Se mitä olen kiusattuja nähnyt usein heidän kohtalonsa on kova ja erittäin epäoikeu-denmukainen.
Suurin syy miksi uhri valitaan on kateus- uhrilla on usein sellaisia kykyjä ja lahjoja joita kiusaaja haluaisi itselleen. Kiusaaja saattaa monesti myös kokea uhrin kilpaijakseen.
Kiusaaja kuitenkin valitsee uhrinsa raukkamaisesti aina siten, että hän on herkkä, heikko tai muuten puolustuskyvytön- tämä mahdolllistaa turvallisen kiusaamisen ilman mitään koston pelkoa. Esimerkiksi uhri saattaa joutua hoitamaan yksin sairasta vanhempaansa, omaa vähemmän sukulaisia ja tuttavia- tällöin kukaan ei tule puolustamaan.
Meillä ihmisillä on sellainen paha piirre, että harvoin kehumme ketään mutta puhumme kyllä toisista pahaa selän takana. Suorastaan nautimme siitä, että jollakin on pahaolo ja joku toinen meille HYÖDYTÖN ihminen kärsii toiminnastamme. Näin myös kiusaaja ajattelee. Lisäksi kiusaaja myös tietää sen, että hyvin harva tulee auttamaan uhria.
Mikseivät toiset auta uhria, vaikka näkevät että tämä on mahdottoman paikan edessä ? Miksi ihmiset menevät kiusaajan puolelle ? Pelkäävätkö ihmiset oikeasti niin paljon itse kiusatuksitulemista, että on tavallaan pakko alkaa itse kiusata vai nautimmeko peräti siitä että liittymällä kiusaajaan tämä suojelee meitä ja nöyryyttää uhria?
Koska omatuntomme laakkaa sanomasta että toisen nöyryyttäminen on väärin ? Turtuuko nöyryyttämiseen niin ettei se "kolkuta" enää ? Eikö kiusaajalle jää mitään omantunnon tuskia ?
Kiitos, vastatkaa !
Suurin syy miksi uhri valitaan on kateus- uhrilla on usein sellaisia kykyjä ja lahjoja joita kiusaaja haluaisi itselleen. Kiusaaja saattaa monesti myös kokea uhrin kilpaijakseen.
Kiusaaja kuitenkin valitsee uhrinsa raukkamaisesti aina siten, että hän on herkkä, heikko tai muuten puolustuskyvytön- tämä mahdolllistaa turvallisen kiusaamisen ilman mitään koston pelkoa. Esimerkiksi uhri saattaa joutua hoitamaan yksin sairasta vanhempaansa, omaa vähemmän sukulaisia ja tuttavia- tällöin kukaan ei tule puolustamaan.
Meillä ihmisillä on sellainen paha piirre, että harvoin kehumme ketään mutta puhumme kyllä toisista pahaa selän takana. Suorastaan nautimme siitä, että jollakin on pahaolo ja joku toinen meille HYÖDYTÖN ihminen kärsii toiminnastamme. Näin myös kiusaaja ajattelee. Lisäksi kiusaaja myös tietää sen, että hyvin harva tulee auttamaan uhria.
Mikseivät toiset auta uhria, vaikka näkevät että tämä on mahdottoman paikan edessä ? Miksi ihmiset menevät kiusaajan puolelle ? Pelkäävätkö ihmiset oikeasti niin paljon itse kiusatuksitulemista, että on tavallaan pakko alkaa itse kiusata vai nautimmeko peräti siitä että liittymällä kiusaajaan tämä suojelee meitä ja nöyryyttää uhria?
Koska omatuntomme laakkaa sanomasta että toisen nöyryyttäminen on väärin ? Turtuuko nöyryyttämiseen niin ettei se "kolkuta" enää ? Eikö kiusaajalle jää mitään omantunnon tuskia ?
Kiitos, vastatkaa !
Vastaukset 5
Vanhimmat
Luulen, että tätä saittia käyvät lukemassa ne kiusatut, eivät kiusaajat.
minkäänlaista omaatuntoa;(
Ei todellakaan ole omaatuntoa, joka soimaisi.
On paatunut omatunto, joka suorastaan nauttii siitä jos saa toiselle pahan mielen. Semmosille sadisteille saddamin kohtalo.
Narsistiset psykopaatit, jos niitä on vaikka yksikin saavat työpaikasta helvetin, koska he saavat muutakin porukkaa mukaan.
Työnanantajat varokaa ottamasta sellaisia työntekijöitä ikuiseksi riesaksi.
Kiusaajalla ei ole omatuntoa lainkaan.
Oman edun tavoittelu tärkeintä.
Narsisti, joka ei ole mihinkään tyytyväinen,
kuten tapauksessa esimieheni. Ei vaimoonsa, ei kotiinsa, ei työhönsä, ei mihinkään. Hyvin minä keskeinen ja puhuu vaan omista erinomaisista
asioistaan, mitä tekee missäkin, ja kenen kanssa,
kuinka usein, ja se mikä tärkeintä
se on hienoa kaiken lisäksi. Ihminen oikeesti,
joka on ihan pysty metsässä asunut lapsi.
Olen kiusattu, siksi tämä teksti.
Kiusaajat keskellämme ovat niitä, joiden mielestä toinen ihminen on niin paljon huonompi että se on kohtalonsa ansainnut. He itse ovat niitä parempia ihmisiä jotka ovat aina oikeassa. Jos on oikeassa, ei tarvitse omaatuntoa. Eikä häpyä. Ei voi tuntea katumusta, jos lyö vain kelvotonta ja huonoa. Sellaista joka ei kuulu 'joukkoon' eli meihin.
Kiusaajien voima on 'meissä'. Niissä jotka myötäilevät saadakseen kuulua 'joukkoon'.
Minulle kiusattuna olemisesen vapauttava kokemus on ollu huomata, etten haluakaan 'kuulua'. Haluan ajatellla ihan itse.