten mielipiteiden huomioimisen omien edelle olevan tervettä, koska sitä se ei todellakaan ole. Riippumattomuus toisista ihmisistä on pienen vähemmistön (esim. ne, joille kaikki ovat heidän mielestään ilkeitä ja pahantahtoisia) ongelma. Tekosyy tai keino kestää sitä harmia, ettei kykene olemaan toisten arvostama ja kunnioittama. Tällä tarkoitan aivan normaalia ihmisten välistä kunnioitusta toisiaan kohtaan ihmisinä. En sitä pomo-alainen suhteessa esiintyvää tai muuta vastaavaa. Yleensä elämä on jatkuvaa oppimista ja itsensä muokkaamista, koskaan et ole valmis. Toinen äärilaita jossain mielessä on sitten nämä mainitsemasi miellyttäjä ihmiset, jotka miettivät kaupassakin vain sitä, että ei kehtaa ostaa kortsuja, kun kassan vanha täti ei tykkää ehkä. Tai jotain muuta hauskaa...Tälläisen elämä on melko varmasti vaikeaa :( Se kultainen keskitie kun löytyisi, niin hyvä. Pakkien saamista tuskin niin moni mies ajattelee pelkästään siitä kulmasta, mitä muut nyt sanoo, ellei kyseessä ole iskuyritys kavereiden takia. Eli "kun muillakin on jo tyttö kainalossa, niin enhän voi jäädä pekkaa pahemmaksi". Ennemminkin ja varsinkin silloin, jos syy rukkasiin ei ole selvillä, menee mielenrauha miettiessä juuri sitä, miksei kelvannut. Itse en ole koskaan kyennyt ajattelemaan, että tuo ihana nainen ei vain ymmärtänyt hyvän päälle, tai että ehkä hän ei vain halua, vaan tuleekin yhtäkkiä epävarmuus omasta hyvyydestä. Myöskään miesten kilpailuviettiä ei voi jättää pois laskuista! Onhan se kuin haviäisi ottelun, jos joku toinen sitten veikin tämän tytön. Jopa pelko tämän mahdollisuudeta voi jäytää hermoja :)
Se miten kukin ajattelee, mitkä asiat on vääriä ja mitkä oikeita onkin värikäs juttu. Ja miksei ihminen saisi kokea tuskaa ja surua? En nyt tarkoita, että niitä pitäisi hakea, tai että kukaan niin on sanonutkaan (paitsi joku fakiiri?).
Tuo minäkuva tosiaan löytyy varmasti alan kirjallisuudesta, mutta muu lauseessa on kyllä ihan tätä elämänkokemusta ja omaa ajatusta asiasta.
Ja nyt jotain kommenttia sinun vastauksesi asiasisältöön. Lainaus edellisen viestisi lopusta: "Joten olepa luonnollinen, itsellesi rehellinen ja yritä olla miellyttämättä, niin löydät etsimäsi."
Ensimmäinen on hyvä, toinen on hyvä, neljäs on tarkentavaa osaa vailla (miksi pitäisi yrittää olla miellyttämättä, mitä se oikeastaan tarkoittaa) ja neljäs herättää kysymyksen. Mitä me etsimme, jonka näin pitäisi löytyä?
Niin tuota tuli todellakin pikku lipsahdus. En siis tarkoittanut, että ei saisi olla miellyttävä vaan, juuri kuten sanoit "älä yritä miellyttää". :) Niillä on toki paljon eroa.
Tuosta huorittelusta. Naiset todellakin ymmärtävät asian varmaan eri tavalla. Eli niin kuten sen alkuperäinen tarkoitus on ollutkin. Homo-nimittely ei varmaan heterojen mielestä olekaan kovin paha, mutta jos homoa sanoo homoksi niin hän voi ottaa siihen mukaan haukkumamerkityksen. Voisiko tästä sitten taas päätellä niin, :) että huorat ottavat huoraksi haukkumisen haukkumisena, mutta ei-huorat eivät pitäisi sitä minään, koska syytä ei ole. Heh, heh. Kyllä luullakseni nainen kuin nainen pitää huora sanaa rumana (ja seksuaalisuuteen viittaavana), eikä mitenkään yleispätevänä hokemana. Tietysti joissakin piireissä ehkä kaikkia naisia sanotaan huoriksi (ehkä ainakin teinien keskuudessa), mutta onneksi olen onnistunut pysyttelemään niistä piireistä kaukana.
