Erosta vasta puoli vuotta; silti tämä nainen on mielessäni päivittäin. Haluaisin.. haluaisin lähestyä häntä sähköpostilla tai tekstiviestillä, mutta ei kehtaa. Jos toinen rakastaa ja toinen ei, mitä sitä enää asiaa hieromaan. Joskus haava vaan on liian syvä umpeutuakseen. Miss you Hanna.
Ajattelen häntä päivittäin :(
I won't forget
51664
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
*DUMP THAT BiTCH!*
jos ei millään meinaa päästä ajatuksissa eteenpäin kannattaa miettiä, jäikö jotain sanommatta. loppuunkäsitellyt asiat ei vaivaa niin paljon kun epäselväksi jääneet jutut..jos on jotain mistä puhua, kannattaa se tehdä, ainakin niin pääsee eteenpäin.:(
Tiedän tunteen..tosin meidän erostamme on jo puolitoista vuotta seurustelimme ennen sitä useamman vuoden ja ero tuntui ainoalta ratkaisulta asioiden kaaduttua niskaan. Nyt kummallakin on ns. uudet elämät, uudet kumppanit..mutta silti, ikävä on edelleen. Koskaan ei ole ollut ketään exää ikävä, mutta nyt on. Vaikka kaiken pitäisi olla nyt uuden kanssa hyvin, mutta puolet sydämestäni jäi edelliseen elämään :(
Itse tein valintani silloin ja vastaan niistä nyt. Mutta miten tän suunnattoman ikävän saa pois? En uskalla mennä kertomaan että edelleen rakastan, ettei kummankin suhteet mene hajalle sen takia. Mutta mistä tietää jos kaksi ihmistä on todella tarkoitettu toisilleen? ja mistä tietää tunteeko toinen enää mitään mua kohtaan? Ehkä on vaan jatkettava eteenpäin ja antaa olla, vaikka sattuu joka päivä..
Olen myös miettinyt, että voiko näin vahvasti tuntea, ilman, että sillä olisi jokin merkitys. Varsinkin, kun suhde on lopetettu ns. järkisyistä? Jos voisin olla varma (melko varma olen, en kuitenkaan tarpeeksi), että miehen tunteet ovat ennallaan, laittaisin viestin. Niin ikävä on ystävää, sitä henkilöä jolle kerroin kaiken. Sitä jolle voi soittaa aurinkoisena päivänä ja kertoa vaan, kuinka hyvällä tuulella on. Sitä, joka kuuntelee hiljaa, kun itsellä on huono olla. Sitä, joka lohduttaa, sitä joka niin paljon silloin rakasti. Mihin se kaikki katosi, ja pitikö näin käydä? Kerro kristallipalloni!
Puolet sydämestäni kuuluu hänelle ja hän sanoo koko sydämensä kuuluvan AINA minulle. Minä jätin hänet toisen miehen takia, joka kyllä kohtelee minua paremmin kuin exä, mutta silti. Exälläkin on nainen, mutta kuulemma vain siksi, ettei tarvitse olla yksin....
Eli jos haluat vaikka jakaa tuntemuksia, niin kirjoitteletko [email protected]