Ihastuin varattuun mieheen, hän ihastui minuun. Jonkin aikaa tapailimme, emme edes harrastaneet seksiä, mutta vietimme aikaa yhdessä. Suhde loppui kuitenkin yhteisestä päätöksestä, ennen kuin "pahempaa" tapahtui. Hauskinta tässä kaikessa oli se, että mies oppi minulta uusia juttuja, joita sovelsi (jo suhteemmekin aikana) vaimonsa kanssa ja kas kummaa - heidän suhde alkoi voida paremmin! Siis uusilla jutuilla en tarkoita mitään kaksimielistä, vaan uusia mielenkiinnonkohteita elämässä, uusia käyttäytymisjuttuja ja kaikkea sellaista. Miehen itsetunto tuntui myös kohoavan ja minusta saamani ilo heijastui omaan kotiin. Eli voin sanoa, että tästä "syrjähypystäni" tulikin loppujen lopuksi kaikille hyvä mieli! Itse olen vain tyytyväinen, ettei meidän juttu sotkenut kenenkään vakituisia suhteita, vaan päinvastoin paransi niitä. Ja kyllähän se mies niin ihana oli, että suon hänelle kaiken onnen, mitä elämässä voi vaan eteen tulla!
näinkin voi käydä!
kerrankin jotain hyötyä...
151542
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
olen saanut aikaan jotain tuonkaltaista..
Hyvin olette sisäistäneet osanne sivusuhteessa.
Sitähän mies juuri hakeekin , eli piristystä ja vinkkejä liittonsa arkeen.
harmi että niin harva ei sisäistä tuota vaan laittaa tunteet peliin ja jää vuosikausiksi sivuun odottamaan ja toivomaan yhteiselämää.
Jotkut toivoo jopa saavansa itselleen jotain henkistä vastavuoroisesti eivätkä suostu olemaan valmiiksi varattujen miesten avioliittojen poltto-aineina tai seksuaalisina personal trainereina.
Mutta kiva tietysti että osasitte ajatella asian noin, vaimojen pitäisi teitä kädestä pitäen kiittää näkemästänne vaivasta!
saisi se minunkin aviomies käydä minun ihastustani kädestä pitäen kiittämässä, niin paljon piristystä sain itse ja meidänkin liittomme tästä "syrjähypystäni". Aika paha tilanne oli meillä meneillään mieheni kanssa silloin, kun ihastuin toiseen mieheen, mutta nykyisin avioliittoni on ok.
En oikein tajunnut (rajoittunut minä ja käsityskyky vissiin) tuota "saisi se minunkin aviomies käydä minun ihastustani kädestä kiittämässä".
Sanon suoraan näin miehenä että kädestä kiittämisen sijaan lataisin äijää kuonoon.Jos siis tietäisin sen lohdutelleen ihastuksissaan vaimoani selkäni takana meidän kriisien aikana.
Jotenkin arveluttavalta tuntuu hakea avioliiton ongelmiin ratkaisuja kuvailemallasi "piristyksillä".
Sori, mut meille mieluummin kestetään yhdessä myös ne ylämäetkin, ilman ulkopuolisia piristäjiä. (Kyllä mielessä pyörisi vuosia tuollaisten piristäjien väliintulo, ja ellei ylimääräisiä osapuolia huomaisi niin ei kovin läheiset välit taitaisi olla.)
Mut teillä on tietysti omat systeemit, ei siinä mitään jos noinkin toimii.
en todellakaan kirjaimellisesti tuota tarkoita, enkä noin itse edes ole ajatellut, se oli vastaus edellisen kirjoittajan "lievästi" ironiseen kirjoitukseen, siis edellinen kirjoittaja kehoitti toisen miehen vaimoa tulemaan kiittämään minua ja vastavuoroisesti siis meidän miehemmekin saisivat sitten kiitellä toisiaan... Joten se siitä kiitostelusta ja kättelystä!
Niin, en todellakaan tarkoita, että ulkopuolisista pitäisi etsiä lohtua omiin kriiseihin, mutta pääpointtini oli, että vahingossa alkanut ihastus ONNEKSI päättyi kaikkien meidän neljän kannalta hyvin, se olisi voinut päättyä kaikkien meidän neljän kannalta myös erittäin huonosti! Tarkoituksella en hakenut itselleni lohtua/lohduttajaa huonona aikana itselleni, vaan ihastuminen tapahtui ihan vahingossa. Noh, tuntuu, että vaikka sanoisin mitä tahansa, se kuulostaa selittelyltä. Halukkuutta sivusuhteeseen ei todellakaan mulla ole, tuon ihastuksenkin kanssa pistettiin peli poikki jo melkein heti alussa, kumpikin kyllä ehti kertoa omasta ihstumisestaan ja paljon kaikesta maan ja taivaan välillä tuli puhuttua. Ja kuten jo ekaan kirjoitukseen laitoinkin, emme harrastaneet seksiä.