Kysyit että kumpi oikeastaan on pahempi perusteeton loukkaus vai osuva sellainen. No, kyllä varmasti monet pitävät aina k.o. tilanteessa loukkausta osuvana. Kyllä naiset varmasti kuvittelevat miehen ajattelevan hänestä juuri jotain huorahtavaa, jos hän on pannut itsensä alttiiksi ja ollut niin sanotusti "tyrkyllä". Että se siitä perusteettomuudesta. Toki haukkumat ovat tietysti aina ennemminkin haukuttavan omien korvien välissä. Mutta siksipä pitäisikin päästä eroon siitä, että ajattelee liikaa sitä mitä muut ajattelevat.
Pikku lipsahduksesta kertoo tuo aiempi, jonka tänään kirjoitin. Mutta kysyit, että mikä pitäisi löytyä.. :) niin no se onkin vaikeampi juttu. Mies, nainen, elämän tarkoitus.. Joka tapauksessa, sen löytää, jos nimittäin haluaa :)
Silloin kun ruvetaan puhumaan asiaa, niin johan hiljenevät kaikki miehet. No ilmeisesti kaikki olivat sitten kanssani samaa mieltä, kun sanoin, että riskienottaminen miehille helpompaa. Hyvä!
En osaa sanoa, onko riskinottaminen sukupuolesta vai kulttuurista kiinni.
Minua nyt ei ainakaan enää pahemmin kiinnosta, sen verran monta kertaa on tullut kynsille.
Jos vaikka joskus on pyytänyt työpaikalta jotain naista, vaikka viattomasti elokuviin, niin vastaus on luokkaa " Ei nyt taida ehtiä " ja sen jälkeen on kerrottu kaikille naistyökavereille :
" Et luuleeks se tosiaan, että mä lähen sen kanssa johonkin "
No ei luule enää.
Väittäisinkin, että keski-ikäiset ,sitä lähentelevät tai sen ylittäneet naisihmiset ovat noin yleensä ottaen niin pettyneitä a) kaikkiin
miehiin b) itseensä c) yleensä elämään ,että sen katkeruuden läpäisimeen ei tavallisen miehen energia riitä.
Kulkekoon mun puolesta ihan rauhassa naama norsun veellä. Minä ainakin mietin kymmenen kertaa ennen kuin edes ajattelen ehdottaa jotain. Ja senkin jälkeen harkitsen vielä.
olen mielipiteeni ilmaissut, niin ei kai sitä enää tarvitse toistaa? Voit tietenkin tehdä uusia kysymyksiä :)
Riskien ottaminen miehille helpompaa? Höpsis. Miehillä on niin paljon isommata egot kuin naisilla, että jos miehen omanarvontuntoa kolhaistaan, romahdus aiheuttaa suuremman tuhon.
nooh ;)
nyt en puutu siihen, kuinka kukin tuon minun aiemman tekstin haluaa ymmärtää, mutta sinun vastauksestasi heräsi ajatuksia, joilla lienee syytä tarkentaa, mitä ajoin takaa.
Se "epätoivoinen paska luuseri" ei ole nyt niinkään nimittelyä, vaan ennemminkin se mikä mies on toisten silmissä. Luuserilla vielä tarkoittaisin juuri seksielämässään luuseria. Tällainen ihminen voi muuten olla menestyvä ihminen, mutta naisten kesken "pelkkä nolla" ;)
Ja jos ihminen haukkuu toista ääneen tälle tai toiselle henkilölle, niin tämän henkistä tilaa on syytä pohtia. Todistamiseen sen verran, että kukin saa puolestani todistaa mitä haluaa, sillä ei meidän tule toisiamme alkaa opettamaan ja kertomaan "elämän totuuksia", niitä ei täältä löydä, jos mistään :)
Hyvä ettet väitä, että olisin sanonut toisten mielipiteiden huomioimisen omien edelle olevan tervettä, koska sitä se ei todellakaan ole. Riippumattomuus toisista ihmisistä on pienen vähemmistön (esim. ne, joille kaikki ovat heidän mielestään ilkeitä ja pahantahtoisia) ongelma. Tekosyy tai keino kestää sitä harmia, ettei kykene olemaan toisten arvostama ja kunnioittama. Tällä tarkoitan aivan normaalia ihmisten välistä kunnioitusta toisiaan kohtaan ihmisinä. En sitä pomo-alainen suhteessa esiintyvää tai muuta vastaavaa. Yleensä elämä on jatkuvaa oppimista ja itsensä muokkaamista, koskaan et ole valmis. Toinen äärilaita jossain mielessä on sitten nämä mainitsemasi miellyttäjä ihmiset, jotka miettivät kaupassakin vain sitä, että ei kehtaa ostaa kortsuja, kun kassan vanha täti ei tykkää ehkä. Tai jotain muuta hauskaa...Tälläisen elämä on melko varmasti vaikeaa :( Se kultainen keskitie kun löytyisi, niin hyvä. Pakkien saamista tuskin niin moni mies ajattelee pelkästään siitä kulmasta, mitä muut nyt sanoo, ellei kyseessä ole iskuyritys kavereiden takia. Eli "kun muillakin on jo tyttö kainalossa, niin enhän voi jäädä pekkaa pahemmaksi". Ennemminkin ja varsinkin silloin, jos syy rukkasiin ei ole selvillä, menee mielenrauha miettiessä juuri sitä, miksei kelvannut. Itse en ole koskaan kyennyt ajattelemaan, että tuo ihana nainen ei vain ymmärtänyt hyvän päälle, tai että ehkä hän ei vain halua, vaan tuleekin yhtäkkiä epävarmuus omasta hyvyydestä. Myöskään miesten kilpailuviettiä ei voi jättää pois laskuista! Onhan se kuin haviäisi ottelun, jos joku toinen sitten veikin tämän tytön. Jopa pelko tämän mahdollisuudeta voi jäytää hermoja :)
Se miten kukin ajattelee, mitkä asiat on vääriä ja mitkä oikeita onkin värikäs juttu. Ja miksei ihminen saisi kokea tuskaa ja surua? En nyt tarkoita, että niitä pitäisi hakea, tai että kukaan niin on sanonutkaan (paitsi joku fakiiri?).
Tuo minäkuva tosiaan löytyy varmasti alan kirjallisuudesta, mutta muu lauseessa on kyllä ihan tätä elämänkokemusta ja omaa ajatusta asiasta.
Ja nyt jotain kommenttia sinun vastauksesi asiasisältöön. Lainaus edellisen viestisi lopusta: "Joten olepa luonnollinen, itsellesi rehellinen ja yritä olla miellyttämättä, niin löydät etsimäsi."
Ensimmäinen on hyvä, toinen on hyvä, neljäs on tarkentavaa osaa vailla (miksi pitäisi yrittää olla miellyttämättä, mitä se oikeastaan tarkoittaa) ja neljäs herättää kysymyksen. Mitä me etsimme, jonka näin pitäisi löytyä?
Kyllä siinä voi myös hävitä! Käy kuten kaverille, että luuli erään samalla salilla käyvän tytsyn olevan kiinnostunut. No teki sitten aloitteen ja sai pakit, jonka jälkeen tytsy alkoi katsoa kaveriani omituisesti. No kaverin piti vaihtaa salia, jotta sai mielenrauhan.
Omat ehdotukset pitää tehdä niinkuin ei ehdottaisikaan. Tällöin pakit ovat molemmille harmiton pikku juttu.
Ehdotuksen voi myös ohjata toiselle. Esim. ravintolassa valomerkin jälkeen mies kysyy naiselta tämän jatkosuunnitelmia ?
Kun ehdotukset ovat kahdenkeskinen ja luottamuksellinen asia, ei pakkien antaja voi rehvastella tekemällään torjunnalla. Ehdotuksen julkistaminen on sitäpaitsi virhe, sillä se karkoittaa muita miehiä.