Ja muuten, minäkin olin niitä, jotka tuomitsivat erittäin jyrkästi jopa flirttailunkin muitten miesten kanssa, kunnes sitten itse huomasin olevani jopa ihastunut toiseen mieheen. Itsestäänkään kun ei voi olla täysin varma! Onneksi sitten yhdessä ihastuksen kanssa osattiin pistää peli poikki hyvissä ajoin, ei jäänyt meille keskenämme mitään hampaankoloon ja kuten jo olen toistanut monta kertaa, omat suhteet säilyivät ja varsinkin paranivat. Enkä kyllä edelleenkään kaipaa mitään uutta ihastusta...
pitäis mennä kiittämään sun pettäjäkaverisi,kyllä osoitat syvää halveksuntaa oma kaveria kohtaan
Tunnut hyvin omahyväiseltä akalta. Että oikein hyvää teit vaimolle ja omalle puolisolle uskottomuudella. Kaikella nainen ilkeää puolustella käytöstään kuin muka, että opettanut uusia juttuja ja käyttäytymismalleja, jolla autettu toista parisuhdetta. Mitallin tosiaan ansaitset. Ja kyllä se ihana mieskin on aika lapsellinen kertoessaan sinulle kotona sovellutuksistaan. Hame päälle. Kaikella ne ihmiset viitsivät kehuskella.
että kuten kirjoituksestasi näkyy, luulet saavasi paljonkin hyvää aikaan
Kuitenkin otitte valtavan, turhan riskin tämän miehen perheen hajoamisesta. Mitä sanoisit, jos olisitte jääneet kiinni? Olisiko tämä mies kelvannut sinulle jatkossa, jos hänen vaimo olisi laittanut hänet kierrätyskeskukseen? Olisiko sitten teillä kaikilla hyvä mieli?
Olen juuri nyt kohdannut itse tämän tilanteen, että oma liittoni on rikkoutumassa juuri tällaisen heitukan vuoksi ja suhteeseemme ei tullut mitään hyvää. Ei ennen selville saantia, eikä jälkeen päinkään.
Tällä hetkellä on meidän perheessä on ainakin neljä todella kärsivää henkilöä johtuen tästä "harmittomasta syrjähypystä" vain ja ainoastaan sen vuoksi, että jotkut halusivat sitä omaa hyvää ja parempaa. Kaiken huipuksi tämä kakkonen on myös perheellinen, mutta hänen perheensä ei tiedä koko episodista mitään ja ehkä etsii taas uuden vedätettävän, jolta rikkoo ennemmin tai myöhemmin perheen.
Täytyy sanoa, että niiden sinun mainitsemien saavutettujen asioiden vuoksi ei todellakaan kannata rikkoa toisten liittoa!!!!
Sanot, että ette jääneet kiinni. Tämä "kiinni jääminen" teidän juttunne jälkeen voi tulla myös vuosia jo suhteenne jälkeen.
Meillä kävi ensimmäisen pettämisen ilmi tulo juuri siten, että suhde oli jo ajat sitten loppunut ja vasta vuosien päästä sain tietää asiasta. Tässä vaiheessa tämä "onnellinen kakkonen" ei tiennyt, eikä vieläkään tiedä mitä on saanut aikaiseksi meidän liitolle ja kuvittelee ehkä myös olleensa hyväkin liiton parantaja.
Voit olla varma, että useimmat vaimot "aavistavat" puolisonsa vieraissa käymiset, vaikka aina eivät tätä voi heti todistaa, kun mies ei millään tunnusta. Tällaisessa tilanteessa vaimo ei useinkaan puhu miehelleen pahasta olostaan ja yrittää elää normaalisti, kunnes tulee se "viimeinen niitti" ja ei enää jaksa. Tällöin on jo usein kaikki ohi ja tavarat laitetaan jakoon. Tästä kärsivät sitten koko perhe, mutta ei tämä "hyvää aikaan saanut" kakkonen.
Mun mielestä tosta alkuperäisestä viestistä oli ihan selkeästi luettavissa selkeä pointti. Sun katkeruus on vaan ilmeisesti jo syöpä tasoa kun et osaa viestiä sisäistää. Sumentaa näköä. Riittää, että luet sanan kakkonen tai suhde ja sitten muu sisältö onkin jo ihan yhdentekevää.
Viestihän jopa alkaa näin: KERRANKIN jotain hyötyäkin
kakkonen sanoo kerrankin jotain hyötyä. Minä sanon, jota et itse liioin osannut lukea,että nyt voi tuntua tästä kakkosesta, että hänestä oli hyötyä, mutta totuutta hän ei tiedä näiden liitosta.