Hakeminen perinteisissä tansseissa opettaa nopeasti oikean taktiikan. Kieltäytyjät jäävät seinäkukkasiksi ja ahkerasti lähes kaikkia hakevat ovat parketin kuninkaita/kuningattaria.
Laitoin viestin ystävyys osioon nimimerkillä turhautunut.
Lue se. Siinä voi olla osa syy siihen miksi jotkut miehet saattavat hieman aristella.
Voi olla huonoja kokemuksia taustalla...
Kun ei kukaan ole tässä keskustelussa tuonut esiin kaipaamiani näkökohtia, niin tarttee kai itte ruveta.
Noihin esimerkkeinä kerrottuihin pakkien saamisiin, niin oletteko miettineet sitä, että oikeastaan pakkeja pahempi vaihtoehto olisi ollut, että kiinnostuksenne kohde olisikin vastannut tunteisiinne - ja nyt olisitte sitten seurustelemassa tuollaisten henkilöiden kanssa, jotka eivät osaa ollenkaan ottaa toisen tunteita huomioon. Kirpaiseehan ne pakit, mutta sitten on jonkin ajan nikottelun jälkeen vapaa tästä ihastuksesta ja enemmän mahdollisuuksia mennä eteenpäin. Muutenhan sitä jää vähän kiinni siihen ajatukseen, josko siitä sittenkin...
Jotenkin tuntuu järkyttävältä tässä käydyssä keskustelussa:
1) miten aikuisetkin tuntuu käyttäytyvän kuin pellossa ihmissuhteissaan,
2) miten tuo edellä oleva vain hyväksytään, ja annetaan huonosti käyttäytyvien ihmisten määritellä pelisäännöt (kukaan ei tunnu kyseenalaistavan tai paheksuvan tuota muiden tunteiden murjomista)
3) miten sekä naiset että miehet ovat todella herkillä, kun tekevät aloitteita kiinnostuksen kohteidensa kanssa, mutta tässä keskustelussa kinastellaan siitä, kehen sattuu enemmän ja mikä sitten on se hirveämpi loukkaus.
Pakeillehan voi sinänsä olla vaikka kuinka paljon syitä, joita ei ulkopuolinen edes osaa aavistaa. Ja parempi kai pakit on saada kuin että kulkee jonkun kanssa, joka ei vaikka kohteliaisuuttaan saanut sanotuksi ei. Mutta se että ei osaa olla hienotunteinen pakkeja antaessaan, on kyllä aikuisessa paha puute. Murkuilla sen nyt jotenkin ymmärtää, kun eivät vielä tiedä, kuinka paljon voivat satuttaa.
Mutta mitä pitäisi oikeasti ajatella sellaisista ihmisistä, jotka kysyttäessä sanovat, että tulinhan minä niin sanoneeksi, mutta en minä sitä tarkoittanut?
Vaikuttaa nyt ihan siltä, että et ole lainkaan lukenut aikaisempia kommenttejani, koska kirjoitat:" Jotenkin tuntuu järkyttävältä tässä käydyssä keskustelussa...1, 2 ja 3. " Minähän juuri kiinnitin huomiota kysesiin seikkoihin. (no ykkösestä en tiedä, koska en voi tietää mitä sillä tarkoitat, kaikkihan varmasti tarkoittavat "pellossa" juuri sitä oman oikean mielipiteensä vastakohtaa :)) No joka tapuksessa, minähän viittasin juuri siihen, että miten ihmiset antavat näiden huonostikäyttäytyvien pakkien antajien ja heidän kavereittensa määrätä omaa elämäänsä. eivät siis pidä itseään sen arvoisina, että saisivat olla sitä mitä haluavat vaan yrittävät väenvängällä miellyttää. ja sitten tuo kolmoskohta. Sanoinhan, että "ollaan vaarallisilla vesillä" kun kohdataan toinen ihminen ja yritetään ottaa kontaktia, tehdä aloitetta. Sitä pitäisi osata kunnioittaa ja ymmärtää asian "vaikeus".
Tuossa olet aivan oikeassa, että eihän sitä nyt pitäisi väkisin ruveta kenenkään kanssa olemaan, siis kohteliaisuuttaan. Sehän nyt on aivan selvä.
Mitä muuten tarkoitit tuolla viimeisellä lauseella?
Kiitos kommentistasi. Olet oikeassa ja väärässä. Olin lukenut käytyä keskustelua varmaankin edellisenä tai sitä edellisenä päivänä, ja sitten en saanut joitakin juttuja mielestäni. Sitten päätin itse kirjoittaa. Siinä vaiheessa en enää lukenut koko keskustelua läpi. Kirjoitan aina liian pitkään, yritin tällä kertaa kirjoittaa lyhyesti ja ytimekkäästi, mikä sitten voi johtaa siihen, että teksti ei olekaan ihan selvää.
Oletko huomannut Typy, miten Sinun mielipiteesi (pidän ajatuksiasi kohdallaan olevina ja keskustelun avaustasi hyvänä) eivät oikein ole uponneet vaan muut keskustelijat jämähtäneet puolustusasemiin tyyliin "minulle kävi kurjasti ja...". Tai sitten "eihän se nyt siihen toiseen niin koske kuin minuun".
Siis ilmauksella "pellossa" tarkoitin juuri sitä, että esim. pakkeja annettaessa töksäytellään vain jotakin ilman, että otetaan huomioon toisenkin olevan inhimillinen olento. Ja vieläkin pahempaa, tehdään jonkinlaisia valloituslistoja, joista vielä kerskaillaan.
Toi "kohteliaisuuttaan toisen kanssa oleminen", sillä viittasin siihen, ettei se pakkien saaminen sittenkään ole kaikkein pahinta (vaikka se voi siltä siinä kohdassa tuntua). Voisi olla todella kurjaa havaita toisen lähteneen mukaan jostain muusta syystä kuin kiinnostustaan (toi kohteliaisuus ei ole ihan osuvin juttu tuossa).
Sitten se viimeinen kysymys. Viittasin sillä tuossa johonkin kirjoitukseen, jossa joku yritti puolustella huorittelua sillä, ettei mies nimittäessään naista "huoraksi" tarkoita, että nainen olisi huora. Mitä tuo puolusteluyritys itse asiassa pitää sisällään?
Noh noh.
"...joku yritti puolustella huorittelua sillä, ettei mies nimittäessään naista "huoraksi" tarkoita, että nainen olisi huora."
Joku tarkoittaa ilmeisesti minua? Puolustelinko jotakuta? En todellakaan. Pohdin vain hieman sitä, mikä on sanan "huora" merkitys silloin, kun sitä käytetään haukkumistarkoituksessa. Olen hieman närkästynyt kommentistasi. Se, että kysyin minkälainen haukkuminen on pahinta, ei liity mitenkään siihen, että huorittelu on epäilemättä ala-arvoista käytöstä, enkä ole siihen itse koskaan syyllistynyt.
Toisaalta sanomani oli varmasti hieman epäoleellinen. Olen hieman yllättynyt siitä, että aloittaja arvioi naisten kokevan sanan "huora" seksuaalisuuteen viittaavana myöskin silloin kun sitä käytetään yleisluontoisena haukkumasanana. Toki joissain tapauksessa mies voisi viitata sanankäytöllään tietynlaiseen pukeutumiseen tms, mutta tuskinpa kovin moni nainen pelkää käyttäytyvänsä huoramaisesti tai itseään tyrkyttäen. Olisin siis kuvitellut, että aikuinen nainen ei loukkaannu haukkumasanan varsinaisesta sisällöstä, vaan pikemminkin epäkunnioittavasta kohtelusta. Aivan samalla tavalla kuin minä en loukkaannu, jos joku sanoo minua vaikkapa homoksi tai runkkariksi, koska nuo sanat eivät käyttötarkoituksessaan viittaa seksuaalikäyttäytymiseen. (Esimerkit ovat huonoja, mutta en keksinyt parempia.)
Aika suuri osa miehistä kuitenkin todennäköisesti kokee itsensä säälittäviksi luuseripaskoiksi, todennäköisesti pakkeja enemmälti saavista miehistä myös sitä ovat. Silloin tähän asiaan viittaavat haukut ovat sangen osuvia, ja ne koetaan varmasti eri tavalla kuin ei-osuvat kommentit. Onko tämä pahempi asia vai ei? Siihen EN oikeastaan ottanut kantaa, kunhan vain pohdiskelin.