Lisäksi se tilanne, että mikäli tämä juttu tulee vaimon tietoon jälkeenpäin, on se yhtä paha juttu, kuin olisi petetty juuri ja siinä voi mennä tavarat jakoon välittömästi, joten turha kakkosen nyt on huudella, että hänestä oli APUA
Jotenkin tuntuisi, että alkuperäisellä kirjoittajalla on ehkä hieman liian itsekeskeinen maailmankatsanto. Sen lisäksi häneltä vaikuttaisi puuttuvan kyky miettiä, mitä joistakin asioista voi seurata. Kuten esimerkiksi tuon "sivusuhteen, joka miehen niin onnelliseksi teki" -jutun mahdollisesta paljastumisesta.
Jos juttu tulisi ilmi, (eihän sitä tiedä, vaikka mies onnellisuuttaan päättäisi alkaa uuden, rehellisen elämän, ja kertoisi vaimolleen kaiken) olisiko se sittenkään eroon johtaessaan tehnyt ketään todella onnelliseksi?
Ja ihan oikeasti ajattelet, että heitukan vuoksi miehesi petti? Pidätkö häntä niin vastustamattomana? Tuskin kukaan nainen niin vastustamaton on....
Entä sitten kun/jos seuraavan kerran jää kiinni eri heitukan kanssa? Onko silloinkin asia heitukasta lähtöisin? Entä kolmannen/neljännen/viidennen?
Sinussa ei,tietenkään, sitä vikaa ole, joten kuka jää ainoaksi tekijäksi noissa pettämisissä? Pettäjä. Hänen kyvyttömyys arvostaa sitä kaikke hyvää, mitä hänellä on.
Tämä oli vain tälläinen sivuhuomautus viestistäsi. Ottaa vaan aina pahasti silmään tuollaiset jutut, sillä OMAN käsitykseni mukaan on hyvä nähdä mistä oikeasti se pettäminen johtui, jotta pääsee jatkamaan paremmalta pohjalta. Näitä heitukoita, niin nais- kuin miespuolisiakin, tulee aina olemaan, haluamme sitä tai ei. Mutta jos puoliso osaa olla uskollinen ja huomata mitä hänellä nyt jo on, niin ei pettämsiseen "ajauduta".
ei ole yksin syyllinen ja mies on kuitenkin tässä pääroolissa viejä ja se kaikista pahin, mutta mielestäni tämä kakkonen on todella moraaliton, koska kuvittelee vielä auttaneensa jotain pettämällä tämän puolison kanssa.
Kuten olen sanonut, niin voi jopa vuosia jälkeen päin tämä juttu tulla "päivän valoon" ja silloin vasta punnitaan, oliko tämä juttu hyvä näiden liitolle. Tuskin
Syitä on monia miksi petetään. Meillä on ollut se, että toinen osapuoli ei kestä ns. arkea ja etsii aina uutta ja jännittävää elämäänsä, kunnes huomaa olevansa yksin. Tämä ei tarkoita sitä, että meidän liitosta puuttuu se vaihtelu, mutta tämä ei kuitenkaan toiselle riitä.
...tuo hyöty nyt vaikuttaa melko kuvitteelliselta ja kyseenalaiselta.
Minulle sillä on väliä, mistä ja miten hyvä mieli tulee. Ei sen pidä tulla salasuhteista eikä toisilta ihmisiltä. Jotenkin mautonta mennä ottamaan krediittejä toisen paremmasta mielialasta, kun sitä ei koskaan voi kukaan muu tietää, mikä toista hymyilyttää.
Enkä myöskään ymmärrä, mikä on sinun motiivisi kertoa tämä juttu täällä meille? Olisiko.. ei kai? Rivien välistä on ehkä hieman aistittavissa se, että sinulla negatiivisia tunteita tuon miehen vaimoa kohtaan. Väitäthän kuitenkin tehneesi miehen onnelliseksi ja olleesi suureksi hyödyksi. Samalla tulet vihjanneeksi, ettei vaimo ollut niin hyvä kuin sinä, kun ei voinut tehdä miestään onnelliseksi.
"Ja kyllähän se mies niin ihana oli, että suon hänelle kaiken onnen, mitä elämässä voi vaan eteen tulla!"
Miehelle kyllä, muttet hänen vaimolleen? Väität, että tuosta teidän jutusta "tulikin loppujen lopuksi kaikille hyvä mieli". En usko, että kaikille. Nythän tuo mies on onnellinen vaimonsa kanssa.
Voi miten jalo ihminen olet, kun suot onnen vain ihanalle miehelle.