Kyllpäs osasitkin ärsyttää. Mutta kerropa nyt sitten meille, mitä tuo "puolusteluyritys itse asiassa pitää sisällään"? Odotan mielenkiinnolla.
Ensiksi: tulit reilusti esille, mitä arvostan suuresti. Sellainen on miehekästä ja kunnioitettavaa.
Sitten itseäni viehätti, kun totesit minun ärsyttäneen. Olen hyvä siinä, taidan olla sellaiseksi luotu, ärsytän silloinkin kun en edes sitä tarkoita.
Sitten itse asiaan. Ihan hyvähän se on pohdiskella erilaatuisten haukkumisten ärsykearvoa. Et vain näyttänyt siinä sinänsä hyvässä pohdiskelussasi huomanneen, että ei se mene tuolla tavalla oikeassa elämässä. Ihmiset on erilaisia. Hyvällä mielenvireellä sitä tosiaan pystyy eri ihmisten mielipiteitä itsestä karistamaan harteiltaan kuin pyrylumen. Toisinaan muuten vahva ja vastustuskykyinen ihminen on sen verran muusta uupunut, että musertuu sinänsä mitättömän jutun alle (se viimeinen oljenkorsi, joka murtaa kamelin selän). Lisäksi arkanahka voi todellakin oppia omista ja muiden kokemuksista ja karaistua. Itsevarmuutta uhkuva henkilö voikin olla rakentanut itsetuntonsa väärien käsitysten varaan, eikä sitten kestä kohtaamista todellisuuden kanssa vuosien mittaan. Eikä edes "pakkeja enemmälti saava miehet" välttämättä ollenkaan ole "säälittäviä luuseripaskoja". Ei nämä jutut ole ollenkaan mitattavia tai johonkin sääntöön alistettavissa.
Kaiken lisäksi me ihmiset saadaan haukkuja, syystä ja syyttä, ja mietiskelemme pitäisköhän ne paikkaansa sekä aiheesta että aiheetta. Ei siis se, että loukkaus osuu maaliin välttämättä tee loukkauksesta tosiasioiden mukaista. Toki se minkä pelkää itse olevan totta, myös satuttaa kipeästi, se pitää paikkansa.
Oletko muuten kuullut sitä tarinaa, kun pikkupoika (noin alta 10-v.) joutui riitaan äitinsä kanssa. Poika oli jäämässä alakynteen, kun hän sitten päätti ottaa käyttöön sen aseen, joka koulun pihalla toimi niin takuuvarmasti. Hän huusi äidilleen "homo!", eikä voinut käsittää, minkä ihmeen takia äiti nauroi aivan katketakseen, kun kuka tahansa poika koulun pihalla olisi ollut suunniltaan raivosta.
Sitten se kysymykseni. Kunhan kysyin, kun tuo osui kohdalle enkä ole koskaan tuota keneltäkään kysynyt. Itse olen ollut aikanaan siinä onnellisessa/onnettomassa tilanteessa, että elämässäni vaikuttaneet ihmiset (joita itse en ollut valinnut) käyttivät "en mä sitä tarkoittanut" -lausetta anteeksipyynnön korvikkeena, millaisena sitä myös pidin siihen asti, kun rupesin itse ajattelemaan. Tuolloin mitenkään sen tarkemmin asiaa erittelemättä myös ryhdyin jättämään tuollaista sanovien henkilöiden muutkin puheet huomioon ottamatta. Totta kai, jos ne kerran ei tiedä, mitä puhuvat! Nyt jälkeenpäin vain olen hoksannut, etten edes tiedä, miten muut tuollaisen lausahduksen ymmärtävät. (Tällä en nyt tarkoita sitä, että jokainen kai joskus joutuu ottamaan sanomisiaan takaisin, kun vaikkapa hetken huumassa on vetänyt liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä, tai asiaa tarkemmin harkittuaan on todennut kysymyksessä tarvittavan lisäpohdintaa, tai huomaa esittäneensä mielipiteensä turhan kärkevästi tms.) Ihan oikeasti, haluan kuulla myös muiden ajatuksia tuosta lausahduksesta.
Mitä tällä kaikella on sitten pakkien saamisen kanssa tekemistä? Mielestäni paljonkin, koska tässä keskustelun kuluessa on juuri tuotu esiin loukkaantumisen pelkoa. Mielestäni pitää kyseenalaistaa sitä valtaa, minkä ihmiset tuntuvat toisten huonolle käytökselle ja loukkauksille antavan.
Kyllä huomasin tuon puolustusasemissa olemisen ja se välillä vähän ihmetyttikin, kun alkuperäinen tarkoitukseni ei ollut syyllistää miehiä, vaan pikemminkin luoda heihin uskoa, että "riskien ottaminen" kannattaa. Toki ymmärrän sen nyt, kun tod.näk. monille tässä on kysymys hyvinkin arasta ja henkilökohtaisesta asiasta.
Hyvin uskomattomalta tuntuu mielestäni se, että ihmiset eivät ymmärrä (kuten sanoit) "toisenkin olevan inhimillinen olento", vaan pakkeja antaessa ollaan tylyjä tai suorastaan vihamielisiä. Uskoisinkin, että tällaiset pakkien antajat omaavat niin "hyvän" itsetunnon, että heillä on oma itse kihonnut hattuun ja ehkäpä eivät koskaan ole joutuneet pakeista kärsimään. Oma kokemus on sellainen, että se jos mikä opettaa ihmiselle empatiaa.
Aiheesta toisille kerskuminen on jo todella ala-arvoista. Ihmetyttää, että minkälainen ihminen sellaista tekee. ??
Juu, kyllä olen kanssasi samaa mieltä siitä, että pakkien saaminen varmasti tuntuu siinä tilanteessa pahalta, mutta ei se kuitenkaan ole kaikkein pahinta, jos ajattelee, että toinen lähtee mukaan vaikka säälistä tai siksi, ettei juuri nyt ole parempaakaan tekemistä. Pakit kirpaisevat, mutta tuska menee varmasti helpommmin ohi kuin jos toinen on mukana väärin perustein.
Niin siitä sanojen merkityksestä. Mitä huorittelija oikeastaan tarkoittaa. Ja mitä tarkoittaa sitten, jos sanoo, että "en tarkoittanut mitä sanoin."
Koskaanhan ei tiedä, että mitä jokin haukkuma voi toiselle merkitä. Eivät kaikki sanat kuitenkaan tarkoita kaikille sitä yhtä ja samaa. Kyllä se tuostakin tuli ilmi, että Nörde oli yllättynyt, että minä pidin huorittelua seksuaalispainotteisena haukkumana. Kaikki kuitenkin varmasti on sitä mieltä, että ketään ei kannattaisi haukkua. Ei siitä itsellekään hyvä mieli tule. Voisiko olla niin, että se kun joku sanoo "En tarkoittanut" viittaa ehkäpä vielä enemmän siihen että henkilö katuu sanomisiaan ja haluaa itselleen paremman mielen kuin siihen, ettei hän tarkoittanut. Vaikka kyllä toisaalta tulee sanottua kiukuspäissään asioita joita ei perusteellisesti tarkoita, mutta sillä hetkellä kyllä. Itsensä hillitseminen onkin sellaista ikuista oppimista.
Nyt tuntuu, että olemme samassa suunnassa. Olet todella hyvällä asialla pyrkiessäsi rohkaisemaan niitä, jotka ujostelevat. Kun mikään ei kuitenkaan harmita niin paljon kuin se, minkä jätti tekemättä. Jos sitten vielä vuosien päästä miettii, että oisko se toinen sittenkin ollut kiinnostunut eikä siitä tullut otettua selkoa.
Sitä en ymmärrä ollenkaan, minkä takia pitäisi pahastua jonkun kiinnostumisesta ja haukkua tätä. Voiko hölmömpää olla! Minä jopa epäilen, että siinä taustalla on hyvin huono itsetunto, kun ensimmäiseksi tulee mieleen, että se itsestä kiinnostunut olisi huora/luuseri. Vaihtoehtona kun olisi ajatella, että totta kai sekin minusta kiinnostui. Hyvänen aika, voihan sitä nyt ilahtuneena kiittää huomiosta ja kertoa reippaasti, ettei nyt sovi tms. tilanteeseen sopivaa. Jos joku hymyilee minulle ohiajavasta autosta, hymyilen takaisin ja ajattelen, että olipas siinä tarkkasilmäinen kaveri. Pientä pippuria ja pilkettä pitää aina löytyä, piristää kummasti päivää.
Uskon että kiinnostukseen reagoinnillaan, tai yleensäkin muihin reagoinnillaan ihminen paljastaa oman tasonsa. Surullista vain, että jotkut sitten ottavat toisen huonon käytöksen itseensä ja tekevät siitä itselleen ongelman.
Minusta Astrid Lindgrenin kirjassa Saariston lapset on kaikki oleellinen tästä aiheesta, kun Pampula sanoo Melkerille, että tällä on tähtäys pielessä. Melkerhän aikuisen tärkeilyssään ei kuuntele Pampulaa, ja siinä käy muutamakin kommellus Melkerille ennen kuin Pampulan sanoma menee perille. Samaa voisi sanoa näille ikäviin kokemuksiinsa jämähtäneille, eli ei ole luuseri tms, on ehkä ollut tähtäys pielessä.
Toivotan Sinulle hyvää kevättä. Ja mehän ei itse luovuteta, eihän.
Hyvä pointti tuo mitä sanoit tuosta itsetunnosta. Niinhän se varmaankin on, että täytyy olla huono itsetunto, jos heti ajattelee toisesta, joka on kiinnostunut, että se on luuseri tai huora. Pikemminkin he paljastavat itsensä ja omat pelkonsa, siitä, että ovat niin huonoja, ettei heistä voi olla muut kuin luuserit ja huorat kiinnstuneita. Juu' u niinhän sen täytyy olla.
Koska tästä aiheesta näytti olevan aika monet kiinnostuneita, niin ajattelin, että jatkaisin tätä keskustelua, kysymällä seuraavaksi tällä palstalla kaikilta, että miten pakit voi antaa hienotunteisesti.
Totta tuokin mitä tuosta tähtäyksestä sanoit. Ihminen saattaa olla niin sokea ja lähellä sitä omaa juttuaan, omia pettymyksiään, ettei huomaa asian oikeata laitaa. Tähtäys on todellakin tärkeää.
Hyvää kevättä Sinullekin ja aurinkoista tulevaisuutta. Luovuteta ei ikinä perrk..
:)
En vain viitsi yrittääkään kun pakkeja tulee aina.
Pitkästä aikaa oikein kunnon keskustelua! Kiitos Typylle perustelluista kommenteista. Huomaa, että nyt on kypsä henkilö puhumassa asiasta.
Hyvää jatkoa Typylle ja muillekkin topicciin osaa ottaneille!
Kiitoksia. Oikein punastuttaa tuollainen. Tosi hauskaa, että joku muukin on nauttinut keskustelusta. Itse ainakin odotin aina innolla uusia kannanottoja. Hyvää jatkoa Sinulle, ja myös muille osallistuneille. :)
Kiitoksia. Oikein punastuttaa tuollainen. Tosi hauskaa, että joku muukin on nauttinut keskustelusta. Itse ainakin odotin aina innolla uusia kannanottoja. Hyvää jatkoa Sinulle, ja myös muille osallistuneille. :)
Kiitoksia. Oikein punastuttaa tuollainen. Tosi hauskaa, että joku muukin on nauttinut keskustelusta. Itse ainakin odotin aina innolla uusia kannanottoja. Hyvää jatkoa Sinulle, ja myös muille osallistuneille. :)
Nyt se aloite on sitten tehty. Eikä ottanut edes kipeää.
Sillä tavalla. No, mikä oli vastapuolen reaktio?
No eipä se siitä edenny, mutta kyllä se taas hieman lisäsi rohkeutta ku sitä suoriutui. Eikä enää tarvi pähkäillä olisiko hän kiinnostunu minusta.